Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w81 1/3 s. 15
  • Syvempää näkemystä uutisiin

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Syvempää näkemystä uutisiin
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Naisia syrjivää kieltäkö Raamatussa?
  • Elämän kahtalainen arvosteluperuste
  • Tyhjä ele
  • Köyhät nostetaan ja lohdutetaan
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1951
  • Soveltaako katolinen kirkko käytäntöön sitä mitä paavi saarnasi?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1980
  • Onko sillä väliä millaisen hoitomuodon valitset?
    Herätkää! 2001
  • Rikas mies Haadeksessa
    Nykyinen elämämme – siinäkö kaikki?
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
w81 1/3 s. 15

Syvempää näkemystä uutisiin

Naisia syrjivää kieltäkö Raamatussa?

● Amerikan kirkkojen kansallisneuvoston (NCC) neuvoa antava lautakunta on kehottanut poistamaan Raamatusta naisia syrjivät nimitykset. Ryhmä väittää, että Jumalaan viittaavat maskuliiniset nimitykset Raamatussa ”ovat ihmisten kielen puutteista aiheutuvia vahinkoja”. He kirjoittivat myös: ”Mielestämme on oikein puhua Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan Lapsena [”Jumalan Pojan” sijasta] ja olemme sitä mieltä, että vaihtoehtoisia sanontoja Ihmisen Pojalle pitäisi tutkia.” He suosittelivat NCC:n julkaiseman raamatunkäännöksen Revised Standard Version korjaamista ilmaisemaan näitä muutoksia.

Mutta ovatko Jumalaan ja Kristukseen viittaavat maskuliiniset sanat todella Raamatun alkukielten ”puutteista aiheutuvia vahinkoja”? Jumala itse puhuu itsestään ”aviomiehenä” valaistessaan suhdettaan Israeliin (Jes. 54:5) ja viittaa samanlaiseen suhteeseen taivaalliseen järjestöönsä eli ”vaimoon”, ”ylhäällä olevaan Jerusalemiin”. (1. Moos. 3:15; Ilm. 12:1–6; Gal. 4:26) Kristusta sanotaan myös kuvaannollisesti ”sulhaseksi” ja ”aviomieheksi” ja hänellä sanotaan olevan ”vaimo”. (Joh. 3:28, 29; 2. Kor.11:2; Ef. 5:22–33; Ilm. 21:9) Tällaisia mainintoja voidaan tuskin sanoa ”ihmisten kielen puutteiksi”.

Elämän kahtalainen arvosteluperuste

● ”Minua kauhistuttaa Amerikan lääkäreitten skitsofreeninen [kahtalaiseen arvosteluperusteeseen nojaava] ajattelu”, kirjoitti lääket. tri Leroy Howell lääkärilehdelle American Medical News lähettämässään kirjeessä. Howell selitti, että lehti oli eräässä viime numerossaan ilmoittanut Yhdysvaltain lääkäriliiton oikeusasiain neuvoston kannasta, ”jonka mukaan lääkäreitten on epäeettistä antaa tai määrätä kuolettavia ruiskeita murhaajille” kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanokeinoina. Hän mainitsi, että kuitenkin heti seuraavassa numerossa American Medical News ilmoitti, että ”eräs Amerikan synnytyslääkäreiden ja gynekologien valmistuslaitoksen johtokunnan jäsen oli järkyttynyt siitä, ettei liittohallitus enää kustantaisi [abortin tekemistä] lapsille, jotka eivät olleet tehneet mitään pahaa kenellekään”.

Samoin eräs toinenkin lääkäri esitti lääkärikunnan puolesta valituksia sen johdosta, että hallitus kieltäytyy kustantamasta joitakin abortteja. Ilmeisesti sellaiset lääkintäviranomaiset ajattelevat, että äideillä on ”oikeus” toimittaa pois päiviltä syntymättömät lapsensa. Mutta mainittu lääkäri kysyi, ”merkitseekö jonkin julistaminen oikeudeksi, että valtion täytyy kustantaa se. Minulla on oikeus ostaa talo. Merkitseekö tämä myös sitä, että valtion pitäisi maksaa tämä talo? En luule niin olevan.” Kuitenkin, kuten edellä mainittiin, samat lääkärit, joiden omaatuntoa ei lainkaan vaivaa se, että valtio kustantaa miljoonien syntymättömien lasten tuhoamisen, vastustavat usein niin sanotuilla eettisillä perusteilla joittenkin murhaajien teloittamista. Havainnoitsija saattaisi tämän perusteella jopa ajatella, että rahallisen korvauksen määrästä on tullut ratkaiseva seikka sen päättämisessä, onko elämän tuhoaminen moraalista vai ei. – Room. 13:8–10.

Tyhjä ele

● Kun paavi Johannes Paavali II Brasilian-vierailullaan kävi eräällä Rio de Janeiron slummialueella viime kesänä, hänen sanottiin liikuttuneen niin paljon, että hän otti kultasormuksen sormestaan ja antoi sen köyhälistöväelle. ”Vidigalin [slummin] hyväksi”, hänen kerrotaan sanoneen pappi Italo Coelholle, joka otti sen vastaan väen puolesta. Mutta elokuun loppuun mennessä ei sormuksesta ollut ollut apua köyhille. Pappi Coelho myönsi, että sitä pidettiin kirkossa, joka palvelee aluetta johon Vidigalkin kuuluu. Mutta kirkko sijaitsee ”Leblonissa, joka on Rion vauraimpia asuntoalueita”, kertoo New York Times.

Myydäänkö sormusta koskaan köyhien auttamiseksi? ”Me emme myy sitä. Se on aivan selvää”, vastaa pappi.

Tällainen tilanne palauttaa mieleen vertauksen, jossa Jeesus kertoi ”rikkaasta miehestä”, joka ”huvitteli päivästä päivään loisteliaasti”, ja Lasarus-nimisestä köyhästä kerjäläisestä, joka ”halusi tulla kylläiseksi siitä, mitä rikkaan miehen pöydältä putoili”. Monet kirkon ylimmät johtajat ovat viettäneet ylellistä elämää ”rikkaan miehen” tavoin ja tarjonneet köyhille ainoastaan ”muruja” (KR), kuten paavin sormuksen, ylenpalttiselta ’pöydältään’. Mutta, mikä vielä tärkeämpää, eivätkö he ole menetelleet ”rikkaan miehen” tavoin myös tyydyttäessään kansan hengellistä nälkää? Vahvan raamatullisen ”ruoan” sijasta tarjotaan usein vain tekopyhien rituaalien ja poliittisten puheitten ”muruja”. – Luuk. 16:19–22.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2025)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa