Mikä on Raamatun kanta?

Syntyikö Jeesus jouluna?

JOULUN vietosta on nykyään tullut monille pelkkä tapa. He huokaavat helpotuksesta, kun joulun aika on ohi, koska vaikka joulun oletetaan pohjautuvan Jeesuksen syntymäpäivään, niin silloin vallitsee pikemminkin kaupallisuuden kuin kristillisyyden henki.

Mitä hengellistä arvoa tai ansiota Jumalan silmissä on sellaisen tapauksen vietolla, jos se on vain pelkkä muodollisuus? Miten paljon vähemmän arvoa sillä on, jos sen alkuperä ja tavat eivät ole kristillisiä? Huomaa, mitä New Catholic Encyclopedia (Uusi katolinen tietosanakirja) sanoo tästä:

”Olettamuksen mukaan . . . jonka useimmat oppineet nykyään hyväksyvät, Kristuksen syntymän ajankohdaksi määrättiin talvipäivänseisaus (joulukuun 25. päivä juliaanisessa kalenterissa [joulukuun 23. päivä meidän nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissamme] . . .), koska tuona päivänä auringon alkaessa palata pohjoiselle taivaalle Mitran pakanapalvojat viettivät dies natalis solis invicti -päivää (voittamattoman auringon syntymäpäivää). 25. jouluk. 274 Aurelianus oli julistanut auringonjumalan imperiumin tärkeimmäksi suojelijaksi ja pyhitti hänelle temppelin Marskentälle. Joulu on alkuisin ajalta, jolloin aurinkokultti oli erityisen voimakasta Roomassa.” – 3. osa, s. 656 (huomautus hakasulkeissa meidän).

Sen lisäksi Raamatun oppineet tunnustavat yleisesti, että joulukuun 25. päivä ei ole Jeesuksen syntymäpäivä. Itse asiassa Raamattu ei kerro Jeesuksen syntymän päivämäärää, mutta se antaa tietoja, joista voimme päätellä, ettei se ollut talvella. Luukas, kolmannen evankeliumin kirjoittaja, antaa seuraavia tietoja:

Kristuksen edelläkävijä Johannes Kastaja oli Leevin sukukuntaan kuuluvan Aaronin papillisen perheen jälkeläinen. (Luuk. 1:5, 13) Näin ollen hän olisi aloittanut hänelle määrätyn työnsä kolmikymmenvuotiaana. (4. Moos. 4:3) Johannes oli kuusi kuukautta vanhempi kuin Jeesus. (Luuk. 1:24, 26, 35, 36) Koska Jeesuskin aloitti erikoistyönsä ”noin kolmekymmentävuotiaana”, Johannes oli jo saarnannut noin kuusi kuukautta, ennen kuin Jeesus tuli hänen luokseen kastettavaksi. – Luuk. 3:23.

Johannes aloitti työnsä Rooman ”keisarin Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena”. (Luuk. 3:1, 2) Historialliset asiakirjat osoittavat, että Tiberius alkoi hallita 17. elokuuta v. 14 (gregoriaaninen kalenteri). Roomalaisen laskutavan mukaan Tiberiuksen ensimmäinen vuosi ulottui hänen valtaannousupäivästään 17:nnestä elokuuta v. 14 17:nteen elokuuta v. 15.a Hänen viidestoista hallitusvuotensa ulottuisi 17:nnestä elokuuta v. 28 17:nteen elokuuta v. 29. Näin ollen, vaikka Johannes olisi aloittanut työnsä elokuun 17:ntenä v. 28, Jeesus, tullessaan Johanneksen luo noin kuusi kuukautta myöhemmin, olisi silti saapunut aikaisintaan joskus helmikuussa vuonna 29. Tämän mukaisesti Jeesuksen syntymä 30 vuotta aikaisemmin sattuisi vuoteen 2 eaa., eikä 4 tai 6 eaa., kuten jotkut laskevat.

Tässä kohden herää ehkä kysymys: ’Jos meidän kalenterimme alkaa Jeesuksen syntymästä, niin miten voidaan sanoa, että Jeesus syntyi vuonna 2 eaa.?’ Uusi katolinen tietosanakirja sanoo, että kuudennen vuosisadan alussa katolinen munkki Dionysios Exiguus ”oli ensimmäinen, joka määritti kristillisen aikakauden alkamaan Kristuksen syntymästä, mutta hän teki 4–7 vuoden virheen”. Itse asiassa se osoittautui vähän yli vuoden virheeksi.

Mihin aikaan vuonna 2 eaa. Jeesus syntyi? On todennäköistä, ettei Johannes alkanut kastaa Tiberiuksen viidennentoista hallitusvuoden alussa, jolloin hänen kuuden kuukauden työnsä olisi sattunut silloin alkaneeksi kylmäksi, sateiseksi talviajaksi. On johdonmukaisempaa, että Johannes alkoi kastaa keväällä ja Jeesuksen kaste olisi tapahtunut syksyllä.

Jeesuksen työtä ja hänen kuolemaansa koskevat tosiseikat tukevat hänen syntymistään syksyllä. Hän kuoli niisankuun 14:ntenä, pääsiäispäivänä, sopusoinnussa sen kanssa, että hän oli todellinen ”pääsiäisuhri”, ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (1. Kor. 5:7; Joh. 1:29) Jeesus aloitti noin kolmekymmentävuotiaana, ja hänen saarnaamis- ja opetustyönsä kesti kolme ja puoli vuotta, minkä todistaa se, että evankeliumikertomukset osoittavat hänen olleen tänä aikana läsnä neljässä pääsiäisjuhlassa. (Joh. 2:23; 5:1; 6:4; Luuk. 22:14–18) Tämä on sopusoinnussa Danielin ennustuksen kanssa, jossa sanotaan Messiaan antavan ilmaantumisensa jälkeen uhrinsa seitsenvuotisen ”viikon” keskellä. Ennustus sanoo: ”Viikon puolivälissä hän lakkauttaa uhrin ja uhrilahjan.” Puolet vuosiviikosta olisi kolme ja puoli vuotta. Kristuksen uhri oli perusta Jerusalemin temppelissä esitettävien eläinuhrien ja ruokauhrien lopettamiselle. Se varasi todellisen vapautuksen synnistä. (Dan. 9:25, 27, UM) Hänen kuolemansa olisi tämän laskelman mukaan tapahtunut kolmen ja puolen vuoden kuluttua vuoden 29 syksystä, ts. vuoden 33 keväällä. Tähtitieteelliset todisteet osoittavat, että tämän vuoden niisanin 14:s vastaa huhtikuun 1. päivää gregoriaanisessa kalenterissa. Laskemalla puoli vuosiviikkoa taaksepäin tulisimme siihen tulokseen, että Jeesus ilmaantui Messiaana (kastettuna ja pyhällä hengellä voideltuna) vuoden 29 syksyllä ja syntyi kolmekymmentä vuotta aikaisemmin syksyllä vuonna 2 eaa.

Meillä on siis hyvät todisteet Jeesuksen kuolinpäivästä, sekä vuosi että päivä. Meillä on myös todisteet Jeesuksen syntymän vuodesta ja siitä, että se tapahtui syksyllä. Mutta ei ole todisteita nimenomaisesta päivästä. Onko olemassa jokin syy siihen, miksi tätä päivämäärää ei ole Raamatussa?

Ilmeisesti on. Jeesus antoi selvän kehotuksen, että hänen kuolemansa päivää piti viettää hänen muistokseen joka vuosi, sanoen: ”Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” (Luuk. 22:19) Mutta Jeesuksen syntymäpäivää ei ole käsketty muistamaan. Tosi kristittyjen nykyään ei tulisi ajatella Jeesusta pikkulapsena, vaan voimallisena henkipersoonana, jolla on hänen taivaallisen Isänsä jälkeen tärkein asema taivaissa. Nyt hänelle on annettu kuninkaan valta maahan nähden ja pian hän alkaa tuhatvuotisen hallituskautensa, jonka aikana rauha vallitsee kautta maailman. – Ilm. 11:15.

Tosi kristityt eivät siis vietä mitään päivää Jeesuksen syntymäpäivänä. Tämä on sopusoinnussa Saarnaajan 7:2:n lausunnon kanssa: ”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.” Kristuksen kuolinpäivä oli varmasti parempi kuin päivä, jona hän syntyi. Apostoli Paavali puhuu hänen uskollisesta ja nuhteettomasta vaelluksestaan Jumalan edessä ja uhrikuolemastaan sanoen: ”Yhdestä vanhurskautusteosta on seurauksena kaikenlaisille ihmisille heidän julistamisensa vanhurskaiksi elämään. Sillä niin kuin yhden ihmisen [Aadamin] tottelemattomuuden kautta monet joutuivat syntisten asemaan, samoin myös yhden tottelevaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiden asemaan.” – Room. 5:18, 19.

Koska Jeesus syntyi hyvin todennäköisesti lokakuussa eikä joulukuussa ja koska Raamattu osoittaa, että meidän tulee viettää hänen kuolemansa – ei syntymänsä – muistoa, niin joululla ei ole mitään merkitystä tosi kristityille. He nimenomaan välttävät sen viettoa, koska sen alkuperä ja tavat ovat pakanallisia.

[Alaviitteet]