Suhtaudutko järkevästi uskontoon?

1, 2. Miten eräät ihmiset suhtautuvat uskontoon?

KUN IHMISIÄ lähestytään nykyään uskonnon asioissa, niin monet sanovat: ”Minulla on kiire. Minulla ei ole aikaa keskustella uskonnosta. Olen ollut jumalanpalveluksessa tällä viikolla, ja se riittää.” Toiset ajattelevat, että ihmisen uskonto on jyrkästi hänen oma asiansa ja että vaikka muista asioista, politiikastakin, voidaan keskustella, niin keskustelu uskonnosta ilmaisee huonoa makua ja on kiellettyä.

² Onko järkevää omaksua tällainen asenne? Onko se käytännöllistä ja tosiaan viisasta? Onko uskonto jotain, mikä meillä voi olla erossa jokapäiväisestä elämästämme ja päivittäisistä toimistamme ja mikä ei vaikuta keskusteluumme? Mikä on järkevä suhde uskontoon?

3. Minkä ylemmyysaseman järjen lahja antaa ihmiselle eläimiin nähden?

³ Ihmisellä on järjen lahja. Järjellä hän pystyy kokoamaan tosiasioita järjestyksellisellä tavalla, saamaan ymmärrystä, rakentamaan oman tietonsa perustalle ja esi-isiensä karttuneelle tiedolle sekä edistymään. Eläimillä ei ole tätä kykyä. Lehmä kykenee näkemään ympärillään olevat esineet, mutta pystyy tekemään niistä ainoastaan harvoja päätelmiä, jos yleensä mitään. Se ei ole sen edistyneempi kaikkeuden tuntemuksessaan ja ymmärtämisessään kuin sen tuhansia vuosia sitten eläneet esivanhemmatkaan.

4. Mihin tarkoituksiin ihmisen täytyy käyttää ajattelukykyään, ja mikä on sen tärkein käyttö?

⁴ Ihminen on totisesti paljon ylempänä ajattelukykynsä takia. Miksi hän ei sitten käyttäisi tätä ajattelukykyään joka alalla? Useimmat ihmiset myöntävät, että jos joku haluaa menestyä jossain toimessa, ammatissa tai työssä, niin hänellä täytyy ensin olla sen tuntemus. Hänellä täytyy olla viisautta, arvostelukykyä ja nokkeluutta. Hänen täytyy käyttää alituisesti ajattelukykyään. Kuinka paljon enemmän hän tarvitseekaan ajattelua asioissa, jotka merkitsevät hänen itsensä ja hänen perheensä elämää, onnea ja hyvinvointia! Hänen täytyy olla järkevä, arvostelukykyinen, nokkela ja käytännöllinen perus- ja periaateasioissa ja uskonnossaan.

5. Millä tavoilla ihminen, joka ei ole järkevä, voi työskennellä ankarasti menestyäkseen, mutta epäonnistuu kumminkin?

⁵ Joku voi olla erittäin menestyvä liikemies. Hän pystyy tarjoamaan perheelleen, mitä se tarvitsee aineellisesti, ja voi huolehtia siitä, että se saa parasta. Hän katsoo huolellisesti, minkä laatuista se on, mitä hän hankkii perheelleen. Hän käyttää itse asiassa kaiken ajan työhönsä ja tähän huolenpitoon. Mutta samalla hän saattaa jättää opettamisen uskon, elämän ja uskonnon tärkeissä asioissa – perheensä hengellisen hyvinvoinnin – toisille. Hän voi maksaa muille, jotta he huolehtisivat tästä, sen sijaan että pitäisi siitä itse huolen. Hän ei kaikesta ”menestyksestään” huolimatta ole järkevä ja osoittautuu todellisuudessa epäonnistuneeksi. Aineelliset asiat, maallinen valistuskaan, eivät takaa tosi menestystä.

6. Minkä järjettömän menettelyn vuoksi monet perheet ovat onnettomia?

⁶ Monet perheet ovat nähneet lapsistaan, joiden aineellisista tarpeista, jopa koulutuksestakin, he ovat huolehtineet hyvin, tulevan rikollisia. Nämä lapset ovat hengellisesti köyhiä, koska heidän vanhemmiltaan on puuttunut järkeä ja he ovat laiminlyöneet lastensa kasvatuksen. Joillakuilla ei ole ehkä ollut mitään uskontoa. Toisissa tapauksissa ovat lapset omaksuneet ajattelemattomasti vanhempiensa uskonnon, tai kenties heidän on sallittu tehdä oma valintansa, mutta sitä ei ole ajateltu, onko tuo uskonto tai menettelytapa johtanut heitä toden teolla Jumalan palvonnan ja vanhurskasten ohjeitten noudattamisen tielle vai ei. Nämä vanhemmat eivät ole ajatelleet kyllin syvällisesti nähdäkseen, että uskonto on vakava asia, sellainen, mistä täytyy puhua ja antaa esimerkkejä alituisesti, ja että heidän tulee totella Raamatun käskyä: ”Teroita [Jumalan sanoja] lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.” Jos he katsoisivat taakseen käyttäen tervettä järkeä, niin he voisivat nähdä, että heidän vikansa oli siinä, että he eivät kasvattaneet lapsiaan ”Herran kurissa ja nuhteessa”. – 5. Moos. 6:7; Ef. 6:4.

7. Mikä on sen tähden oikea suhtautuminen uskontoon, ja mikä siitä on seurauksena?

⁷ On siis viisasta, että suhtaudut järkevästi uskontoon, että käytät kaikkea järkeäsi tässä tärkeässä asiassa. Sinun pitäisi olla mitä halukkain keskustelemaan siitä järkevästi toisten kanssa, ei ainoastaan varmistautuaksesi siitä, että tiesi on oikea, vaan myös voidaksesi auttaa toisia. Kun pidät Jumalan sanaa järjenkäyttösi perustana ja teet niin muiden kanssa, niin Jumala siunaa sinua ja sinä saat oikein ajattelevien ihmisten kunnioituksen ja rakkauden. – Mal. 3:16.

JÄRJEN ALKUPERÄ JA OIKEA KÄYTTÖ

8. Miten ihminen sai kyvyn käyttää järkeään? Esitä todistus.

⁸ Miten ja mistä ihminen sai arvokkaan järjen lahjan? Kun saa vastauksen tähän, voi päätellä, miten järkeä tulee käyttää ja mihin sen oikea käyttö johtaa. Luoja antoi alkujaan ihmiselle järjen lahjan. Ihminen ei kehittynyt tuhansien vuosien kuluessa eikä kehittänyt vähitellen tätä kykyä. Arkeologien löydöt osoittavat, että missä tavataan varhaisimpia todisteita ihmisen asumuksista, siellä oli monipuolinen sivistys, joten ihmisellä on ollut kyky käyttää järkeään alusta lähtien. Ihmisen vanhin historiankirja Raamattu kertoo, että ensimmäisellä ihmisellä Aadamilla oli tämä kyky. Tämä kertomus osoittaa, että ihmiselle piti annettaman eläinten vallitsemisoikeus. Hän sai tämän mukaan edun tarkkailla näitä eläimiä, tehdä johtopäätöksiä niiden tavoista ja luonteenominaisuuksista sekä antaa niille nimet sen mukaisesti. Kun hän huomioi näitä luomuksia ja niiden lisääntymistapoja, hän teki sen johtopäätöksen, että hänellä ei ollut vielä täydentäjäänsä. – 1. Moos. 1:28; 2:18–20.

9. a) Miten oikea järjen käyttö oli hyödyllistä Aadamille? b) Miten tämä järkevä luomus sai sitten onnettoman lopun?

⁹ Täten näemme, että Luoja Jehova Jumala antoi ihmiselle järjen lahjan. Se auttoi ihmistä tekemään johtopäätöksiä havaitsemistaan seikoista, vertailemaan niitä keskenään ja ymmärtämään sekä sovelluttamaan Luojansa hänelle antamaa tietoa. Se auttoi häntä käyttämään tervettä järkeä käytännöllisellä tavalla omaksi hyvinvoinnikseen. Se auttoi häntä näkemään selvästi suhteensa Luojaansa, Jehova Jumalaan. Hän ymmärsi alamaisuutensa Jumalaan nähden, kuten ne nimenomaisen selvät ohjeet ilmaisevat, mitkä hän antoi vaimolleen Eevalle siitä Jumalan laista, mikä koski hyvän- ja pahantiedon puun hedelmän syömistä. (1. Moos. 2:17; 3:2, 3) Aadam oli siten onnellinen ja rauhassa Jumalan kanssa sekä sopusoinnussa koko luomakunnan kanssa. Vasta myöhemmin, kun hän jätti huomioon ottamatta asiain todellisen tilan, tosiasiat sekä Jumalan hänelle paljastamat seikat, hän hylkäsi järjen ja tuli järjettömäksi sekä korvasi järjenkäytön himosta eikä järjenkäytöstä peräisin olevalla väärällä päättelyllä. – Jaak. 1:14, 15.

10. Mitä Jumalan palvominen hengessä ja totuudessa merkitsee?

¹⁰ Jeesus sanoi, että ihmisen täytyy palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. (Joh. 4:23, 24) Tämä merkitsee sitä, että ihminen ei voi palvoa Jumalaa kohdistamalla järjenkäyttökykynsä kokonaan näkemiinsä fyysisiin, aineellisiin asioihin, vaan kun hän näkee nämä asiat, niin hänen täytyy todeta, että Jumala on olemassa, että hän on näkymätön, ei aineellinen, vaan henki, jolla on kaikkein ylin äly, ja että meidän hänen luomuksinaan täytyy turvautua häneen, jotta hän paljastaisi meille päätöksensä. Jumalan on ohjattava oikeata järjenmukaista ajattelua. Jumalan palvominen ”totuudessa” merkitsee elämistä sellaisen uskonnon vakaumuksessa ja harjoituksessa, mikä on sopusoinnussa todellisen asiaintilan kanssa eikä sitä vastaan, se ei merkitse elämistä mielikuvituksen eikä oman yksityisen filosofoinnin mukaisesti. On otettava Jumala vastaan totuuden Jumalana ja tunnustettava Luojan lait, sekä luonnonlait että se, mikä hallitsee ihmisen moraalista ja hengellistä vaellusta, sellaisena kuin se on esitetty Raamatussa. – Sananl. 3:5; 1. Kor. 2:10.

11. Mitkä tosiasiat ja periaatteet paljastuvat sille, joka käyttää järkeään oikealla tavalla?

¹¹ Ne, jotka haluavat käyttää järkeään, huomaavat, että Jumala on varannut yllin kyllin todisteita ajattelevan auttamiseksi toteamaan 1) että Jumala on olemassa ja 2) että hänen pääominaisuutensa ovat rakkaus, oikeudenmukaisuus, viisaus ja voima. Järkeään käyttävä näkee myös asiain luonteesta, että hän on ylemmän auktoriteetin alainen. Hän havaitsee ensiksi, ettei luonnollisia asioita hallitsevia lakeja voida rikkoa rangaistuksetta. Hän huomaa, että on myös moraalilait. Sitten hän saa tietää, että hänen täytyy alistua johonkin asiainjärjestykseen. Hän ei voi elää aivan riippumattomana. Tarvitaan järjestöä. Järjestössä pitää olla joku korkein. Pitää olla hallitus. Jokaisen ihmisen täytyy näin ollen välttämättömästi olla alamainen hallitukselle.

12. Miten oikea järkensä käyttäjä näkee kaikkivaltiaan Jumalan hallituksen tarpeellisuuden?

¹² Lisäajattelu vahvistaa sen seikan, että ihmisen ja kaikkeuden suurimmaksi hyvinvoinniksi tämän hallituksen täytyy olla oikea ja ilmentää Jumalassa havaittavia ominaisuuksia. Ihminen ei voi aikaansaada tämänkaltaista hallitusta, minkä todistaa ihmisten tuhansia vuosia kestänyt kokeilu ja se seikka, että ihmisellä ei ole tarvittavaa voimaa eikä ymmärrystä ja paremmuusasemaa hallitakseen oikein lähimmäistään. Sitä paitsi ei kaikilla ihmisillä ole järkevyyttä tunnustaa oikeaa hallitusta. Vain ne, jotka ovat halukkaita mukauttamaan vaelluksensa täysin sopusointuun totuuden kanssa, voivat elää rauhaisasti yhdessä hallituksen alaisuudessa. Tämä osoittaa järkeään käyttävälle Jumalan hallituksen välttämättömyyden. Ajattelun kestäessä käy ilmeiseksi, että rakkauden Jumala on avomielinen ja kertoo ihmiselle päätöksistään ja varauksistaan. Tämä johtaa järkeään käyttävän Raamatun, Jumalan sanan, luo, missä Hän paljastaa ystävällisesti ja rakkaudellisesti, että hän on todellisesti varannut tällaisen hallituksen. Jumala selittää, että tämä hallitus hävittää ihmiset, jotka eivät käytä järkeä, ja saattaa maailmanlaajuisen rauhan ja onnellisuuden niille, jotka palvovat häntä ”hengessä ja totuudessa”. – 2. Piet. 2:12; Dan. 2:44; Jes. 9:5, 6.

MAALLINEN FILOSOFIA EI OLE KÄYTÄNNÖLLISTÄ JÄRKEVÄÄ AJATTELUA

13, 14. a) Vertaa oikean järkevän ajattelun seurausta maallisen filosofian ajattelun seuraukseen. b) Miten vain voidaan yksilöiden tai ryhmien pulmat ratkaista?

¹³ Oikea järjenmukainen ajattelu vahvistaa siis uskoa, sillä ”usko on toivottujen asioiden vakuuttunutta odottamista, ilmeinen todistus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdäkään”. (Hepr. 11:1, Um) Väärä ajattelu, mikä perustuu vääriin edellytyksiin tai vääriin vertailuihin, johtaa vääriin johtopäätöksiin ja uskon menetykseen. Maallinen filosofia, joka hylkää Jumalan sanan, on tehnyt näin. Tällaisten filosofien usko perustuu ihmisen epätäydelliseen tietoon ja ajatteluun. He ”aina ovat opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden [täsmälliseen, Um] tuntemiseen”. – 2. Tim. 3:7.

¹⁴ Miksi ”tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä”? Koska maailma ei sovelluta Raamatun käskyä, että on ’selitettävä hengelliset hengellisesti’. Jos herää pulma käyttäytymisasiassa joko yksilön, perheen, yhteiskunnan tai kansan ollessa kysymyksessä, niin se on hengellinen asia, mikä vaikuttaa elämään ja onneen sekä yhden tai usean henkilön suhteeseen jumalaan. Sitä ei voida ratkaista oikein filosofialla eikä perimätiedoilla enempää kuin vertaamalla toisten menettelyynkään. Eikä sitä voida selvittää sellaisten maailman johtajien neuvotteluillakaan, jotka ovat ajattelemattoman Aadamin epätäydellisiä jälkeläisiä. Ainoastaan Jumalan sanan mittapuita voidaan käyttää ohjeena eli sääntönä. Jumalan sanasta tulee sen tähden etsiä neuvoa. Siitä löydetään ’hengen opettamia’ sanoja, jotka antavat oikean vastauksen, koska se on kirja, joka ei anna ohjeita ainoastaan yksityiselle hänen elintavastaan, vaan myös kansoille, sillä se on samalla hallinnollinen lakikirja. – 1. Kor. 3:19; 2:13.

15, 16. Esitä esimerkki maallisen filosofien harhaanjohtavasta vaikutuksesta.

¹⁵ Muutamat esimerkit valaisevat maallisen filosofian turhanpäiväisyyden ja osoittavat, että se johtaa harrastajansa pois tosiasioitten omaksumisesta eikä vaikuta ”totuudessa”. Kirjassa ”The Universe and Dr. Einstein” (Maailmankaikkeus ja tri Einstein) esitetään seuraava lausunto sivulla 21: ”Filosofit ja tiedemiehet tulivat vähitellen siihen hätkähdyttävään johtopäätökseen, että koska jokainen esine on vain ominaisuuksiensa summa ja koska ominaisuudet ovat ainoastaan mielessä, niin koko havaittavaa materia- ja energiakaikkeutta, atomeja ja tähtiä, ei ole olemassa muuten kuin tajunnan rakennelmana . . . Berkeley, materialismin päävihollinen, ilmaisi sen seuraavasti: ’Koko taivaan joukolla ja maan sisällöllä, sanalla sanoen millään niistä taivaankappaleista, jotka muodostavat maailman mahtavan rakenteen, ei ole lainkaan ainetta paitsi mielessä. . . . Niin kauan kuin minä en havaitse niitä todellisuudessa tai ne eivät ole mielessäni tai yhdenkään muun luodun hengen mielessä, niillä joko ei voi olla lainkaan olemassaoloa tai sitten ne ovat jonkun Iankaikkisen Hengen mielessä.’” He hylkäävät filosofian temppelissä käytännöllisen ajattelun ja tulevat siihen johtopäätökseen, että mitään olemassa olevaa ei saata todellisuudessa olla lainkaan olemassa!

¹⁶ Tällainen filosofia on johtanut nyt seuraajansa siihen ajatukseen, että mitään perus- eli ehdotonta totuutta ei olekaan eikä siis totuuden lähdettä. Periaatteetkin hylätään hyödyn vuoksi. Tätä korosti muuan filosofian opiskelija keskustellessaan evankeliumin palvelijan kanssa. Tämä opiskelija oli halukas saattamaan Raamatun epäiltäviksi, vaikka hän myönsikin, ettei ollut lukenut sitä. Evankeliumin palvelija mainitsi, että Raamattu osoittaa korkeamman alkuperänsä niillä ylevillä periaatteilla ja mittapuilla, jotka se esittää. Opiskelija vastasi: ”Niin, mittapuut ja periaatteet riippuvat siitä sivistyksestä, missä joku elää. Esimerkiksi sodomiaa harjoitetaan eräissä paikoissa yleisenä, hyväksyttynä.” Evankeliumin palvelija kysyi: ”Mutta olisiko tämä se mittapuu, minkä te olisitte halukas hyväksymään tai mitä tahtoisitte pitää toivottavana?” Vastaus kuului: ”Jos asuisin sellaisessa yhteiskunnassa, niin luulisin niin tekeväni.” Mitä epärehellisyyttä periaatetta kohtaan! Millaista järjettömyyttä ja epäkäytännöllistä ajattelua!

17. Miten oikea ajattelu voi olla turva?

¹⁷ Oikea järjenmukainen ajattelu, mitä Jumalan sana johtaa, varjelee sinut lankeamasta tämän filosofian opiskelijan tavalla hämmennyksen ja ristiriitaisten tosiasioitten ja periaatteitten ansaan. Se auttaa sinua olemaan käytännöllinen ja noudattamaan rakentavia ohjeita. Se antaa sinulle hyvän kyvyn välttää turmeltuneen maailman rappeuttavat vaikutukset ja väärät mittapuut. Sinä hyväksyt sen, mikä johtaa sinut käyttämään voimiasi oikein ja menestykseksi ja onneksi ja noudattamaan sitä. – Joos. 1:8.

18, 19. Miten voimme olla varmoja siitä, että noudatamme viisasta ja järkevää ajattelutapaa?

¹⁸ Kristus Jeesus, Jumalan Poika, tuli maan päälle ilmaisemaan meille tämän käytännöllisen viisauden. Hänen seuraamisensa ja hänen esimerkkinsä noudattaminen merkitsee hyvää arvostelukykyä ja sen löytämistä, mikä on todella haluttavaa iankaikkisen elämän ohella. Viisaudeksi personoituneena hän kehottaa meitä käyttämään ja lisäämään ajattelukykyämme sanoessaan: ”Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden [ajattelukyvyn tuntemuksen, Um]. . . . Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut. Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus. Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.” – Sananl. 8:12–19.

¹⁹ Tämä Poika on Se, joka hallitsee Valtakunnan hallituksessa, minkä alaisuudessa ne, jotka ajattelevat nyt halukkaasti siten, että mukauttavat mielensä Jumalan teihin, voivat elää rauhassa. Tämä on järkevyyden tie, mikä merkitsee yksinkertaisesti hyvää ymmärrystä. – Ef. 1:8–10; Room. 12:2; Jes. 55:8, 9; 1:18.