Israel ja ”pakanain ajat”

”Jerusalem on oleva pakanain [gojim] tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.” – LUUKAS 21:24, Kirkkoraamattu.

1. Miten Jerusalemia koskevat Jeesuksen sanat täyttyivät, mutta mikä kysymys jää vastattavaksi?

ROOMAN legioonat hävittivät Jerusalemin kaupungin kenraali Tituksen johdolla vuonna 70, 37 vuotta sen jälkeen kun Jeesus Kristus esitti yllä olevat sanat. Mutta miten hänen profetiansa muu osa on täyttynyt, sitä ajanjaksoa koskeva osa, jonka aikana pakanat eli gojim, niin kuin juutalaiset heitä nykyään kutsuvat, tallaisivat Jerusalemia?

2. a) Merkitsivätkö Jeesuksen sanat sitä, ettei kaupunkia rakennettaisi eikä asutettaisi uudelleen? b) Miten pakanat tallasivat jatkuvasti Jerusalemia, kunnes ”ajat” olivat loppuun kuluneet, vaikka pyhä kaupunki olikin tilapäisesti ristiretkeläisten hallussa?

² Nuo sanat eivät merkinneet sitä, ettei Jerusalemia rakennettaisi eikä asutettaisi uudelleen, ”kunnes pakanain [gojima] ajat täyttyvät”. Seuraavalla vuosisadalla kaupunki rakennettiin uudelleen, ja niin kutsutut ristiretkeläiset taistelivat saadakseen sen haltuunsa keskiajalla. Nuo kristikunnan verentahraamat ristiretkeläiset osoittautuivat pakanoiksi (gojim) yhtä lailla kuin nekin, jotka pitivät kaupunkia hallussaan aikaisemmin, ja ne, jotka ottivat sen väkivalloin pois ristiretkeläisiltä myöhemmin. Vuosina 1914–1918 käytyyn ensimmäiseen maailmansotaan saakka nuo pakanat (gojim, joita kristikunnan oli tapana nimittää ”vääräuskoisiksi”), tallasivat jatkuvasti tuota kaupunkia, joka on niin pyhä juutalaisille.

3. Mitä Englannin ulkoministeri Balfour esitti lordi Rothschildille, kun brittijoukkojen Jerusalemin valtaus joulukuussa 1917 lähestyi, mutta mikä järjestely Palestiinan suhteen tehtiin sodan jälkeen?

³ Joulukuun 9. päivänä 1917 kenraali Allenbyn brittijoukot valtasivat Jerusalemin turkkilaisilta, jotka olivat liittoutuneet Saksan keisarin Vilhelmin kanssa. Sitä ennen Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour lähetti 2. marraskuuta 1917 julistuksensa lordi Rothschildille, joka oli tunnettua juutalaista Rothschildin sukua, ja siinä todettiin, että Hänen Majesteettinsa hallitus suhtautui suopeasti kansallisen kodin perustamiseen juutalaisille Palestiinaan. Mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Kansainliitto, joka perustettiin vuonna 1920, antoi Palestiinan (Jerusalem mukaan luettuna) mandaatiksi eli huoltoalueeksi Isolle-Britannialle, ja mandaattikautta kesti vuoteen 1948. Siitä, kenen haltuun Jerusalem joutuisi mandaattikauden päätyttyä, ei ollut mitään nimenomaista mainintaa.

4. Mihin toimiin etujaan valvovat osapuolet ryhtyivät, kun Palestiina lakkasi olemasta Ison-Britannian mandaatti vuonna 1948?

⁴ Kun Ison-Britannian mandaattikausi päättyi vuonna 1948, etujaan valvovat osapuolet ryhtyivät heti toimintaan. Muhamettilaiset ottivat haltuunsa suuren osan alueen itäosasta, muun muassa Jerusalemin kaupungin muurien ympäröimän osan ja sen Allahin palvontaan omistetun pyhäkön. Juutalaiset ottivat haltuunsa Palestiinan länsiosan ja perustivat nykyisen Israelin valtion. Mutta vasta kuuden päivän sodassa vuonna 1967 anastettiin arabeilta muurien suojaama Jerusalemin kaupunki, jossa on muun muassa Valitusmuuri, jonka yläpuolella juutalaisten palvontatemppeli oli kauan sitten seisonut. Juutalaiset saivat huomattavia voittoja ja ottivat valvontaansa Jordanin länsirannan ja sen muhamettilaisen väestön.

5. a) Miten pakanat eivät enää tallanneet nykyistä Jerusalemia vuonna 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen? b) Miksi havaitsemme jotakin puuttuvan Jerusalemilta vuoden 1967 jälkeenkin?

⁵ Pakanat tallasivat siis maallista Jerusalemia vuoteen 1967 asti. Mutta siitä lähtien kaiken sen mukaan, mitä ulkoapäin voidaan päätellä, pakanat ovat lakanneet tallaamasta Jerusalemia. Meidän on kuitenkin pakko kysyä: ”Mitä merkitystä sillä on ollut?” Tuottiko se Israelin aikaansaannos, että pakanat lakkasivat tallaamasta Jerusalemia vuonna 1967, siunauksia koko ihmiskunnalle? Monet valtiot pahoittelevat Israelin olemassaoloa eivätkä suinkaan pidä sitä siunauksena. Nykyisen Israelin valtion perustaminen ei totisesti ole johtanut juutalaisen Messiaan valtakunnan perustamiseen. Israel ei selvästikään ole luottanut Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalalta Jehovalta saatavaan apuun ja pelastukseen. Sitä ei hallitse kuningaskunta, jonka valtaistuimella Jerusalemissa istuisi muinaisen kuningas Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan kuuluva jälkeläinen.

6. Mitä meidän on pakko sanoa maallisen Jerusalemin osasta vuodesta 1967 lähtien ja Jesajan 2:1–4:n esittämästä profetiasta?

⁶ Me emme siis näe Jesajan 2:2–4:n profetian täyttyvän maallisessa Jerusalemissa vuodesta 1967 lähtien. Tuo profetiahan kuuluu:

”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat [gojim] virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana’. Ja hän tuomitsee pakanakansojen [gojim] kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa [goj] ei nosta miekkaa kansaa [goj] vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.”

7. Mitä me näemme nykyään jyrkkänä vastakohtana Jesajan 2:1–4:n profetialle, ja miten on Sakarjan 8:23:n profetian täyttymisen laita?

⁷ Pakanakansat eivät ole suinkaan takoneet sota-aseitaan rauhan välineiksi, sillä niillä on enemmän sota-aseita kuin koskaan ennen, jopa Israelin tasavallallakin. Sitä paitsi me emme näe nykyään Sakarjan 8:23:n profetiankaan täyttyvän. Sehän kuuluu:

”Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä [juutalaista, The Jewish Publication Society of America] liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne’.” – Myös Douay-käännös ja The Jerusalem Bible.

8. Mitä kaikki edellä oleva saa epäilemään vuodesta 1967?

⁸ Kaikki edellä oleva panee epäilemään, että vuosi 1967, kuuden päivän sodan vuosi, olisi ollut seuraavan profetian täyttymyksen aika: ”Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.” (Luukas 21:24, Kirkkoraamattu) Todellisuudessa ”pakanain ajat” päättyivät aikaisemmin. Tarkastelkaamme sitä koskevia todisteita.

9. a) Mitä ”Jerusalemia” Jeesus tarkoitti, kun hän puhui ’Jerusalemin tallaamisesta’, ja mitä tuo ”Jerusalem” edusti? b) Mitä johdonmukaisesti tapahtuu, kun ”Jerusalemin” tallaaminen päättyy?

⁹ Kun Jeesus sanoi pakanoiden tallaavan ”Jerusalemia”, hänellä oli mielessään se, mikä maallinen Jerusalem oli, ennen kuin pakanat alkoivat tallata sitä. Hän itse oli sanonut jonkin verran aikaisemmin: ”Älkää vannoko ensinkään, älkää taivaan kautta, koska se on Jumalan valtaistuin, – – älkääkä Jerusalemin kautta, koska se on suuren Kuninkaan kaupunki.” (Matteus 5:34, 35) Kun siis pakanakansat alkoivat tallata Jerusalemia pitämällä hallussaan maailmanherruutta, ne tallasivat Jumalan valtakuntaa, jota kuninkaallinen Jerusalemin kaupunki edusti. Niinpä kun pakanain aikojen päättyessä loppui sen tallaaminen, mitä Jerusalem edusti, Jumalan valtakunta perustettiin jälleen kuningas Daavidin kuninkaallisen jälkeläisen, Messiaan, hallintaan.

10. a) Mitkä Hesekielin kirjassa olevat sanat esitettiin viimeiselle Daavidin sukuhaaraan kuuluvalle kuninkaalle? b) Kenellä osoittautui olevan ”oikeus” hallita, ja mitä Jumala teki hänen hyväkseen?

¹⁰ Tähän yhteyteen liittyy sen viimeiselle Daavidin sukuhaaraan kuuluneelle kuninkaalle osoitettu Hesekielin 21:25–27:ssä esitetty profetia, joka kuuluu: ”Ja sinä saastutettu, jumalaton, sinä Israelin ruhtinas, jonka päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään! Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu. Tämä ei jää tällensä: alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.” Se, jolla on ”oikeus” hallita, osoittautui Jeesukseksi Kristukseksi, kuningas Daavidin jälkeläiseksi. Vuonna 33 yli 500 juutalaisesta tuli sen tosiasian silminnäkijöitä, että Jumala oli herättänyt hänet kuolleista kolmantena päivänä hänen marttyyrikuolemastaan. – 1. Korinttolaisille 15:3–20.

Messias alistuu pakanain aikoihin

11. Miksi Jeesus ei yrittänyt tehdä itsestään kuningasta Jerusalemissa, ja mitä hän siksi sanoi maaherra Pontius Pilatukselle?

¹¹ Jeesus Messias ei yrittänyt asettua kuninkaaksi maallisessa Jerusalemissa ennen ylösnousemustaan kuolleista eikä sen jälkeen. Hän ei pyrkinyt panemaan viralta Pontius Pilatusta, joka toimi silloin Juudan ja Jerusalemin roomalaisena maaherrana. Yksi syy siihen oli se, että ”pakanain ajat”, joista hän puhui Luukkaan 21:24:ssä, olivat jo silloin voimassa, joten hän alistui tuohon Jumalan järjestelyyn. Sen mukaisesti hän sanoikin Pilatukselle: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” – Johannes 18:36.

12. Milloin ja minkä tapahtuman yhteydessä Jeesus Heprealaisia kirjoituksia tutkineena tiesi pakanain aikojen alkavan, ja mikä noita ”aikoja” koskeva kysymys nyt herää?

¹² Henkeytettyjä Heprealaisia kirjoituksia tutkineena Jeesus, Messias, tiesi, että pakanain ajat olivat alkaneet ennen kuin roomalaiset valloittivat Jerusalemin ja asettivat sinne maaherroja. Hän tiesi niiden alkaneen silloin, kun Jerusalem hävitettiin maan tasalle ensimmäisen kerran vuonna 607 ennen ajanlaskumme alkua. Jumala käytti Babylonian pakanakuningasta Nebukadnessaria, jota hän kutsui ”palvelijakseen”, kukistamaan Jerusalemin ja Juudan. (Jeremia 43:10) Pakanoiden maailmanherruus jatkui Jeesuksen, Messiaan, päivinä ja edelleen aina siihen määräaikaan saakka, jonka Jumala oli asettanut pakanain aikojen päättymiselle. Messiaan valtakunnan, valtakunnan jonka ei pitänyt olla ”osa tästä maailmasta”, oli määrä odottaa siihen saakka. Kuinka monta ”aikaa” pakanain hallinnon vuodesta 607 eaa. lähtien laskettuna piti sitten kestää?

13. Millä tavalla Jumala ilmaisi Babylonian kuninkaalle noiden ”aikojen” lukumäärän, ja miten se vaikutti kuninkaaseen?

¹³ Jehova Jumala ilmoitti niiden lukumäärän unessa, jonka hän lähetti Nebukadnessarille, jota hän oli käyttänyt ”palvelijanaan”. Vaikka Nebukadnessaria oli käytetty ”suuren Kuninkaan kaupungin”, Jerusalemin, tuhoamiseen, niin hänen oli kuitenkin pakko tunnustaa Jehova ”Korkeimmaksi” ja ”taivaan kuninkaaksi” unen täytyttyä hänessä. (Matteus 5:35; Daniel 4:31, 34) Tämän ”palvelijansa” yhteydessä Korkein Jumala ja taivaan Kuningas pani alulle ”pakanain ajat” vuonna 607 eaa.

14. Mitkä lausunnot kahdeksan pappismiestä esitti Lontoossa ilmestyneessä julistuksessaan Lähi-idässä esiintyneiden sodan kehitysvaiheiden johdosta vuonna 1917?

¹⁴ On kiinnostavaa, että vuoden 1917 loppupuolella, jona vuonna brittijoukot ensimmäisen maailmansodan aikana valtasivat nykyisen jälleenrakennetun Jerusalemin, kahdeksan Englannin huomattavinta pappismiestä kokoontui Lontoossa ja esitti julistuksen, joka sisälsi seitsemän tähän asiaan liittyvää lausuntoa, muiden muassa seuraavat:

”ENSIKSI, että nykyinen kriisi viittaa pakanain aikojen loppuun. – –

”NELJÄNNEKSI, että Israel ennallistetaan omaan maahansa epäuskossa ja käännytetään myöhemmin Kristuksen ilmestyessä sen hyödyksi.

”VIIDENNEKSI, että kaikkien inhimillisten jälleenrakennussuunnitelmien täytyy tukea Herramme toista tulemusta, koska kaikki kansat joutuvat hänen hallintonsa alaisiksi. – –

”SEITSEMÄNNEKSI, että tässä lausunnossa ilmaistut totuudet ovat äärimmäisen käytännöllisiä arvoltaan ratkaistaessa kristillisyyden luonnetta ja toimintaa ajan pakottaviin ongelmiin nähden.”

15. a) Mitä Nebukadnessarin unen laajalle leviävä puu kuvasi? b) Miten Babylonian maailmanherruuden laita oli Nebukadnessarin hulluuden aikana? c) Kenen käsissä maailmanherruus oli sen jälkeen, kun Babylonia ei ollut enää maailmanvalta?

¹⁵ Unessa, jonka Jehova Jumala lähetti ”palvelijalleen” kuningas Nebukadnessarille, säädettiin taivaasta ”seitsemän aikaa”. Miten nämä liittyvät ”pakanain aikoihin” tai ovat samanaikaisia ja yhtäpitäviä niiden kanssa? Seuraavalla tavalla: profeetallisen unen korkealle kohoava ja laajalle leviävä puu kuvaa maailmanherruutta käsitteellisessä merkityksessä. Koska Nebukadnessarilla, Jehova Jumalan ”palvelijalla”, oli unen saamisen aikaan hallussaan maailmanherruus, puu liittyy häneen henkilökohtaisesti, niin että puun voitaisiin sanoa kuvaavan häntä. Mutta keskeytettiinkö hänen maailmanherruutensa, kun hän tuli hulluksi eikä enää istunut kuninkaallisella valtaistuimella? Lakkasiko Babylonian maailmanherruus? Ei, vaan se jatkui hänen valtaistuimelle palauttamiseensa asti ja edelleen hänen seuraajiensa Evil-Merodakin, Nabunaidin ja Belsassarin hallituskausina. Sen jälkeen pakanoiden maailmanherruus oli toisiaan seuraavien maailmanvaltojen käsissä. Ne olivat Persian imperiumi, Kreikan imperiumi, Rooman imperiumi ja sen kasvannainen Brittiläis-amerikkalainen maailmanvalta.

16. Kenen maailmanherruus todellisuudessa keskeytettiin kaikkien näiden perättäisten pakanallisten maailmanvaltojen ajaksi, ja kuinka monta ”aikaa” vertauskuvallisen puun piti olla kantona?

¹⁶ Kenen maailmanherruus varsinkin Jerusalemin, ”suuren Kuninkaan kaupungin”, edustamana todellisuudessa keskeytettiin ja oli painettuna maahan koko tämän pitkän ajanjakson? Hänen, jota Nebukadnessar kutsui ”Korkeimmaksi” ja ”taivaan kuninkaaksi”, Jehovan. Rauta- ja kuparikahlein sidottu puunkanto edusti Hänen maailmanherruuttaan, joka oli väliaikaisesti lakkautettu. Jehova Jumala oli säätänyt vertauskuvalliselle puunkannolle ”seitsemän aikaa”.

17. a) Millä tavalla monet raamatunkääntäjät esittävät heprealaisen ilmaisun ”seitsemän ajan” sijasta? b) Miten oli mahdollista, että pakanat tallasivat edelleen Jerusalemia senkin jälkeen, kun se oli jälleenrakennettu?

¹⁷ ”Seitsemän ajan” sijasta jotkin raamatunkäännökset käyttävät ilmaisua ”seitsemän vuotta”. (The Living Bible, Moffatt, Today’s English Version ja An American Translation) Nebukadnessarin hulluus, todennäköisesti lykantropia (mielisairaus jossa potilas luulee olevansa jokin petoeläin), kesti seitsemän vuotta. Toivuttuaan hän antoi tunnustuksen Jumalalle, joka paransi hänet, mutta hän ei palauttanut Jumalan kansaa sen kotimaahan. Jehova Jumala oli säätänyt, että Jerusalem ja Juudan maa olisivat autioina 70 vuotta. Siksi pakanat tallasivat Jerusalemia jatkuvasti senkin jälkeen, kun juutalaiset, jotka alkoivat palata kotimaahansa vuonna 537 eaa., jälleenrakensivat Jerusalemin. Kuinka niin? Koska he pysyivät pakanahallinnon alaisuudessa, sillä kukaan Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan kuuluva ei istunut valtaistuimella Jerusalemissa itsenäisenä kuninkaana. On siksi ilmeistä, että Jehova Jumalan ollessa kysymyksessä ”seitsemän aikaa” ovat kuvaannollisia ja siis pitempiä kuin seitsemän vuotta vuodesta 607 eaa. laskettuna. – Daniel 4:13, 20, 22, 29.

18. Kuinka pitkät nuo ”seitsemän aikaa” olivat vertauskuvallisesti käsitettyinä, ja milloin ne siis päättyivät?

¹⁸ Raamatun profeetallisen ajanlaskun mukaan kuuvuoteen lasketaan 360 päivää. Siten vertauskuvallinen vuosi eli ’aika’ olisi 360 kalenterivuotta. Seitsemän vertauskuvallista ”aikaa” eli ”vuotta” olisi näin ollen 7x360 eli 2 520 vuotta. Kun nuo 2 520 vuotta lasketaan vuodesta 607 eaa., jolloin Jehovan ”palvelija” Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin, ”suuren Kuninkaan kaupungin”, ja jolloin siis pakanat alkoivat tallata Jerusalemia, ne päättyivät vuoden 1914 syksyllä.

19. a) Mikä oli maan päällä tunnusomaista vuodelle 1914? b) Mitä ”taivaan kuninkaan” oli aika tehdä tuona vuonna asuinpaikassaan?

¹⁹ Maan päällä tuolle vuodelle oli tunnusomaista maailmanherruutta koskevan kiistakysymyksen vuoksi käydyn ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen. Mutta ”taivaan kuninkaan” oli asuinpaikassaan aika osoittaa, että ”Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo”. (Daniel 4:22, 29) Silloin oli aika sen tulla, ”jolla on oikeus”, ja aika Korkeimman ’antaa se hänelle’. (Hesekiel 21:25–27) Hän oli kirkastettu Messias, jonka taivaan Kuningas siitti hengelliseksi Pojakseen, Jeesus Kristus, joka oli herätetty taivaalliseen elämään. (Psalmit 2:1–7) Taivaan Kuninkaan oli silloin aika sanoa hänelle: ”Hallitse vihollistesi keskellä.” (Psalmit 110:1, 2) Se varmasti merkitsi sitä, että ”pakanain ajat” olivat päättyneet.

”Jumalan Israel” ja pakanain aikojen loppu

1, 2. a) Mikä nykyajan Jerusalemin muurien suojaaman osan sisäpuolella vallitseva tilanne osoittaa, ettei Jehova ole ottanut maailmanherruutta takaisin itselleen tuon kaupungin kautta? b) Mutta mikä samanniminen kaupunki on nyt otettava huomioon?

KESKELLÄ ensimmäistä maailmansotaa, joulukuussa 1917, brittijoukot valtasivat kenraali Allenbyn johdolla maallisen Jerusalemin islaminuskoisilta turkkilaisilta. Lihalliset juutalaiset olivat riemuissaan tämän tapahtuman johdosta kautta maapallon. Mutta muhamettilaisen pyhäkön sijaitseminen Moorianvuorella Jerusalemin muurien sisäpuolella tähän päivään saakka on estänyt juutalaisen palvontatemppelin rakentamisen tuolle entiselle kuningas Salomon temppelin paikalle. On eittämättä selvää, että Jumala, jolle Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan kuuluva poika rakensi tuon temppelin, ei käytä messiaanisen Valtakuntansa välityksellä maailmanherruutta maallisen Jerusalemin kautta, nyt kun ”pakanain ajat” ovat päättyneet. Mutta miten on sen toisen Jerusalemin laita? Minkä Jerusalemin? Sen, josta puhutaan Rooman provinssissa Galatiassa olleille Messiaan Jeesuksen opetuslapsille kirjoitetussa henkeytetyssä kirjeessä joitakin vuosia sen jälkeen, kun hän ennusti Jerusalemin jälleenrakennetun kaupungin tuhon, joka tapahtui vuonna 70. Galatalaiskirjeen 4. luvun jakeissa 25 ja 26 sanotaan:

² ”Nyt tämä Haagar [heprealaisen patriarkka Aabrahamin orjatar] tarkoittaa Siinaita, Arabiassa olevaa vuorta, ja hän vastaa nykyistä Jerusalemia, sillä se on orjuudessa lapsineen [asukkaineen ja alamaisineen]. Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa [niin kuin Aabrahamin vapaa vaimo Saara], ja se on meidän äitimme.”

3, 4. a) Kenet Paavali Galatian kristittyjen tavoin tunnusti hengelliseksi ”äidikseen”? b) Millä tavalla Israelin kansa oli ollut osa Jumalan yleisjärjestöä?

³ Noiden sanojen kirjoittaja oli juutalaiskäännynnäinen, tarsolainen Saulus, josta tuli Messiaan Jeesuksen valittu apostoli. ”Nykyinen Jerusalem”, josta hän kirjoitti, karkotettiin Jumalan järjestöstä niin kuin Haagar karkotettiin Aabrahamin huonekunnasta, ja se tuhottiin vuonna 70. Paavali ei enää tunnustanut maallista Jerusalemia hengelliseksi äidikseen. Hän tunnusti hengelliseksi äidikseen ”ylhäällä olevan Jerusalemin”, taivaallisen Jerusalemin. Paavali oli galatalaiskristittyjen tavoin hänen ”lapsiaan”.

⁴ Kun Jumala Siinainvuorella saattoi Israelin kansan läheiseen suhteeseen kanssaan Mooseksen välittämän lakiliiton kautta, Israelin kansasta tuli Jehovan yleisjärjestön näkyvä osa. Se kuului tähän järjestöön niin kuin Haagar-orjatar kuului Saaralle, Aabrahamin alkuperäiselle vaimolle. Saara esikuvasi vapaata ”ylhäällä olevaa Jerusalemia”. Se tuottaa luvatun jälkeläisen.

5. Missä paikassa siis Jehova ryhtyi käyttämään maailmanherruutta pakanain aikojen lopussa, ja mihin kysymykseen hänen oli aika vastata ja millä tavalla?

⁵ Tämän huomioon ottaen Jehova Jumala käyttäisi maailmanherruuttaan pakanain aikojen lopussa sotavuonna 1914 tämän ”ylhäällä olevan Jerusalemin” yhteydessä. Hänen oli silloin aika vastata toiminnalla henkeytetyn raamatunkirjoittajan kuningas Daavidin herättämään kysymykseen, josta kerrotaan Psalmissa 2:1–6:

”Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa [Messiastaan] vastaan: ’Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä’. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan: ’Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni’.” – Ks. myös Apostolien teot 4:24–26.

6. a) Miksi maalliset hallitsijat eivät nähneet messiaanisen Kuninkaan virkaanasettamista pakanain aikojen lopussa? b) Mihin maailmalliset hallitsijat jatkuvasti valmistautuivat ratkaisevana ajankohtana vuosikymmeniä aikaisemmin saamastaan ilmoituksesta huolimatta?

⁶ Pakanain aikojen lopussa vuonna 1914 Jehovan oli siis sopivaa täyttää Psalmiin 110:1, 2 kirjoitetut kuningas Daavidin profeetalliset sanat: ”Herra [Jehova, UM] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse [käy kukistaen, UM] vihollistesi keskellä.” Messiaaninen Kuningas asetettiin virkaan taivaallisella Siioninvuorella, eivätkä maan päällä olevat kuninkaat ja korkeat hallitusviranomaiset siksi nähneet sitä. Maalliset hallitsijat olivat päättäneet estää taivaallista Messiasta ottamasta haltuunsa maailmanherruutta, vaikka Vartiotorni-seuran julkaisuissa oli kymmenien vuosien ajan ilmoitettu pakanain aikojen päättyvän vuonna 1914. He valmistautuivat kiihkeästi kansainväliseen sotaan. Vuosi 1914 alkoi kuitenkin näennäisen rauhallisesti. Sitten 28. heinäkuuta kansakunnat syöksyivät sotaan.

7. Mikä Messiaan suhde maahan sai alkunsa, kun hänet asetettiin Kuninkaaksi pakanain aikojen lopussa vuonna 1914, ja kuinka niin?

⁷ Messiaan asettaminen Kuninkaaksi Jehovan oikealle puolelle tuona samana vuonna merkitsi hänen näkymättömän läsnäolonsa alkamista maamme suhteen. Kuinka niin? Koska hänet oli juuri asetettu maapallon Kuninkaaksi, niin oli täysin sopivaa, että hän kiinnitti huomionsa maalliseen valta-alueeseensa, joka oli silloin hänen vihollistensa hallussa, jotka pyrkivät saamaan itselleen maailmanherruuden. Hänen ”valtansa valtikka” ojennettiin ”ylhäällä olevasta Jerusalemista” maata kohti. Jehovan käskystä hän alkoi ’hallita vihollistensa keskellä’, jotka olivat täällä maan päällä. Myös Panettelijan ja hänen demoninsa hän karkotti taivaasta maan päälle. – Ilmestys 12:7–17.

8. Minkä ”tunnusmerkkiä” Jeesuksen apostolit kysyivät häneltä, ja missä tilassa kansakunnat silloin olisivat Psalmin 2:1:n mukaan?

⁸ ”Tunnusmerkki”, jonka Messias Jeesus kuvaili todisteeksi näkymättömästä ”läsnäolostaan”, tuli näkyviin pakanain aikojen lopussa vuonna 1914. Vähän ennen Jeesuksen marttyyrikuolemaa apostolit kysyivät häneltä: ”Sano meille: milloin nämä tapahtuvat, ja mikä tulee olemaan sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen tunnusmerkki?” (Matteus 24:3, Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös; myös J. Rotherham, The Emphasised Bible; Benjamin Wilson, The Emphatic Diaglott; Youngin Literal Translation) Psalmin 2:1:n mukaan kansakunnat pauhaisivat siihen aikaan, kun Jumala asettaa Messiaan Jeesuksen Kuninkaaksi taivaalliseen Jerusalemiin eli Siioniin.

9. a) Näkivätkö asiaa tiedustelleet apostolit ensimmäisellä vuosisadalla niin suuren ahdistuksen, ettei sen vertaista ole koskaan esiintynyt? b) Millaisen täyttymyksen he siis näkivät Jeesuksen Matteuksen 24:7–15:ssä esittämistä asioista?

⁹ Me emme tiedä, oliko Jeesuksella mielessään Psalmi 2:1 ja myös Psalmi 110:1–4, kun hän esitti vastauksensa. Joka tapauksessa hänen vastauksensa sopii yhteen kuningas Daavidin esittämien profetioiden kanssa paljon voimakkaammin vuodesta 1914 lähtien kuin niiden 37 vuoden aikana, jotka kuluivat siitä kun apostolit esittivät kysymyksen Rooman legioonien vuonna 70 toimeenpanemaan Jerusalemin tuhoon asti. Tuo kauhistava juutalaisia kohdannut onnettomuus ei varmastikaan ole jäänyt vaille vertaistaan. Se ei ollut esimerkiksi pahempi kuin juutalaisten joukkotuho Hitlerin natsihallinnon aikana ennen toista maailmansotaa ja sen aikana, jolloin ilmoitettiin tuhotun 6 000 000 juutalaista. Jerusalemin tuho ei ollut ”suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu”. (Matteus 24:21) Asiaa tiedustelleet apostolit näkivät ensimmäisen vuosisadan loppuun mennessä Jeesuksen profetian pienoistäyttymyksen, johon kuului nälänhätää, maanjäristyksiä, ruttotauteja, sotia ja vainoja sekä ”nykyisen Jerusalemin” poispyyhkäiseminen. Heidän ei tarvinnut parkua sen vuoksi, sillä taivaallinen Jerusalem oli yhä olemassa.

10. Mihin päätelmään Jeesuksen profetian suurempi täyttymys johtaa meidät?

¹⁰ Silloiset tapahtumat eivät muodostaneet yhteismerkkiä, joka olisi ilmaissut hänen ”läsnäolonsa” ja ”asiainjärjestelmän päättymisen”. Jotta siis Jeesuksen profetia olisi ollut totuudellinen, hänen sanoillaan täytyi olla suurempi täyttymys myöhemmin, hänen Valtakunnan perillisten muodostaman ”pienen laumansa” viimeisten jäsenten päivinä. (Luukas 12:32) Me olemme eläneet tuota aikaa pakanain aikojen lopusta eteenpäin tähän saakka. Kun tarkastelemme maailman historiaa tuosta ajankohdasta lähtien Raamatun profetian valossa, niin meidän on pakko päätellä elävämme ”asiainjärjestelmän päättymisessä”. (Matteus 24:3; Markus 13:4) Tämän vakaumuksen vahvistaa oikeaksi Ilmestyksen 6:3–17:n täyttymys. Tämä profetia kirjoitettiin noin 25 vuotta Jerusalemin tuhon jälkeen, ja se kertoo niin kutsutuista neljästä apokalyptisestä ratsastajasta.

11. Mitä ”esikoisten seurakunnan” vielä jäljellä olevat jäsenet voivat muistaa ensimmäisen maailmansodan ajoilta, ja millaisia Jeesuksen profetian täyttymykset ensimmäisellä vuosisadalla olivat verrattuina näihin myöhempiin tapahtumiin?

¹¹ Jotkut ”taivaissa kirjattujen esikoisten seurakunnan” jäännökseen kuuluvat ovat edelleen elossa, ja he muistavat hyvin espanjantaudin. (Heprealaisille 12:23) Tämä kauhea vitsaus pyyhkäisi yli maapallon ensimmäisen maailmansodan loppupuolella yhtenä ennustetuista ruttotaudeista, ja se surmasi useampia miljoonia ihmisiä kuin tapettiin yli neljä vuotta kestäneen ensimmäisen maailmansodan aikana. Vielä elossa olevat jäännöksen jäsenet muistavat myös sen vainon, jota kristityt raamatuntutkijat kohtasivat yrittäessään pysyä vapaina maailman verivelasta. He muistavat, kuinka tämän vainon ollessa kuumimmillaan vangittiin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran (48-vuotias) presidentti, (54-vuotias) sihteeri-rahastonhoitaja ja kuusi muuta päätoimiston henkilökunnan jäsentä syytteiden nojalla, jotka oikeusistuin vuonna 1919 hylkäsi. Samassa yhteydessä kiellettiin Seuran kirjallisuutta Kanadassa ja Amerikan yhdysvalloissa, ja kielto kumottiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun kaikki seikat otetaan huomioon, niin se mitä tapahtui apostolisina aikoina ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksen profetian täyttymykseksi, ei vedä vertoja vuosina 1914–1918 maailmanlaajuisessa mitassa sattuneille samanlaisille tapahtumille.

”Jumalan Israelin” tottelevainen toiminta

12. a) Keiden vainon Jeesus mainitsi vastatessaan läsnäolonsa ”tunnusmerkkiä” koskevaan kysymykseen, ja mitä syntyperää ensimmäiset heistä olivat? b) Mikä on tullut sen tilalle, ”mikä on Israel lihallisessa suhteessa”?

¹² Kun Jeesus vastasi näkymättömän ”läsnäolonsa” ”tunnusmerkkiä” koskevaan kysymykseen, hän ei maininnut vainon kohtaavan sitä, ”mikä on Israel lihallisessa suhteessa”. (1. Korinttolaisille 10:18) Hän ennusti opetuslapsiaan vainottavan, joista ensimmäiset tietenkin olivat lihallisia, ympärileikattuja juutalaisia ja käännynnäisiä. Mutta kun Jooelin 2:28, 29:n profetia alkoi täyttyä vuoden 33 helluntaista lähtien, hänen opetuslapsistaan tuli uusi Israel, hengellinen Israel. (Apostolien teot 1:6–2:42) Ensimmäisen vuosisadan puolivälin paikkeilla juutalaiskäännynnäinen apostoli Paavali kirjoitti Galatian kristityille ja sanoi heille: ”Mutta ylhäällä oleva Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme.” (Galatalaisille 4:26) Ja kirjeensä loppupuolella hän mainitsi: ”Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus on jotakin. Ja kaikille niille, jotka tulevat vaeltamaan järjestystä noudattaen tämän säännön mukaan, heille olkoon rauha ja armo, niin, Jumalan Israelille.” – Galatalaisille 6:15, 16.

13. Mihin huomattavaan ”asiainjärjestelmän päättymisen” ”tunnusmerkin” piirteeseen jäännös ja sen toverit pyrkivät henkilökohtaisesti osallistumaan, ja millaisia ovat tulokset olleet tähän mennessä?

¹³ Mihin toimintaan tämän ”Jumalan Israelin” jäännöksen pitäisi nyt tottelevaisesti osallistua, kun se näkee ”asiainjärjestelmän päättymisen” paljastuvan ”tunnusmerkin”? Toimintaan, jossa sillä on osuus ”tunnusmerkin” sen huomattavan piirteen täyttymyksessä, josta Jeesus ennusti sanoen: ”Mutta joka on kestänyt [vainon] loppuun [kreikaksi telos] asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille [gojim], ja sitten tulee loppu [telos].” (Matteus 24:13, 14; Markus 13:9, 10) Ensimmäisen maailmansodan päättymistä seuranneena vuonna ”Jumalan Israelin” elossa oleva jäännös alkoi kuuliaisesti toteuttaa tuota profeetallista käskyä. Sen ansiosta hengellisten israelilaisten jäännös ja sen yhteydessä olevat Jehovan todistajat saarnaavat ”tätä valtakunnan hyvää uutista” nykyään 205 maassa ja noin 190 kielellä. Kaikki tämä on tehty vainosta ja toisesta maailmansodasta huolimatta.

14. Minkä ”aikojen” loppumisesta he ovat täten todistaessaan ilmoittaneet kansoille, ja mitä on todellisuudessa tapahtunut?

¹⁴ Tämän perustetusta Valtakunnasta annetun vastustamattoman todistuksen avulla pakanat (gojim) eli ”kansat” saatetaan ymmärtämään, että niiden ”ajat”, niiden ”seitsemän aikaa”, Jerusalemin tallaamiseksi päättyivät vuoden 1914 syksyllä. (Luukas 21:24) Kysymyksessä oleva Jerusalem ei ole Lähi-idässä oleva maallinen Jerusalem, vaan taivaallinen Jerusalem, sillä Jehova Jumala asetti Messiaansa, voidellun Poikansa Jeesuksen, valtaistuimelle taivaassa, kun pakanain ajat päättyivät vuonna 1914. Siksi ”pyhä kaupunki”, jota kansojen, pakanoiden, oli määrä tallata ”jalkoihinsa neljäkymmentäkaksi kuukautta” Ilmestyksen 11:1, 2:n mukaan, ei ollut ”taivaallinen Jerusalem”, jossa Messias Jeesus on hallinnut vuodesta 1914 lähtien. (Heprealaisille 12:22) Sen sijaan ”Jumalan Israelin” jäännöstä tallattiin 42 kuukautta eli kolme ja puoli kuuvuotta vainoamalla sitä ensimmäisen maailmansodan aikana. Mutta jäännökseen kuuluvat olivat elpyneet täysin hengellisesti siihen mennessä, kun Cedar Pointissa Ohiossa Yhdysvalloissa pidettiin Raamatuntutkijoiden toinen konventti kesällä 1922. Siten jäännökseen ensimmäisen maailmansodan aikana kohdistettu vaino oli osa ”tunnusmerkistä”, joka ilmaisi Jeesuksen olleen läsnä Valtakunnassaan vuodesta 1914 lähtien ylhäällä olevassa Jerusalemissa, jota ei voitu tallata. – Matteus 24:3, 9–13.

15. Mitä jäännös ja sen toverit alkoivat sitten tehdä ennen kuulumattomassa määrin, ja ovatko he tässä suhteessa antautuneet tallattaviksi?

¹⁵ Silloin ”Jumalan Israelin” jäännös ryhtyi ’julistamaan Kuningasta ja Valtakuntaa’ ennen kuulumattomassa määrin. Se ei ole enää antautunut pakanoiden tallattavaksi hengellisesti puhuen. – Ilmestys 11:7–15.

16. Kuka kuningas on ratsastanut ja hallinnut vihollisten keskellä vuodesta 1914 lähtien, ja millä tavalla tilanne pian muuttuu päinvastaiseksi tallaamisen ollessa kysymyksessä?

¹⁶ Siitä lähtien kun tilanne muuttui päinvastaiseksi pakanain aikojen lopussa vuonna 1914, valtaistuimelle asetettu Kuningas Jeesus Kristus on hallinnut taivaallisessa Jerusalemissa ja käynyt kukistaen maallisten vihollistensa keskellä. Pian, sen jälkeen kun Valtakunnasta on annettu kansainvälisesti todistus, ”asiainjärjestelmän päättyminen” tulee loppuunsa. Nuo pakanaviholliset eli ”kansat” hakataan maahan kuin hedelmiä täynnä oleva viiniköynnös. Sitten hän sinkoaa ne ”Jumalan vihan suureen viinikuurnaan”, ja siellä hän antaa ne niiden ansion mukaan tallattaviksi niin että niistä poljetaan ulos niiden elämänverikin. (Ilmestys 14:18–20) ”Hän on paimentava [kansoja] rautasauvalla. Hän polkee myös Jumalan, Kaikkivaltiaan, vihan suuttumuksen viinikuurnan.” – Ilmestys 19:15.

17. Mikä on viimeinen vertaus ”tunnusmerkkiä” koskevassa Jeesuksen profetiassa, ja millä tavalla hallitsijan hengellisille ”veljille” tehdään hyvää?

¹⁷ Lampaita ja vuohia koskevan Jeesuksen vertauksen täyttymys oli oleva osa siitä ”tunnusmerkistä”, joka ilmaisi hänen näkymättömän ”läsnäolonsa” ja ”asiainjärjestelmän päättymisen”. (Matteus 24:3; 25:31–46) Ennustuksen mukaisesti miljoonat ihmiset ovat tähän mennessä ottaneet vastaan ”Jumalan Israelin” jäännöksen Valtakunnasta esittämän todistuksen. He ovat suhtautuneet siihen aivan oikein ilmaisten arvostusta sitä kohtaan. Nämä vertauskuvalliset ”lampaat” tekevät hyvää vähäisimmillekin näistä hallitsevan Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen hengellisistä ”veljistä”. Yhteistoiminnassa näiden hänen ”veljiensä” kanssa ”lampaat” suorittavat suurimman osan ennustetusta työstä ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamiseksi kautta maailman lopputodistukseksi.

18. Minkä ”valtakunnan” vertauskuvalliset lampaat haluavat periä, ja miten heitä kehotetaan tekemään siten?

¹⁸ Nämä vertauskuvalliset ”lampaat” haluavat periä ”sen valtakunnan, joka on ollut [heille] valmistettuna maailman perustamisesta asti”. (Matteus 25:34) Hallitseva ”Ihmisen Poika” kehottaa heitä tekemään siten, kun he astuvat ”suureen ahdistukseen” odotteenaan säilyä siinä elossa Jumalan suojeluksessa. Tämä on vertauksen esittämien Jeesuksen loppusanojen täyttymys: ”Ja nämä [vertauskuvalliset vuohet, jotka eivät tee hyvää Kristuksen ”veljille”] menevät ikuiseen pois karsimiseen [kuolemaan], mutta vanhurskaat [vertauskuvalliset lampaat] ikuiseen elämään.” (Matteus 25:46) He ovat sitä ”lihaa”, joka pelastetaan ”suuresta ahdistuksesta, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu”. Jumalan ”valittujen” (”Jumalan Israelin” jäännöksen) vuoksi tämän kaikista maallisista ahdistuksista suurimman ahdistuksen päivät lyhennetään. – Matteus 24:21, 22.

19. Mistä ”suuri joukko” tulee, ja mitä se tekee sille ”valtakunnan” alueelle, johon se pääsee?

¹⁹ Siten lampaankaltaisten ”suuri joukko” tulee ”suuresta ahdistuksesta” ja astuu Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen puhdistetulle maalliselle valta-alueelle. (Ilmestys 7:9–14) Uuden asiainjärjestelmän alusta asti suureen joukkoon kuuluvat osallistuvat tämän Valtakunnan alueen muuttamiseen kautta maailman maalliseksi paratiisiksi, joksi Luoja sen tarkoitti antaessaan jumalallisen toimeksiantonsa koko ihmismaailman vanhemmille, Aadamille ja Eevalle. – 1. Mooseksen kirja 1:27–31; 2:5–9.

20. Mitä lampaankaltaiset sillä välin tekevät jäännöksen kanssa, ja mistä ”tunnusmerkin” piirteestä he pitävät lujasti kiinni ”loppuun saakka”?

²⁰ Sillä välin, kunnes nämä vanhurskaat lampaankaltaiset kuulevat taivaallisessa kirkkaudessa hallitsevan ”Ihmisen Pojan” kutsun: ”Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti”, he työskentelevät jatkuvasti rinta rinnan ”Jumalan Israelin” jäännöksen kanssa. (Matteus 25:34) He eivät näiden hengellisten israelilaisten tavoin menetä uskoaan siihen, mitä pakanain aikojen loppu vuonna 1914 merkitsi. Peittämättä katsettaan siltä kirkastuvalta ”tunnusmerkiltä”, joka ilmaisi Messiaan Jeesuksen olevan ’läsnä’ Kuninkaana, he pitävät kunniassa palvelustaan hänen maallisina alamaisinaan ja saarnaavat edelleen iloisina ”tätä valtakunnan hyvää uutista” kautta maapallon ennen nopeasti lähestyvää ”loppua”. – Matteus 24:14.

Osaatko vastata?

◻ Mitä ennustetun ”tunnusmerkin” kaikkien piirteitten täyttyminen osoittaa?

◻ Mihin toimintaan ”Jumalan Israel” ja sen toverit osallistuvat?

◻ Mikä on se ”pyhä kaupunki”, jota tallattiin ”jalkoihin neljäkymmentäkaksi kuukautta”, ja mitä ”Jerusalemia” ei tallattu?

◻ Mitä tapahtuu kummallekin joukolle sitten, kun vertauskuvallisten lampaitten ja vuohien jakaminen on saatettu loppuun?