Etsi rauhaa!

”Etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen. Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa.” – 1. Piet. 3:11, 12.

1. Millaista elämää ihminen haluaa, ja miten Salomon sananlaskut kuvailevat tämän halun?

MITÄ on elämä ilman rauhaa? Kuka haluaa elämää, iankaikkista elämääkään, ilman rauhaa? Ei kukaan tavallinen mies eikä nainen. Elämä, missä ei ole rauhallisuutta eikä vapautta jäytävistä häiriöistä, panee kaipaamaan pääsyä siitä eroon. Tämä on hyvin kuvattu moniavioisen kuningas Salomon sananlaskuissa: ”Vaimon riidat ovat kuin vuotava katto, mikä karkoittaa pois.” ”Parempi on asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.” (Sananl. 19:13; 21:9) Vaikka joku asuisi suuressa, tilavassa talossa, niin hän etsisi mieluummin pakopaikan sen etäisimmästä nurkasta päästäkseen ärsyttäjästä ja häiritsijästä.

2. Mikä kysymys herää elämää haluavan ihmisen suhteen, ja miten meillä sattuu olemaan henkeytetty ja todistettu vastaus tähän tärkeään kysymykseen?

² Kun nykyään ei tässä tilavassa maailmassa ole mitään etäistä nurkkaa, mihin paeta atomipommi- ja avaruusajan vaikeuksia, vaaroja ja pahoja vaikutteita, niin kukapa ei kaipaisi elämää rauhassa, jotta hän saisi nähdä hyviä päiviä? Tämä kysymys on vanha, epäilemättä yhtä vanha kuin ahdingon ja vääryyden olemassaolo maapallollamme. Onnellinen oli se mies, joka herätti tämän kysymyksen, ei toivottomuudessa ja avuttomuudessa, vaan kyeten antamaan todistetun vastauksen tähän tärkeään kysymykseen. Hänen vastauksensa oli sellainen, että sitä voi laulaa musiikin säestyksellä, ja niin se otettiin Psalmien henkeytettyyn kirjaan. Se on säilynyt yli kolmetuhatta vuotta meidän hyväksemme tänä maailman ahdingon, tuskan ja vielä kauheampien tulossa olevien asioitten pelon aikana. Puhuen kuin kokenut opettaja oppilailleen psalminkirjoittaja Daavid, josta tuli Jerusalemin kuningas ja kuningas Salomon isä, sanoi:

3. Miten Daavid sekä esitti tämän kysymyksen että vastasi siihen psalmissaan?

³ ”Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan. Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea: varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta; vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen. Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa. Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.” – Ps. 34:12–17.

4, 5. a) Miten apostoli Pietari osoitti, että Daavidin sanat olivat neuvo myöskin kristityille? b) Minkä kehotuksen tueksi Pietari lainaa Daavidin sanat?

⁴ Älköön kukaan ajatelko nykyään, että tämä on ainoastaan juutalaisille kuuluva neuvo. Eräs kristitty apostoli lainasi yli tuhat vuotta kuningas Daavidin jälkeen hänen sanansa ja puhui ne eri osissa Aasiaa oleville kristityille. Hän oli apostoli Pietari, joka oli vaihtanut uskontonsa aikansa turmeltuneesta juutalaisuudesta eli juutalaisten uskonnosta puhtaaksi kristillisyydeksi, jollaisena Jeesus Kristus perusti sen tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten. Apostoli Pietari teki täten Daavidin henkeytetyistä sanoista osan Kristillisistä kirjoituksista. Hän osoitti, että Daavidin sanat olivat neuvo myöskin kristityille. Pietari noudatti Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä, hänen, joka monta kertaa otti lainauksia Daavidin psalmeista ja sovellutti niitä kristillisyyteen. Pietari käskee ensimmäisessä kristityille lähettämässään kirjeessä heitä olemaan erilaisia, kuin mitä kristikunta on nykyään, sillä kristikunnan menettely ei ole johtanut iankaikkisen elämän siunaukseen rauhan ja hyvien päivien yhteydessä. Pietari lainaa sen tähden Daavidin sanat ja sanoo:

⁵ ”Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte. Sillä [nyt hän lainaa Daavidin sanat]: ’joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja huulensa vilppiä puhumasta, kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen, sillä Herran [Jehovana] silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa, mutta Herran [Jehovanb] kasvot ovat pahantekijöitä vastaan.’” – 1. Piet. 3:8–12.

6. Miksi elämän rakastamista koskevaan kysymykseen saattaa näyttää olevan vaikeata vastata nykyisin, mutta miten Jeesus käski kristittyjä suhtautumaan tapahtumiin ja olosuhteisiin vuodesta 1914 jKr. lähtien?

⁶ Iloitsemmeko me elämästä? Rakastammeko me elämää? Saattaa näyttää siltä, että tällaiseen kysymykseen on vaikea vastata nyt, jolloin meidän tuleva elämämme voi merkitä joutumista pahimpaan ahdinkoon, pahimpiin päiviin, mitä ihmiskunta on kokenut luomisestaan lähtien, ilman tuskin mitään hengissä varjeltumisen toivoa. Harmagedonin taistelu, ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sota”, lähestyy tosin nopeasti. (Ilm. 16:14, 16, Um) Mutta se Jumalan profeetta, joka ennusti sekä tämän yleissodan että kaikki kauheat tapaukset, joiden piti edeltää sitä vuodesta 1914 jKr. lähtien, käski tosi seuraajiaan omaksumaan optimistisen näkemyksen juuri näistä tapahtumista ja olosuhteista: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. . . . ’Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä on jo lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu.’” – Luuk. 21:26, 28–32.

7. Miksi meidän pitäisi siis oikeutetusti ”rakastaa elämän päiviä nauttiaksemme onnea”?

⁷ Hyvät päivät, parhaat päivät, mitä on koskaan ollut, ovat edessämme, ja on jotain, niin, kaikkea, minkä tähden kannattaa elää. Meidän pitäisi iloita elämästä, meidän pitäisi rakastaa elämää, sillä ilman elämää me emme kykenisi koskaan nauttimaan noista hyvistä päivistä Jumalan perustetun valtakunnan alaisuudessa. Meidän pitäisi näin ollen ’rakastaa elämän päiviä nauttiaksemme onnea’, kuten psalmista Daavid sanoi.

RAUHA KENEN KANSSA?

8. Jotta elämään kohdistuva ilomme ja rakkautemme toteutuisi, niin mitä Daavid ja Pietari sanovat meidän täytyvän etsiä ja keneltä?

⁸ Mutta jos me haluamme elämästä iloitsemisemme, sen rakastamisemme, toteutuvan, niin sekä Daavid että apostoli Pietari sanoo, että meidän täytyy ensin etsiä rauhaa ja löytää se. Nyt nousee sopivasti kysymys: rauha kenen kanssa? Rauha ihmisenkö, ihmistovereittemmeko kanssa? Niin. Mutta tämä ei ole mahdollista, jollemme me saavuta rauhaa ensin erään toisen kanssa. Koska kristikunta ei ole saavuttanut rauhaa tämän kaikkein tärkeimmän kanssa, ei rauhaa ole kansojen, sukukuntien eikä perheittenkään kesken kristikunnassa. Kuka tämä kaikkein tärkein on sitten? Kuka tämä on, sen osoitti osuvasti kahdeksannellatoista vuosisadalla elänyt kuuluisa englantilainen valtiomies William Pitt, Chathamin jaarli, kun hän sanoi veljenpojalleen: ”Jollet sinä ole oikeudenmukainen Jumalaa kohtaan, niin sinä et voi olla milloinkaan sellainen ihmisiäkään kohtaan; ja tämä pitää aina paikkansa, myöntäköötpä sen sitten älyniekat ja elostelijat tai ei.”

9. a) Mistä vaaditaan, jotta voisi olla tosi rauhassa ihmisen kanssa, ja miten Daavid ja Pietari sanoivat tästä enemmän kuin valtiomies William Pitt? b) Mitä me otamme vastaan tätä varten, ja miksi me emme halua hänen kasvojensa olevan itseämme vastaan?

⁹ On yhtä totta, että jos joku ei ole rauhassa Jumalan kanssa, niin hän ei voi olla todellisuudessa rauhassa ihmisenkään, Jumalan luomuksen, kanssa. Sekä psalmista Daavid että apostoli Pietari sanoi tämän, vaikka heidän välillään olikin yli tuhat vuotta. He sanoivat todellisuudessa enemmän kuin William Pitt, sillä he mainitsivat sen Jumalan nimeltä, jonka kanssa meidän on ensiksi oltava rauhassa. Osoittaen, että on ehdottoman välttämätöntä löytää ensin rauha Jumalan kanssa, Daavid jatkoi neuvottuaan rauhan löytämiseen ja siihen pyrkimiseen sanomalla seuraavassa jakeessa: ”Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa. Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.” Apostoli Pietari lainaa nämä Daavidin psalmin sanat samassa järjestyksessä. Daavidin neuvo hyvien päivien nauttimiseksi seuraa lisäksi hänen elämää rakastaville antamaansa kehotusta: ”Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.” Jos me pelkäämme ymmärtäen Jumalaa, jonka nimi on Jehova, niin me haluamme ennen kaikkea etsiä rauhaa hänen kanssaan, ja siksi me otamme vastaan sen opetuksen, mitä me tarvitsemme. Me emme halua Jehovan kasvojen olevan itseämme vastaan, sillä se merkitsisi itse elämän menetystä, meidän muistomme hävittämistä maasta, niin ettei meitä lainkaan mainita, nimemmekin poispyyhkimistä.

10. Tarkoittaako Luukkaan 2:14, että koko ihmiskunta on rauhassa Jumalan kanssa ja että sillä on hänen hyvä tahtonsa, ja miten me tiedämme, onko näin?

¹⁰ Miksi meidän kuitenkin täytyy etsiä rauhaa Jehova Jumalan kanssa? Eikö ole totta, että kun hänen taivaallinen Poikansa Jeesus syntyi Betlehemissä, niin joukko enkeleitä lausui ne sanat, joita kristikunta laulaa joka puolella jouluaikaan: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Kyllä, mutta ne sanat, mitkä enkelit lauloivat, eivät merkitse sitä, että koko ihmiskunta olisi rauhassa Jumalan kanssa ja että sillä olisi hänen hyvä tahtonsa. (Luuk. 2:14) Sekä vuoden 1881 Englantilainen tarkistettu käännös että vuoden 1901 Amerikkalainen standardikäännös kääntää enkelin sanat näin: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joihin hän on mielistynyt!” Amerikkalainen käännös kuuluu: ”Rauha niille ihmisille, joita hän suosii!” Monsignore R. A. Knoxin roomalaiskatolinen käännös sanoo: ”Rauha maan päällä ihmisille, jotka ovat Jumalan ystäviä.” Uuden maailman käännöksen reunahuomautus kuuluu näin: ”Maan päällä rauha ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy.” Jehova Jumala on rauhassa ainoastaan niiden ihmisten kanssa, joita hän suosii ja jotka hän hyväksyy ja jotka ovat siitä syystä hänen ystäviään. Hänen silmänsä ovat suosiolliset ainoastaan heille. Vain heidän avunhuudoilleen ovat hänen korvansa avoinna.

11. Miksi tämän on oltava näin, vaikka ensimmäinen ihminen olikin Jumalan suoranainen luomus?

¹¹ Miksi on oltava näin? Eikö ihminen ole Jumalan suoranainen luomus? Kyllä, täydellinen Aadam oli Jumalan välitön luomus. Kun Luukkaan 3:23–38 seuraa Jeesuksen Kristuksen polveutumista ihmisenä taaksepäin ensimmäiseen maan päällä olleeseen ihmiseen, niin se lopettaa sanoen ”tämä Aadamin, tämä Jumalan”. Me olemme kumminkin kaikki Aadamin jälkeläisiä sen jälkeen, kun hän oli tehnyt syntiä Luojaansa vastaan ja oli menettänyt täydellisyytensä ihmisenä. Muinaisaikain viisain kuningas Salomo sanoi: ”Ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee.” (1. Kun. 8:46) Myöskin kuningas Daavid sanoi: ”Kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on.” (Ps. 14:3) Kristitty apostoli Paavali sanoi tuhat vuotta myöhemmin: ”Ei ole yhtään erotusta. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla . . . niinkuin yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.” (Room. 3:22, 23; 5:12) Me olemme kaikki, olemmepa sitten luonnollisia juutalaisia tai ei-juutalaisia, polveutuneet synnintekijästä Aadamista. Täten me kaikki joudumme synnin hallintaan, ja meidän edessämme on se palkka, minkä synti maksaa palvelijoilleen ja mikä on kuolema. ”Yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta; . . . Sillä synnin palkka on kuolema.” (Room. 5:17; 6:23) Se tosiasia, että kaikki ihmiset ovat kuolevaisia, todistaa, että he kaikki ovat syntisiä Jehova Jumalan edessä, joka lausui kuolemantuomion.

12. Minkä synti hävitti ihmisen Jumala-suhteen ollessa kysymyksessä, ja mitkä raamatunpaikat osoittavat, kenelle ihmiskunta on tottelevainen?

¹² Synti hävitti ihmisen rauhan Jumalan kanssa, ihmisen oikean aseman Jumalan suhteen. Ihmisistä tuli synnin ja sen jumalattoman hengen palvelijoita, joka pani synnin alulle koko kaikkeudessa, Saatana Perkeleen, Jehova Jumalan päävastustajan. Ihmiset, jotka ovat omavanhurskaita, eivät pitäne, kun heitä sanotaan synnin alkuunpanijan palvelijoiksi, mutta he paljastavat sen, ketä he palvelevat, tottelemalla häntä. Jumalan Sana sanoo: ”Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden [Jumalan], vanhurskaudeksi.” (Room. 6:16) Eräs Raamatun viimeksi kirjoitetuista kirjoista sanoo yleistävästi: ”Koko maailma on tuon jumalattoman vallassa.” (1. Joh. 5:19, Um) Kristityillekin kirjoitettiin: ”[Te] olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan [Saatanan], mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin ennen vaelsimme lihan himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin.” (Ef. 2:1–3) ”Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut.” – Kol. 1:21.

13. Mitä kaikki ihmiset tarvitsevat suhteessaan Jumalaan sen mukaan, mitä Paavali ja Timoteus pyysivät lähettiläinä?

¹³ Jos ihmiset, jotka eivät ole kristittyjä ainoastaan nimeltä, vaan myöskin elämässään, olivat kerran vieraantuneita Jumalasta ja Hänen vihollisiaan mielensä ja tekojensa tähden, niin varmasti täytyy silloin kaikkien niiden, joista ei ole tullut tosi kristittyjä, olla vieraantuneet Jehova Jumalasta ja olla hänen vihollisiaan. Heidät täytyy sovittaa eli tehdä ystäviksi Jumalan kanssa, mikäli he haluavat lakata olemasta ”vihan lapsia”, jotka joutuvat tuhottaviksi tulevassa ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodassa”. Heidän on tehtävä, mitä apostoli Paavali ja hänen lähetystoverinsa Timoteus pyysivät tekemään: ”Kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta . . . ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” – 2. Kor. 5:18–20.

14. Mitä lähettiläitten lähettäminen merkitsi ennen muinoin, ja miksi sen ehdot, joka lähetti Paavalin ja Timoteuksen, ovat epätavalliset?

¹⁴ Kun Paavalin ja Timoteuksen päivinä lähetettiin lähettiläitä, niin se ei merkinnyt rauhallisia suhteita maitten tai hallitusten välillä, vaan vihollisuuksia. Lähettiläitä lähetettiin niiden luo, jotka olivat vihollismielisiä, solmimaan rauhallisia suhteita vihollisuudessa keskenään olevien välille. Mutta Paavalin ja Timoteuksen tapauksessa ei heikompi vihollispuoli ole lähettiläitten lähettäjä, vaan Kaikkivaltias Jumala Jehova tekee sen. Hän osoittaa tehdessään siten armoaan säästääkseen tuholta mahdollisimman monta sellaista, jotka tulevat sovitetuiksi hänen kanssaan. Ollen suunnattomasti voimakkaampi kahdesta osapuolesta Jehova Jumala on Se, joka tekee mahdolliseksi rauhan kanssaan. Niinpä hän sanoo Jesajan 45:7:nnessä (Um): ”Tehden rauhan ja aiheuttaen onnettomuuden minä, Jehova, teen kaikki nämä.” Hän määrää sen tähden rauhan ehdot. Me emme aseta rauhan ehtoja. Hänen ehtonsa eivät ole kuitenkaan ankarat, vaan armolliset ja mahdolliset toteuttaa, ja niiden hyväksyminen kiitollisena koituu meidän parhaaksemme.

MITEN TULEE ETSIÄ?

15, 16. a) Miten me osoitamme uskoa ja vilpittömyyttä etsiessämme rauhaa Hänen kanssaan, ja kenen välityksellä voidaan rauha saada? b) Miten luonnolliset juutalaiset olivat etsineet oikeaa asemaa Jumalan edessä, mutta mitä he tarvitsivat syntiensä takia?

¹⁵ Mitkä hänen ehtonsa ovat sitten? Miten me ”vihan lapsina” voimme etsiä ja löytää rauhan Jehova Jumalan kanssa? Hänen rauhanehtonsa on esitetty selvästi hänen kirjoitetussa Sanassaan, Pyhissä kirjoituksissa, pyhässä Raamatussa. Etsiessämme rauhaa Jumalan kanssa me ryhdymme oikeaan menettelyyn, ja me osoitamme uskomme ja vilpittömyytemme tutkimalla koko Raamattua, ei ainoastaan vanhoja Heprealaisia kirjoituksia, mitkä Jeesuksella ja hänen apostoleillaan oli, vaan myöskin Kristillisiä kreikkalaisia kirjoituksia. Jumalan Sana sanoo suoraan, että on ainoastaan yksi keino, millä me voimme tulla sovitetuiksi eli ystäviksi Hänen kanssaan. Se keino on hänen rakkaan taivaallisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen välitys. Jehova Jumala lähetti Poikansa taivaasta maan päälle, Israelin kansan luo. Tämä Poika syntyi sen tähden ihmeen avulla juutalaisesta neitsyestä, joten hän siis syntyi juutalaisena, israelilaisena. Hän saarnasi kolme ja puoli vuotta eli vuosina 29–33 jKr. Jumalan valtakuntaa yksinomaan israelilaisille sekä julkisesti että yksityisesti. Syntiset israelilaiset eli juutalaiset olivat kauan yrittäneet päästä kuolemantuomion alaisuudesta pyrkimällä pitämään Lain, minkä Jumala oli antanut yksistään Juudan kansalle, mutta juutalaiset eivät kyenneet pitämään sitä lain täydellisyyden takia.

¹⁶ Jumalan profeetta Mooseksen välityksellä antama laki teki vain heidän syntisyytensä ilmeisemmäksi. Se tuomitsi nimenomaan juutalaiset syntisiksi. Heidän piti tämän vuoksi uhrata eläinuhreja vuosi toisensa jälkeen aikaansaadakseen kuvaannollisen puhdistuksen synnistä ja pysyäkseen liittoyhteydessään Jehova Jumalan kanssa. He tarvitsivat parempaa uhria kuin eläinuhrit. He tarvitsivat täydellisen ihmisuhrin uhraamista heidän puolestaan ja koko ihmiskunnan puolesta.

17. Miten tarvittava uhri varattiin, miten israelilaisille annettiin tieto, ja miten he suhtautuivat siihen tietoon?

¹⁷ Kukaan ihminen Israelin kansassakaan ei ollut täydellinen ruumiiltaan eikä mieleltään ja kykenevä uhrautumaan otollisena ihmisuhrina. Jumalan oli sen tähden pakko lähettää taivaallinen Poikansa, antaa hänen syntyä täydellisenä ihmislapsena, jolla oli taivaallinen Isä, sallia hänen kasvaa täydelliseen miehuuteen, jollainen Aadam oli Eedenin puutarhassa, ja sitten suoda hänen uhrautua tarvittavana täydellisenä ihmisuhrina. Ennen kuin Jeesus Kristus kuoli koko ihmiskunnan edestä uhrina, niin hän ja hänen kaksitoista apostoliaan ja seitsemänkymmentä muuta evankelistaa saarnasivat israelilaisille Palestiinassa. Näin ei israelilaisia eli juutalaisia jätetty tietämättömiksi siitä, mikä keino heille oli varattu pysyvään rauhaan pääsemiselle Jumalan kanssa. On kirjoitettu: ”Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra.” (Apt. 10:36) Miljoonista Mooseksen välityksellä annetun Jumalan lain alaisuudessa olleista juutalaisista ainoastaan jäännös otti vastaan hyvän uutisen ja astui rauhaan Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen avulla. Muut Juudan kansasta yrittivät aikaansaada oman oikean aseman eli vanhurskautuksen Jumalan edessä koettamalla jatkuvasti ylpeinä, mutta tuloksetta, täyttää Mooseksen välityksellä annettua lakia sen tehottomine eläinuhreineen, mitkä olivat ihmistä halvempia uhreja.

18. Miten Jumala osoitti olevansa se, joka varaa itsensä kanssa saavutettavan rauhan ehdot eli keinot, ja miksi häntä sanotaan siitä syystä?

¹⁸ Se tosiasia, että Jumala aikaansai ne olosuhteet tai keinot, joilla rauha hänen kanssaan saavutetaan, ilmenee siitä, että hän varasi ainoasyntyisen Poikansa taivaasta täydelliseksi ihmisuhriksi. ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16) Jumala ei ainoastaan lähettänyt Poikaansa maan päälle ja antanut hänen kuolla Jumalan vihollisten käsissä täydellisenä, synnittömänä ihmisuhrina, vaan myöskin teki mahdolliseksi, että hänen uhrinsa arvo esitettiin Hänelle taivaassa niiden ihmisten hyväksi, jotka haluavat rauhaa Jumalan kanssa. Miten Jumala teki tämän? Jumala herätti kaikkivoivalla voimallaan Jeesuksen Kristuksen kuolleista jälleen taivaallisena henkipoikana ja palautti hänet taivaaseen. Näin voi Jeesus astua Jumalan luo uhrinsa elämänveren arvo mukanaan, jotta tehtäisiin uusi rauhan liitto. Ryhtyessään tällaiseen varaukseen rauhan aikaansaamiseksi ihmiskunnan kanssa Jehova on rauhan Jumala. Häntä sanotaan erityisesti tässä suhteessa ”rauhan Jumalaksi, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen”. – Hepr. 13:20.

19. Mitä meidän täytyy saada täydelliseksi oppaaksemme etsiessämme rauhaa?

¹⁹ Me voimme sen tähden ymmärtää, miksi meidän rauhaa etsiessämme on hankittava tietoa, täsmällistä tietoa, ei ainoastaan Jehova Jumalasta, vaan myöskin hänen rakkaudellisesti uhratusta Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. Juutalaiset voivat saada enintään osittaista tietoa Pyhän Raamatun kolmestakymmenestä yhdeksästä heprealaisesta kirjasta. Se ei riitä. Jeesuksen Kristuksen henkeytettyjen juutalaisten seuraajien kirjoittamien Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten kahdenkymmenen seitsemän kirjan lisätieto on myöskin välttämätön meidän asiantuntemuksemme ja ymmärryksemme täydentämiseksi ja tietomme tekemiseksi täsmälliseksi. Jollei meillä ole täsmällistä tietoa, mikä käsittää Jumalan lisäksi myöskin Jeesuksen tuntemuksen, niin me emme voi varmistaa haluamaamme rauhaa. Siksi hän henkeytti Raamatun kirjoittajan Pietarin sanomaan rukoillessaan niiden rauhan etsijöiden puolesta, joille hän kirjoitti ensimmäisen kirjeensä: ”Lisääntyköön teille ansaitsematon hyvyys ja rauha [miten?] Jumalan ja Herramme Jeesuksen täsmällisen tuntemuksen avulla, semminkin kun hänen jumalallinen voimansa on antanut meille vapaasti kaiken, mikä koskee elämää ja jumalista antaumusta, hänen täsmällisen tuntemuksensa avulla, joka kutsui meidät kirkkauden ja hyveen välityksellä.” – 2. Piet. 1:2, 3, Um.

20. Mitä meidän täytyy siis ottaa vastaan uskossa nauttiaksemme rauhaa Jumalan kanssa?

²⁰ Etsimmepä miten hyvänsä, me emme löydä koskaan rauhaa Jumalan kanssa, jollemme hanki täsmällistä tietoa Jeesuksesta Kristuksesta ja ota vastaan sitä uhria syntien edestä, minkä Jumala varasi Pojassaan. Juutalaiset yrittävät osittaisen tiedon takia aikaansaada oman vanhurskaan asemansa Jumalan edessä erossa siitä synnin puhdistuksesta, minkä Jeesuksen uhriveri varaa meille. Meidän täytyy panna täysi uskomme Jeesuksen Kristuksen synnit poistavaan uhriin, sen sijaan että turvaisimme Mooseksen välityksellä juutalaisille annetun lain mukaan omiin vanhurskaisiin töihimme. Muuten me emme voi nauttia rauhasta Jumalan kanssa.

21. a) Mistä kristityt iloitsevat, koska heidät on julistettu vanhurskaiksi? b) Miten Jesaja ennusti Jeesuksen uhrin tarpeellisuuden, ja mihin se johtaa, kun me panemme toivomme Jeesukseen?

²¹ Siksi apostoli Paavali kirjoitti kristityille, joille laskettiin vanhurskaus heidän Poikaan omaamansa uskon perusteella: ”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.” (Room. 5:1, 9) Jeesuksen Kristuksen uhri on ehdottoman välttämätön meidän rauhamme aikaansaamiseksi Jumalan kanssa ja meidän pelastumiseksemme hänen vihaltaan. Profeetta Jesaja oli ennustanut kauan aikaisemmin Jeesuksen uhrista: ”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” (Jes. 53:5) Rauha Jumalan kanssa tuo ilon, mutta me emme voi saada Jumalaa täyttämään itseämme tällaisella rauhalla, jos me emme usko Poikaan, jota hän rankaisi meidän rauhamme vuoksi. On kirjoitettu: ”’Häneen pakanat panevat toivonsa’. Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta. Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne.” (Room. 15:12, 13, 33) Jos Jumala on kanssamme, niin me tunnemme totisesti rauhan täyteyden.

22. Miksi on ollut turhaa, että luonnolliset juutalaiset ovat tähän päivään saakka panneet luottamuksensa lihan ympärileikkaukseen?

²² Luonnolliset juutalaiset turvaavat edelleen esinahkansa ympärileikkauttamiseen näyttääkseen vanhurskauttaan. Näin tehden he eivät nauti koskaan rauhaa Jehovan kanssa, joka oli kerran luonnollisen Israelin Jumala. Nyt ei heidän muinaiselle Jumalalleen merkitse lihan ympärileikkaus mitään. Nyt merkitsee jotain se, että me vaellamme eli käyttäydymme uuden kristillisen henkilöllisyyden, sen uuden hengellisen luomuksen, periaatteitten eli säädösten mukaan, jonka pää on Jeesus Kristus. Se johtaa rauhaan hengellisen Israelin Jumalan kanssa. Meidän sydämemme täytyy ympärileikata eli puhdistaa vanhurskautta varten. Juutalainen käännynnäinen Paavali luopui ylpeästä luottamuksestaan lihalliseen ympärileikkaukseensa luonnollisena juutalaisena ja kirjoitti Jeesukseen Kristukseen uskoville: ”Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus. Ja kaikille, jotka tämän säännön mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha ja laupeus, ja Jumalan Israelille!” – Gal. 6:15, 16; Fil. 4:9; Gal. 5:25; 2. Kor. 5:17.

RAUHAN ETSIJÖIDEN ”SUURI JOUKKO”

23. Miten nykyiset hengelliset israelilaiset ovat Jesajan 27:1–5:ssä olevan mukaisesti tehneet rauhan Jumalan kanssa, mutta ketkä ovat seuranneet heitä tässä menettelyssä varsinkin vuodesta 1935 lähtien?

²³ Tänä päivänä, jona Jehova Jumala tappaa suuren kuvaannollisen Leviatanin (Perkeleen näkyvän järjestön), mutta jona hän varjelee alituisesti hengellistä viinitarhaansa (maan päällä olevaa omaa näkyvää järjestöään), kuuluu Jehovan ystävällinen neuvo jokaiselle, joka haluaa iloita suojeluksesta ja varjeluksesta: ”Tarttukoon hän minun turvapaikkaani, tehköön rauhan minun kanssani, rauhan hän tehköön minun kanssani.” (Jes. 27:1–5, Um) Ne uskovat, jotka muodostavat Jehovan hengellisen viinitarhan, Jumalan hengellisen Israelin, ovat tehneet rauhan hänen kanssaan tulemalla pois Perkeleen Leviatan-järjestön alaisuudesta. Mutta äskeisinä vuosina, erityisesti vuodesta 1935 lähtien, on ollut satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät ole Jumalan hengellisen Israelin jäseniä ja jotka ovat kuulleet Jehova Jumalan neuvon ja toimineet sen mukaan. He ovat seuranneet Jumalan hengellisen Israelin jäännöstä tulemalla pois ihmiskunnan merestä, missä Leviatan toimii, ja he ovat tehneet rauhan Jehova Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Karitsan, veren avulla. Heidät on kuvattu Ilmestyskirjan 7:9, 10:nnessä kaikista kansanheimoista, sukukunnista ja kansoista ja kielistä tulleena suurena joukkona, ja he lukevat pelastetun tilansa Jumalan ja hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen ansioksi sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.”

24. Miten Ilmestyskirjan 7:14–17 kuvailee sen tavan, millä he tulevat rauhaisaan tilaansa?

²⁴ Koska tässä laskemattomassa suuressa joukossa olevat etsivät rauhaa Jumalan kanssa ja saavuttavat puhtaan, oikean aseman hänen edessään uskomalla Jeesuksen Kristuksen puhdistavaan vereen, niin Ilmestyskirjan 7:14–17 kuvaa, miten he tulivat rauhaisaan tilaansa, sanoen: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän [Jumala], joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa [Jeesus Kristus], joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”

25. Kenellä muinaisessa Jerikon kaupungissa asuneella kuvattiin tämä ”suuri joukko” ja missä suhteissa?

²⁵ Tätä ”suurta joukkoa” kuvattiin muinoin Raahab-nimisellä kanaanilaisella naisella Joosuan, Mooseksen seuraajan, päivinä. Raahabin kaupunki Kanaanissa oli Jeriko, ja se oli tuomittu hävitettäväksi kaikkine asukkaineen. Raahab ja hänen perhekuntansa pelastui hävitykseltä, kun Jehova Jumala tärisytti maahan Jerikon muurit ja kun Israelin miehet, jotka olivat marssineet Jerikon ympäri seitsemän päivää, menivät avoimeen kaupunkiin ja surmasivat sen jumalattoman väestön sukupuuttoon. Kuinka niin? Koska Raahab teki rauhan Israelin Jumalan kanssa. Hän ei pettänyt niitä kahta vakoilijaa, jotka Joosua lähetti kaupunkiin ja jotka löysivät asunnon Raahabin majatalosta. (Joos. 2:1–21; 6:1–25) Kristilliset kreikkalaiset kirjoitukset sanovat tästä: ”Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.” – Hepr. 11:30, 31.

26. Minkä Kanaanin kaupungin miehillä esikuvattiin hengissä varjeltuvien ”suuri joukko” ja millä menettelytavalla?

²⁶ Tämä sama ”suuri joukko”, joka varjellaan hengissä tulevassa ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodassa”, ennaltakuvattiin myöskin Gibeonin miehillä. Tämäkin Kanaanin kaupunki oli tuomittu Jehovan israelilaisarmeijan hävitettäväksi Joosuan johdolla. Kreikkalaiset lausuivat nimen Joosua ”Jeesus”, ja Joosua olikin profeetallinen kuvaus Jeesuksesta Kristuksesta, josta on tullut Jumalan Virkailija hänen tuomionsa toimeenpanemiseksi. (Apt. 7:45; Hepr. 4:8) Gibeon ja kolme naapurikaupunkia pelastui, merkillistä kyllä, siltä hävitykseltä, minkä Joosua toimeenpani muille Kanaanin kaupungeille. Miten se tapahtui? Jälleen oli kysymyksessä rauhan tekeminen Jehova Jumalan kanssa, ennen kuin hänen tuomiontoimeenpanijansa saapui. Päiviä ennen kuin Joosua ja hänen sotaväkensä tulivat lähelle, gibeonilaiset lähettivät lähettinsä valepuvussa Joosuan leiriin hieromaan rauhaa Jehova Jumalan ja hänen kansansa kanssa. He tarjoutuivat alistumaan täydelleen Hänen valtaansa Joosuan välityksellä.

27. Mikä on tuloksena rauhaa etsivien ”suurelle joukolle” samalla tavalla kuin noille muinaisille miehillekin?

²⁷ Mikä oli tulos? Kertomus vastaa: ”Niin Joosua takasi heille rauhan ja teki heidän kanssaan liiton, luvaten jättää heidät henkiin; ja kansan [Israelin] päämiehet vannoivat heille valan.” (Joos. 9:15) Samalla tavalla kuin nuo muinaiset ei-israelilaiset gibeonilaiset, niin nykyisten rauhaa etsivien ”suuri joukkokin” alistuu täysin antautuneena Jehova Jumalalle Jeesuksen Kristuksen välityksellä nyt, ennen kuin Harmagedon puhkeaa. Suurempi Joosua, Jeesus Kristus, säästää heidät sen tähden tuholta tuossa yleissodassa. Tämä suuri joukko rakastaa elämää samoin kuin hengellisten israelilaisten jäännöskin. Se haluaa nähdä ikuisesti hyviä päiviä Jumalan valtakunnan alaisuudessa. Siksi se noudattaa nyt Daavidin ja Pietarin rauhasta antamaa neuvoa.

[Alaviitteet]