Lääkäri Luukas tekee parasta työtä
MITEN sinä suhtaudut lääkäreihin? Kautta historian ihmiset ovat arvostaneet lääkäreitä. Alkukantaisissa yhteisöissä poppamiehiä pidettiin yhtä suuressa arvossa kuin lääkäreitä pidetään nykyaikaisissa yhteisöissä. Miksi?
Vaikka elimistömme pystyy itse parantamaan noin kolme neljännestä sairauksistamme ilman lääkärin apua, niin tunnolliset lääkärit herättävät usein luottamusta, joka voi suuresti auttaa potilasta toipumaan. Lääkärit ovat myös voineet auttaa ihmisiä, koska he tuntevat tehokkaat lääkkeet ja hoitokeinot. Sen vuoksi lääkärit tekevät monien ihmisten mielestä erittäin hyvää työtä.
Mutta Raamattu kertoo eräästä vihkiytyneestä lääkäristä, joka vaihtoi ammattia voidakseen tehdä vieläkin parempaa työtä. Hän antoi meille esimerkin siitä, miten me voimme tehdä hyvää omassa elämässämme.
Tämä mies, Luukas, eli ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Kristitty apostoli Paavali sanoi Luukasta ”rakkaaksi lääkäriksi”, ja me tulemme näkemään, että Luukkaan kirjoitukset todistavat hänen olleen lääkäri. (Kolossalaisille 4:14) On kuitenkin huomion arvoista, ettei Luukas tullut kuuluisaksi sen vuoksi, että hän hoiti sairaita ja loukkaantuneita. Se johtui pikemminkin siitä, mitä hän teki tultuaan kristityksi.
Vaikka Luukas olisi todennäköisesti voinut pysyä yhdessä kaupungissa ja ansaita hyvän toimeentulon lääkärinä, hän kesti mieluummin vastoinkäymisiä voidakseen olla Paavalin mukana lähetysmatkoilla. Ja myöhemmin Luukas ryhtyi tekemään tutkimustyötä ja kirjoittamaan evankeliumikertomusta Jeesuksen elämästä ja palveluksesta. ”Evankeliumi” merkitsee ’hyvää uutista’. Ponnistelemalla kristillisen hyvän uutisen levittämisessä, johon sisältyi evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittaminen, Luukas osoitti kristillisillä teoilla aikaansaatavan hyvän vievän voiton jopa siitä, mitä taitava lääkäri voi saada aikaan parantaessaan väliaikaisesti sairauksia tai lievittäessään kärsimyksiä. Me ymmärrämme paremmin Luukkaan tekemän työn arvon, kun tarkastelemme joitakin häneen ja hänen evankeliumikertomukseensa liittyviä seikkoja.
Kirjan kirjoittaja
Jotkut ovat väittäneet Luukkaan olleen pakana, koska hänellä oli kreikkalainen nimi, koska hänen kirjoitustyylinsä viittaa heidän mielestään siihen ja koska Kolossalaiskirjeen 4:10–14:ssä Paavali puhuu ”ympärileikatuista” ja mainitsee myöhemmin Luukkaan. Se on kuitenkin vain tulkinta, ja se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Roomalaiskirjeen 3:1, 2 ilmaisee. Siinä sanotaan, että Jumala uskoi pyhät julistuksensa ’juutalaisille’. Luukas on siis saattanut olla kreikkaa puhuva juutalainen, jolla oli kreikkalainen nimi.
Luukkaan kirjoitustyyli osoittaa hänen saaneen koulutusta. Hän kirjoitti puhdasta, sujuvaa kreikan kieltä. Hän kirjoitti rakenteeltaan mutkikkaampia lauseita kuin muut evankeliuminkirjoittajat, ja hänellä oli runsaampi sanasto.
Myös evankeliumin johdanto kertoo Luukkaan olleen oppinut ja sivistynyt. Se alkaa: ”Koska monet ovat ryhtyneet kokoamaan selostusta tosiasioista, joista keskuudessamme ollaan täysin vakuuttuneita, sen mukaan kuin ne, joista alusta asti tuli silminnäkijöitä . . . välittivät ne meille, päätin minäkin, koska olen tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen, kirjoittaa ne johdonmukaisessa järjestyksessä . . . jotta tuntisit täysin niiden asioitten varmuuden, jotka sinulle on suullisesti opetettu.” (Luukas 1:1–4) Tämä muistuttaa klassisen kreikkalaisen kirjallisuuden johdantoja.
Luukas vakuuttaa johdannossa lukijoilleen, ettei hän käsittele asioita kuulopuheiden tai pelkän suullisen perimätiedon perusteella. Miksi? Koska Luukas ei ilmeisesti tullut opetuslapseksi silloin, kun Jeesus vielä oli maan päällä, niin hän teki huolellista tutkimustyötä ”silminnäkijöiden” parissa valmistaessaan evankeliumiaan. Hän myös tutki senaikaisia asiakirjoja ’tutkien tarkoin kaiken alusta alkaen’. Tämän pitäisi lisätä luottamustamme Luukkaan kirjoituksiin.
Mutta mistä Luukas sai tarkat tietonsa? Paavalin matkoja käsittelevän Apostolien tekojen kirjan kertomuksen eräässä kohdassa siirrytään kolmannesta persoonasta (”hän”, ”he”) ensimmäiseen persoonaan (”me”). Tämän perusteella on ajateltu, että Luukas alkoi matkustaa Paavalin kanssa tämän toisen lähetysmatkan aikana. (Apostolien teot 16:10) Koska Luukas matkusti Paavalin kanssa Jerusalemiin kolmannen matkan lopussa, hänellä oli siellä ilmeisesti mahdollisuus haastatella miehiä ja naisia, jotka olivat Jeesuksen palveluksen silminnäkijöitä. (Apostolien teot 21:1, 7, 15–18) Siellä Luukas on myös saattanut tutkia asiakirjoja, esimerkiksi niitä, joita hän käytti tehdessään Luukkaan 3:23–38:ssa olevan sukuluettelon.
Apostoli Paavali oli vankina Kesareassa vuosien 56 ja 58 välisenä aikana. Koska Luukas kirjoitti evankeliuminsa ennen noin vuonna 61 valmistunutta Apostolien tekojen kirjaa, näyttää siltä, että Luukas käytti aikansa hyödyllisesti kirjoittaen evankeliuminsa Paavalin vankeusaikana.
Mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota?
Huomaat tämän Luukkaan huolellisesti kirjoittaman, lämpimän ja opettavaisen kirjan olevan mitä antoisinta luettavaa. Sinun kannattaa lukiessasi kiinnittää huomiota eräisiin kiinnostaviin ominaispiirteisiin. Niistä voitaisiin mainita neljä.
Ensimmäinen piirre on se, että Luukas käyttää lääketieteellisiä ilmauksia ja kuvaustapoja. Luukas kiinnittää evankeliumissaan myös erityistä huomiota naisiin ja rukoukseen, joten panepa merkille nämä kaksi piirrettä. Neljäs seikka on se, että Luukas kirjoitti kaikille ihmisille. Lisätäksemme kiinnostustasi kirjaa kohtaan mainitsemme joitakin esimerkkejä näistä neljästä piirteestä.
Lääkärin näkökannalta
Kaikissa evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen tekemistä ihmeistä, mutta lukiessasi Luukkaan evankeliumia huomaat hänen kertovan usein siitä, miten Jeesus paransi ihmisiä. Kiinnitä myös huomiota kieleen ja esitettyihin yksityiskohtiin.
Luukas esimerkiksi mainitsee usein sellaisia lääketieteellisiä havaintoja, jotka Matteus ja Markus ovat jättäneet pois. Kun nuo kaksi kertovat Pietarin sivaltaneen Malkuksen korvan irti, Luukas mainitsee, että kysymyksessä oli oikea korva ja että Jeesus pani irti leikatun ruumiinosan takaisin paikalleen. Eikö tämä kuulostakin siltä, että kysymyksessä on lääkäri? (Matteus 26:51; Markus 14:47; Luukas 22:50, 51) Samoin Luukas kertoo täsmällisesti, että Pietarin anoppia ”vaivasi kova kuume” ja että Jeesus paransi sekä ”täynnä lepraa” olleen miehen että toisen miehen, jonka ”oikea käsi oli surkastunut”. – Luukas 4:38, 39; 5:12–14; 6:6–10.
Monet muutkin seikat todistavat sen, että Luukas tarkasteli asioita lääkärin näkökulmasta. Kertoessaan siitä, että Jeesus ”paransi monia sairauksista ja tuskallisista taudeista ja pahoista hengistä”, Luukas erotti puhtaasti ruumiilliset parantumiset niistä, jotka liittyivät demoneihin. (Luukas 7:21) Vain Luukas kertoo, että rukoillessaan ennen pidättämistään Jeesus ’joutui suureen tuskaan’ ja että ”hänen hikensä tuli kuin veripisaroiksi”. (Luukas 22:44) Lääkärille ominainen kiinnostus näkyi jopa siinä, miten hän kertoi Jeesuksen vertauksista. Vain Luukas esittää vertauksen ’laupiaasta samarialaisesta’. Muistatko miten samarialainen hoiti tiepuolesta löytämänsä miehen haavoja? Luukkaan antama kuvaus vastaa senaikaisia lääketieteellisiä hoitotapoja. (Luukas 10:29–37) Vain Luukas kertoo ’rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta’. Ja muistatko, miten täsmällisesti Luukas määritteli Lasaruksen terveysongelman? Katso se Luukkaan 16:20:stä. Pane samalla merkille, että jakeessa 24 rikas mies sanoo: ”Minä kärsin tuskaa.” Luukas käytti sellaista tuskaa tai murhetta tarkoittavaa kreikkalaista sanaa, jota kukaan muu raamatunkirjoittaja ei käyttänyt, mutta jota käyttivät usein sellaiset kreikkalaiset lääkärit kuin Hippokrates, Aretaios Kappadokialainen ja Galenos.
Kiinnitti huomiota naisiin ja rukoukseen
Kun luet Luukkaan kirjaa, etsi todisteita hänen naisia kohtaan osoittamastaan myönteisestä kiinnostuksesta. Tämä kiinnostus saattaa heijastaa hänen myötätuntoista luonnettaan, joka sai hänet kiinnostumaan lääketieteestä. Esimerkiksi ensimmäisessä luvussa on ainoa evankeliumeista löytyvä maininta Elisabetista, Johannes Kastajan äidistä, ja hänen kerrotaan jopa tunteneen lapsen liikahduksen kohdussaan. Samassa luvussa kerrotaan lämpimästi siitä, miten Maria suhtautui ajatukseen siitä, että hänestä tulisi Messiaan äiti.
Myöhemmin Luukkaan evankeliumissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, Nainin leskestä, naisesta joka oli aikaisemmin ollut syntinen, mutta joka pesi Jeesuksen jalat kyynelillään, naisista jotka käyttivät omaisuuttaan Kristuksen palvelemiseen, siitä miten Jeesus paransi kauan verenvuototautia sairastaneen naisen, Martan ja Marian suhtautumisesta taloustöihin, 18 vuotta raajarikkona olleesta ”Aabrahamin tyttärestä”, ja siinä esitetään vertaus naisesta, joka kadotti kolikon, ja leskestä ja tuomarista. – Luukas 2:36–38; 7:11–15, 36–50; 8:1–3, 43–48; 10:38–41; 13:11–16; 15:8–10; 18:2–8.
Arveletko tässä luettelossa olevan kaikki ne Luukkaan kirjan kohdat, joissa viitataan erityisesti naisiin? Jos olet nainen, tunnet mielenkiintoa naisiin tai haluaisit tietää, miten myötätuntoinen ja kiinnostunut lääkäri Luukas oli, lue hänen kertomuksensa ja etsi lisää yksityiskohtia. Pane lukiessasi merkille, miten usein Luukas mainitsee rukouksen.
Tulet huomaamaan, että melko monia Jeesuksen rukouksia ei mainitse kukaan muu kuin Luukas. Esimerkiksi vain Luukas kertoo, että Jeesus rukoili, kun taivaat aukenivat ja pyhää henkeä vuodatettiin hänen päälleen, ja että myöhemmin Kristus rukoili koko yön. (Luukas 3:21; 6:12) Jos haluat lukea muistakin esimerkeistä, etsi Luukkaan 5:16; 9:18, 28; 11:1; 23:46. Luukas esittää myös monia rukousta koskevia Jeesuksen vertauksia, kuten vertauksen keskiyöllä tulleesta ystävästä, epävanhurskaasta tuomarista ja fariseuksesta ja veronkantajasta. – Luukas 11:5–13; 18:1–8, 10–14.
”Hyvä uutinen” kaikille kansoille
Matteus näyttää kirjoittaneen evankeliuminsa erityisesti juutalaisille, ja Markus kirjoitti evankeliuminsa roomalaisille, mutta Luukas kirjoitti ”hyvän uutisen” kaikille kansoille. Yksi osoitus siitä on se, että Luukas esittää Jeesuksen sukuluettelon aina koko ihmiskunnan esi-isään, Aadamiin, asti. (Luukas 3:23, 38; vrt. Matteus 1:1, 16.) Evankeliumissaan, jolla on yleismaailmallista vetovoimaa, Luukas auttaa ymmärtämään, että Kristuksen sanoma ja työt voivat saada hyvää aikaan, olipa kysymys kenestä tahansa – samarialaisesta lepratautisesta, rikkaasta veronkantajasta tai jopa paalussa kuolevasta tuomitusta varkaasta. (Luukas 17:11–19; 19:2–10; 23:39–43) Huomaat myös Luukkaan tunteneen myötätuntoa kaikkea ”kadonnutta” kohtaan, sillä hän esittää Jeesuksen vertaukset kadonneesta lampaasta, kadonneesta kolikosta, tuhlaajapojasta ja fariseuksesta ja veronkantajasta. (Luukas 15:4–32; 18:9–14) Lukiessasi Luukkaan evankeliumia kiinnitä huomiota muihin esimerkkeihin siitä, että Luukas tarjoaa toivoa kaikille.
Luukkaan evankeliumissa on tietysti monia muitakin ainutlaatuisia piirteitä, joihin voit kiinnittää huomiota. Mutta yleisesti ottaen kirjan pitäisi antaa sellainen vaikutelma, että sen on kirjoittanut koulutusta saanut ja huolellinen ihminen ja että se sisältää lämpimän ja liikuttavan kertomuksen Jeesuksen elämästä. Se on evankeliumikertomus, joka osoittaa ”hyvän uutisen” olevan kaikkien saatavilla.
Erityisesti meidän aikanamme sellaista ”hyvää uutista” arvostetaan. Lääkäri Luukas on ainoa evankeliuminkirjoittaja, joka kertoi Jeesuksen ennustaneen ajan, jolloin maan päällä asiainjärjestelmän päättymisen aikana oleva ahdinko saisi ’ihmiset tulemaan voimattomiksi pelosta ja odotuksesta’. Luukas on varmasti myös ollut hyvin iloinen voidessaan esittää Luukkaan 21:25–28:ssa olevat Jeesuksen rohkaisevat sanat!