Usko joka merkitsee elossa säilymistä
”Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” – Sef. 2:3.
1–3. a) Miksi tulevassa maailmanlaajuisen ahdingon ajassa tulee olemaan elossa säilyviä? b) Mitkä raamatulliset esimerkit osoittavat niin olevan?
NIIN suuri kuin tuleva katastrofi eli ahdistus tuleekin olemaan, Raamattu vakuuttaa, että siinä tulee säilymään elossa ihmisiä. Miksi he säilyvät elossa? Siksi, että he uskovat Jumalaan, kuten on osoitettu monin valaisevin esimerkein, kun Jehova Jumala menneisyydessä tuotti katastrofeja ihmiskunnalle. Ne, jotka ovat osoittaneet uskovansa, mikä ei ole merkinnyt vain Jumalan olemassaoloon uskomista, vaan hänen lupauksiinsa luottamista ja vakaumuksensa mukaan toimimista, ovat säilyneet elossa. Varhaisin esimerkki heistä on Nooa ja hänen perheensä. He uskoivat ja säilyivät elossa. (Hepr. 11:7) Merkille pantava oli myös Lootin ja hänen kahden tyttärensä elossa säilyminen, kun Sodoma ja Gomorra tuhottiin. Lootin huoli kahdesta vävyehdokkaastaan sai hänet varoittamaan heitä. Hän sanoi jatkuvasti: ”’Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin’. Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä.” He huomasivat liian myöhään, ettei Loot laskenut leikkiä. – 1. Moos. 19:14.
2 Yhdeksännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Jehova Jumala lähetti Joonan varoittamaan Niniven, Assyrian pääkaupungin, asukkaita. Heidän suuren pahuutensa takia Jehova oli määrännyt heidät tuhottaviksi. Mutta asukkaat ottivat vaarin varoituksesta: ”Niiniven miehet uskoivat Jumalaan.” Mikä siitä oli seurauksena? ”Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä.” (Joona 3:5, 10) Tuo niniveläisten katuva sukupolvi säilyi elossa kriisissä.
3 Muutama sata vuotta myöhemmin profeetta Jeremia ja etiopialainen orja Ebed-Melek, joka toimi välikappaleena Jeremian hengen pelastamisessa, säilyivät elossa Jerusalemin tuhossa uskonsa vuoksi. (Jer. 39:16–18) Historia kertoo, kuinka varhaiskristityt säilyivät elossa Jerusalemin toisessa tuhossa, koska he uskoivat Jeesuksen varoittaviin sanoihin, jotka käskivät pakenemaan kaupungista, kun he näkivät sotajoukkojen ympäröivän sen. – Luuk. 21:20, 21.
4. Mitkä profeetalliset käskyt edelleen vakuuttavat, että elossa säilyviä tulee olemaan?
4 Antaen toivoa eloon jäämisestä meidän aikanamme Jehova Jumala pani profeettansa Sefanjan kirjoittamaan: ”Etsikää Herraa [Jehovaa, UM], kaikki maan nöyrät, . . . Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” (Sef. 2:3) Ja niin kuin Jehova sanoi Juudan kansalle Jesajan 26:20, 21:ssä, niin hän tulee sanomaan kaikille uskollisille palvelijoilleen: ”Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt. Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa.”
OIKEA SYDÄMENTILA VÄLTTÄMÄTÖN
5–7. Miksi voidaan sanoa, että edellytykset tosi uskon hankkimiselle ovat a) rehellisyys? b) nöyryys? c) hengellisen nälän tunteminen?
5 Niin kuin totuuden tuntemus on välttämätön uskon saamiselle, niin oikea sydämentila on välttämätön sellaisen tuntemuksen saamiselle. (Room. 10:13–15) On sen tähden sattuvasti sanottu, että horjumattoman uskon ja luottamuksen kehittämiseksi Jumalaan ihmisen tarvitsee olla rehellinen, nöyrä ja totuudennälkäinen. Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat, jotka eivät olleet rehellisiä vaan ulkokultaisia, eivät kerta kaikkiaan voineet uskoa Jeesukseen. (Matt. 23:13–33; Joh. 8:46) Mutta vaatimattomat ihmiset kuuntelivat häntä mielellään. – Mark. 12:37.
6 Eivät liioin ylpeät todennäköisesti usko eivätkä luota siihen, mitä Jumala on sanonut. Miksi eivät? Koska uskovan täytyy olla nöyrä, halukas oppimaan, eivätkä ylpeät ole opinhaluisia. Sitä paitsi uskon sanotaan olevan Jumalan lahja. Koska Jumala vastustaa ylpeitä, hän ei todennäköisesti anna tätä lahjaa heille. – Ps. 25:9; Ef. 2:8; Jaak. 4:6.
7 Hengellinen nälkä on samoin ehdoton edellytys tiedon hankkimiselle Jumalan tarkoituksista. Ihminen, joka on itsekylläinen, omahyväinen, välinpitämätön omien syntiensä ja maailman olosuhteitten suhteen, ei ole hengellisesti nälkäinen. Hengellisesti nälkäinen ihminen on tietoinen hengellisestä tarpeestaan. Sen tähden Jeesus voi sanoa vuorisaarnassaan: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, . . . Onnellisia ovat ne, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa.” (Matt. 5:3, 6) Jeesus esitti myös kutsun: ”Tulkaa minun luokseni kaikki, jotka uurastatte ja olette kuormitettuja, niin minä virvoitan teidät. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja tulkaa minun opetuslapsikseni, sillä minä olen lempeämielinen ja nöyrä sydämeltä, niin te saatte virvoituksen sielullenne. Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on kevyt.” (Matt. 11:28–30) Satoja vuosia aikaisemmin Jehova pani profeetta Jesajan esittämään samanlaisen ajatuksen: ”Kuulkaa, kaikki janoavaiset, . . . joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta . . . Kuulkaa minua, . . . kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.” – Jes. 55:1–3.
LUJAN USKON HANKKIMINEN
8. Mistä syystä jotkut eivät voi uskoa Jehova Jumalaan ja hänen Sanaansa?
8 Edellä olevan perusteella on selvää, että vain silloin, kun ihmisellä on oikea sydämentila, Jumalan sanan totuus voi heläyttää vastaavaa kieltä hänen sydämessään. Täytyy olla, niin kuin sanotaan, ”halu uskoa”, mikä on totta. Ihminen, joka ylpeästi ja ulkokultaisesti kiistää todisteet siitä, mille usko rakentuu, ja joka päättäväisesti epäilee, ei voi tulla vakuuttuneeksi, koska hän ei yksinkertaisesti halua uskoa. On kuin hän tuntisi tarvetta olla ylen kriittinen, epäillä asioita.
9. Mitkä raamatunkohdat muun muassa ilmaisevat, että uskoa on eriasteista?
9 Uskoa on ilmeisesti eriasteista. Raamattu puhuu esimerkiksi ’uskossa heikentymisestä’, ja Jeesus ojensi opetuslapsiaan, koska he olivat ”vähäuskoisia”. (Room. 4:19; Matt. 8:26) Toisaalta Jumalan sana puhuu myös ”lujasta uskosta”, ”näin suuresta uskosta” ja niin huomattavasta uskosta, että siitä ”puhutaan koko maailmassa”. – Kol. 2:5; Matt. 8:10; Room. 1:8.
10, 11. a) Missä täytyy ahkeroida, jotta saisi vahvan uskon? b) Mitä Raamatun neuvoa täytyy noudattaa sen saamiseksi?
10 Uskoa ei voi olla ilman tietoa. Siksi ihmisen täytyy hankkia ahkerasti tietoa, jos hän haluaa saada lujan uskon. Se vaatii noudattamaan henkeytettyä neuvoa, joka kuuluu: ”Älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa uudistamalla mielenne voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon.” Vain Jumalan sanan ravintoa hankkimalla sinä voit uudistaa mielesi. Tästä tietoisena Jeesus sanoi: ”Ihmisen ei tule elää yksistään leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.” – Room. 12:2; Matt. 4:4.
11 Näinä kiireisinä aikoina on ponnisteltava kovasti saadakseen aikaa, jotta voisi Jumalan sanaa tutkimalla huolehtia hengellisistä tarpeistaan. Neuvo, joka annettiin kristityille ensimmäisellä vuosisadalla heidän pakanallisen ympäristönsä vuoksi, on mitä sopivin nykyään, koska yleinen asenne houkuttelee ihmisiä materialismiin ja huvitusten etsintään. ”Pitäkää siis tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat ostaen sopivan ajan itsellenne, koska päivät ovat pahat. Älkää sen vuoksi enää tulko mielettömiksi, vaan tajutkaa jatkuvasti, mikä Jehovan tahto on.” Se vaatii varmasti meitä tutkimaan Jumalan sanaa, sillä vain se voi kertoa meille, mikä Jumalan tahto on. – Ef. 5:15–17.
12. Mitä merkitsee ’sopivan ajan ostaminen’?
12 Mitä ’sopivan ajan ostaminen’ itsellemme nykyään merkitsee? Se merkitsee sitä, että lakkaamme uhraamasta aikaa arvottomiin pyrkimyksiin ja ostamme sitä käytettäväksi merkityksellisellä tavalla. Laajemmassa mielessä se saattaa vaatia, että otamme aikaa sellaisesta, mikä ei ole ehdottoman välttämätöntä, esimerkiksi sellaisesta, mikä saattaa olla vain kiinnostavaa, mukavaa tai ehkä kasvattavaakin. Se saattaa merkitä sitä, että käytämme vähemmän aikaa television katselemiseen ja sanomalehden tai maallisten aikakauslehtien lukemiseen. Se saattaa vaatia myös vähentämään ajan käyttöä johonkin aikaa vievään harrastukseen. Se voidaan tehdä, kun Raamatun asioille annetaan tärkein sija. Huolehdi niistä ensin, ja käytä sitten jäljellä oleva aika vähemmän tärkeisiin toimiin. Muutoin voit havaita nämä muut asiat niin kiehtoviksi, että ne tunkevat tieltään hengelliset asiat, jotka voisivat vahvistaa uskoasi. Siksi Jeesus neuvoikin: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” – Matt. 6:33.
13–15. a) Miksi täsmällinen tieto on välttämätöntä vahvan uskon saamiselle? b) Mikä on meille tarpeellista täsmällisen tiedon saamiseksi, ja mistä sitä voidaan löytää? c) Mikä muu on arvokasta uskomme vahvistamisessa?
13 Mutta pelkkä Raamatun lukeminen ei itsessään johda uskosi vahvistumiseen. Sinun täytyy ymmärtää mitä luet ja arvostaa sen tärkeyttä. Sinun tarvitsee saada täsmällistä tietoa. Monilla juutalaisilla oli apostolisina aikoina jonkin verran tietoa Raamatun heprealaisista kirjoituksista, mutta koska heillä ei ollut täsmällistä tietoa, heidän intonsa oli turhaa. (Room. 10:1–4) Sinä tarvitset apua hankkiaksesi täsmällistä tietoa ja sen ohella ymmärrystä. Tästä on valaisevana esimerkkinä se, että Jeesus rohkaisi ylösnousemuksensa jälkeen surevia opetuslapsiaan osoittamalla heille, mitä Jumalan sana sanoi siitä, että hänen tarvitsi kärsiä ja kuolla. (Luuk. 24:15–47) Samoin evankelista Filippuksen oli tarpeen valistaa erästä etiopialaista hovivirkailijaa, sillä hän luki Jesajan 53. lukua, mutta ei ymmärtänyt, mistä siinä puhuttiin. – Apt. 8:27–39.
14 Tästä syystä kristityille annetaan kehotus: ”Ottakaamme huomioon toinen toisemme kannustaaksemme rakkauteen ja hyviin tekoihin, jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän.” Jehovan kristittyjen todistajien raamatuntutkistelukokouksissa sinä voit saada apua niiltä, jotka palvelevat ’evankelistoina, paimenina, opettajina, valvojina, vanhimpina’ ja jotka pitävät etuna toisten auttamista pääsemään Jumalan totuuden täsmälliseen tuntemukseen. – Hepr. 10:24, 25; Ef. 4:11–13; 1. Tim. 3:1–7; 1. Piet. 5:1–3.
15 Sinun ei tule myöskään jättää huomioon ottamatta rukouksen arvoa uskosi vahvistamisessa. Jeesus käski seuraajiaan rukoilemaan Jumalan pyhää henkeä, ja usko on yksi tuon hengen hedelmistä. (Luuk. 11:13; Gal. 5:22, 23) Hän vakuutti meille myös, että jos me pyydämme uskossa ja olemme hellittämättömiä rukouksessa, niin Jumala vastaa rukouksiimme. (Matt. 7:7; 17:20) Mutta älkäämme unohtako, että meidän täytyy tehdä oma osamme. Meidän täytyy toimia sen hyväksi, mitä me rukoilemme. Niin kuin maanviljelijän täytyy kyntää, kylvää ja viljellä maata mutta samalla odottaa Jumalan antavan auringonpaistetta ja sadetta, niin on meidänkin vahvan uskon hankkimisemme laita. Jumala tekee osansa, jos me teemme omamme. – Matt. 5:45.
”TAISTELE USKON HYVÄ TAISTELU”
16. Mikä yhteys on uskon ja tekojen välillä?
16 Sellaisen uskon osoittaminen, joka merkitsee elossa säilymistä, ei ole vähimmän vastuksen tien kulkemista. Se ei ole helppoa, mutta ei se ole liian vaikeaakaan. Usko ilmenee teoista, sillä ilman tekoja se on kuin kuollut ruumis. Usko ilman tekoja on turhaa; se ei merkitse eloon jäämistä. (Jaak. 2:14–26) Säilyäksesi elossa sinun täytyy taistella, kuten apostoli Paavali muistutti ystäväänsä Timoteusta: ”Taistele uskon hyvä taistelu, hanki luja ote ikuiseen elämään.” – 1. Tim. 6:12.
17–19. a) Mitkä kuvaukset tähdentävät uskon arvoa? b) Minkä suojan usko varaa? c) Mitä muuta sisältyy uskon hyvän taistelun käymiseen?
17 Kun taistelet uskon hyvän taistelun, niin et ole sellainen, joka ’heittelehtii kuin aaltojen ajamana ja jota jokainen opetuksen tuuli kuljettaa sinne tänne ihmisten juonitellessa’. Sen sijaan voit ’uskon suurella kilvellä sammuttaa kaikki paholaisen palavat heittoaseet’. (Ef. 4:14; 6:16) Usko toimii myös rintahaarniskana, joka varjelee sydäntäsi turmeltumasta kaikesta törkeästä itsekkyydestä, mitä maailmassa on nykyään. (1. Tess. 5:8; 1. Joh. 2:16) Tällaisen suojan avulla kykenet ’pitämään sitä kaikkea ilona, kun kohtaat monenlaisia koettelemuksia, koska tiedät, että tämä uskosi koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä’. Koska Jeremialla oli sellainen usko, hän kykeni todistamaan pelottomasti kapinalliselle kansalle yli neljäkymmentä vuotta. – Jaak. 1:2, 3.
18 Samoin kuin Jeesuksen aikainen, nykyinenkin maailma vastustaa katkerasti tosi kristittyjä, jotka elävät vanhurskaitten periaatteitten mukaan. Jeesuksen sanat siitä, etteivät hänen seuraajansa ole osa maailmasta ja että maailma vihaa heitä, pitävät yhä paikkansa. Hän sanoi: ”Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” Miten hän sen teki? Uskonsa avulla, sillä me luemme: ”Tämä on se voitto, joka on voittanut maailman, meidän uskomme.” (Joh. 16:33; 1. Joh. 5:4) Sellainen usko estää sinua poikkeamasta Raamatun opetuksista ja suojelee sinua väärän tiedon ja maailman viisauden houkutuksilta. Se suojelee sinut myös tämän maailman materialismilta, sen rahan rakkaudelta. (1. Tim. 6:10, 20, 21) Ja se tekee sinut kykeneväksi tottelemaan Jumalan käskyä katkaista yhteytesi ”Suureen Babyloniin”, väärän uskonnon maailmanmahtiin: ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani, ellette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä ja ellette tahdo saada osaa hänen vitsauksistaan.” – Ilm. 18:4.
19 Uskon hyvän taistelun käymiseen sisältyy sen kertominen toisille, mitä olet oppinut uskon perusteesta ja elossa säilymisen mahdollisuudesta. Apostoli Paavali ilmaisi sen sattuvasti: ”Koska meillä on sama uskon henki kuin se, mistä on kirjoitettu: ’Minä uskoin, siksi puhuin’, niin mekin uskomme ja siksi puhumme.” – 2. Kor. 4:13.
MIHIN SÄILYÄ ELOSSA?
20. a) Minkä profeetallisen käskyn noudattaminen auttaa säilymään elossa? b) Miksi Sefanja sanoo ”ehkä”, ja miten se soveltuu meihin nykyään?
20 Kun hankit vahvan uskon ja ’taistelet uskon hyvän taistelun’, kykenet noudattamaan neuvoa, joka nykyään on tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin, nimittäin: ”Etsikää Herraa [Jehovaa, UM], kaikki maan nöyrät, . . . Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” Miksi siinä sanotaan: ”Ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä”? Siksi, että nuo sanat soveltuivat alun perin Israelin kansaan ennen sen hävitystä vuonna 607 eaa., ja kysymyksessä oli Jumalan armon osoittaminen käskyä noudattavia kohtaan. Nämä sanat muistuttavat siten siitä, että me emme voi käyttää röyhkeästi hyväksemme Jumalan armoa. – Sef. 2:3.
21. Mitä ne, jotka säilyvät elossa maailmanlaajuisen ahdingon aikana, voivat odottaa?
21 Jos säilyt elossa tämän vanhan asiainjärjestelmän lopussa, niin mitä voit odottaa? Uutta järjestystä, jossa vallitsee rauha, vanhurskaus ja yltäkylläisyys; sitä, että näet maapallon tulevan paratiisiksi maapalloa ja ihmistä koskevan Jehovan alkuperäisen tarkoituksen mukaan. (1. Moos. 1:28; 2:16) Silloin Jumala ”on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat [silloin] kadonneet.” (Ilm. 21:4) Silloin täyttyvät myös profeetta Jesajan sanat, jotka Jesajan 25:6, 8 esittää: ”Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova] laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä. . . . Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra [Suvereeni Herra Jehova] pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta maasta. Sillä Herra [Jehova] on puhunut.” (KR, UM) Mikä loistoisa odote kaikille, jotka uskonsa vuoksi säilyvät elossa ”suuressa ahdistuksensa”!
[Kuva s. 183]
Mikäli aiomme saada lujan uskon, meidän on näinä kiireisinä aikoina omistettava aikaa Jumalan sanan tutkimiseen vähemmän tärkeiden, jopa mieluistenkin asioiden, kustannuksella