Kansa jolla on tarkoitus

SUURIMPANA syynä välinpitämättömyyteen uskonnon asioissa on kenties se lukuisien ihmisten ajatus, ettei heidän uskontojärjestöissään ilmene mitään todellista suuntaa, ei mitään arvokasta tarkoitusta, minkä hyväksi tekisi työtä, ei mitään, mistä innostua. Niiden järjestöt eivät tarjoa mitään toiveita maailman käännyttämisestä. Tosiaan, kaikki viittaa siihen, että pahuus saa yhä enemmän jalansijaa kautta maailman.

Uskonnollisilla johtajillakin on huolensa ja hyödyttömyyden tunteensa, mikä voidaan havaita seuraavasta papin lausunnosta: ”Nöyryytyksen hetkinämme tiedämme epäonnistuvamme, vaikka emme tiedäkään miksi. Me haluamme Jumalan käyttävän meitä sovitustyössään maailmassa, mutta me olemme sotkeutuneet ja takertuneet aikamme tarkoituksettomuuteen. Meitäkin kuristavat omien lain myöntämien etujemme köydet, ja me ponnistelemme turhaan vapautuaksemme tästä kuoleman ruumiista. Me tiedämme olevamme kuivia luita. . . . Me olemme onttoja miehiä. Meillä on aineelliset varusteet, mutta meiltä puuttuu Henki.” (Kursivointi meidän.)

Miten virkistävä vastakohta onkaan huomata, että nykyään on olemassa kansa, jolla on tarkoitus, kansa, joka on innostunut uskostaan, työskentelee kokosieluisesti sen levittämiseksi ja suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen! Me puhumme Jehovan kristittyjen todistajien yhteiskunnasta. Tapaatpa heitä mistä tahansa ympäri maapallon, heidät tunnetaan kansana, jonka elämä on keskittynyt yhden tärkeän toiminnan ympärille, mikä on Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista talosta taloon ja mitä he tekevät Jumalan kunniaksi ja lähimmäistensä siunaukseksi. (Apt. 20:20) Nämä ihmiset ovat todella onnellisia. ”Kuinka toivoisinkaan voivani olla sellainen”, kuullaan joidenkuiden sanovan. Jos todella haluat, niin voit olla heidän kaltaisensa.

YLIN TARKOITUS

Sinun täytyy ensinnäkin oppia tietämään, mikä se ylin tarkoitus on, joka on tämän kansan vaikuttavana voimana. Heidän pyrkimyksenään ei ole hallitusten eikä elintasojen uudistaminen eikä parantaminen. Heidän pyrkimyksenään ei ole maailman käännyttäminen. He ovat Jeesuksen Kristuksen seuraajia ja katsovat aina häneen toimintansa mallina. Jeesus antoi esimerkin tarkoituksellisesta elämästä noin 1 900 vuotta sitten sanoessaan: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.” ”Minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.” Kun hän tuli maallisen palveluksensa loppuun, niin hän saattoi syystä sanoa taivaalliselle Isälleen esittämässään rukouksessa: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni.” (Joh. 4:34; 6:38; 17:4) Se voima, mikä piti Jeesusta vireillä, oli siis se vakaumus, että kaikki hänen toimintansa olivat hänen Isänsä tarkoituksen mukaiset. Hän ei antanut minkään muun seikan vaikuttaa hajottavasti eikä vieroittaa häntä siltä tieltä.

Tästä seuraa, että kun luomukset antautuvat ensiksi ja etupäässä Jumalan tahdon tekemiseen, niin he tekevät Jumalan tarkoituksesta oman tarkoituksensa, ja koska Jumalan tarkoitus eli päätös toteutuu varmasti, niin hekin voivat olla varmoja tyydyttävästä tuloksesta. Mikä Jumalan päätös on sitten? Antakaamme Pyhän Raamatun sanojen vastata: ”Hänen hyvän mielisuosionsa mukaista, minkä hän itsessään päätti hallinnosta määräaikain loppurajalla, on nimittäin koota kaikki jälleen yhteen Kristuksessa, taivaassa olevat ja maan päällä olevat.” (Ef. 1:9, 10, Um) Jumalan muuttumaton päätös on siis lopettaa omana määräaikanaan kaikki hajottavat, sotaisat ainekset koko kaikkeudesta ja yhdistää iäksi tottelevaiset luomukset valitsemansa kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, rauhaisan hallinnon alaisuudessa.

Kaikkivaltias Luoja voi toteuttaa päätöksensä mihin aikaan hän haluaa. Tänään tai huomenna hän voisi sammuttaa kaikkien niiden elämän, jotka asettuvat itsekkään voiton vuoksi hänen päätöstään vastaan ja edistävät poliittisia ja yhteiskunnallisia jakaumia ja puolueita ihmisperheen keskuudessa. Mutta hän antaa ensiksi armollisesti aikaa julistaa maailmanlaajuisesti päätöstään, jotta ihmiset voisivat ymmärtäen liittyä joko häneen tai hänen vihollisiinsa. Tämän tähden hänen antautuneitten todistajiensa yhteiskunta ahertaa siinä työssä, mikä on Jehovan tahdon mukainen näinä päivinä, työssä, joka on selvästi ennustettu Jeesuksen sanoissa: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Valtakunnan hyvä uutinen eli evankeliumi on todella sanoma, mikä suosittelee Jehova Jumalaa ainoana todellisena yksinvaltiaana Jumalana, Sinä, joka on palvelemisen ja palvomisen arvoinen, Sinä, joka voi antaa ja antaakin nöyrille ja kunnioittaville luomuksille sen, mitä heidän sydämensä halajaa.

Se seikka, että Jehovan todistajilla on tarkoitus elämässä, nimittäin Jehovan tarkoitus, tekee heistä huomattavan erilaisia ja toimeliaita. Sen tähden he ovat niin iloisia ja vapaita tämän asiainjärjestelmän pelosta. Heidän yhteiskuntansa jokainen antautunut ja kastettu jäsen on evankeliuminpalvelija, hyvän uutisen saarnaaja. Tämä tarkoitus on niin hallitseva heidän elämässään, että yksityinen todistaja välttää mitä tahansa, mikä uhkaa häiritä sitä, vaikka se merkitsisi toisen maallisen toimen etsimistäkin. Korotus ja korkea asema maallisessa toimessa uhrataan usein saarnaamistyön hyväksi. Tämä yksi tarkoitus on niin kaiken nielevä heidän elämässään, että toisinaan kokonaiset perheet muuttavat maasta toiseen, missä saatetaan tarvita enemmän evankeliumin saarnaamista. Tämä sama halu ja into panee miehet, joilla on perhe elätettävänään, ja vaimot, joilla on lapsia kasvatettavanaan, varaamaan aikaa elämästään hyvän uutisen saarnaamiseen kaikille, jotka he voivat tavoittaa. He käyvät säännöllisesti toisten kodeissa osallistuessaan palvelukseen.

Monilla muillakin on tarkoitus elämässä, mutta he eivät monestikaan saavuta sitä, tai jos saavuttavat, niin ovat jossain määrin pettyneitä sen toteutuksen suhteen. Kun me alistumme itse ja alistamme elämämme Jehovan tarkoitukseen eli päätökseen, niin se tuottaa onnea ja varman menestyksen. Miten tyhmää ja pettävää onkaan upottautua ihmisten ja kansojen vähäpätöisiin tarkoituksiin ja pyrkimyksiin, kun he röyhkeästi uhmaavat kaikkivaltiaan Jumalan ilmaistua päätöstä! Kaikki tällaiset liikkeet ja niiden kannattajat, jotka eivät ole Jumalan ja hänen päätöksensä toteutuksen puolesta, kohtaavat loppunsa viimeistään ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”, jolloin Jehova nousee toimeenpanemaan tuomionsa vihollisilleen. (Ilm. 16:14, Um) Viisaat ihmiset pyrkivät nyt rauhaan Jumalan kanssa, omistamaan elämänsä hänelle ja tulemaan hänen kristittyjen todistajiensa yhteiskuntaan julistamaan hänen päätöstään kaikille, jotka haluavat kuulla.

Sinäkin voit osallistua tämän kansan onneen ja hyödyllisyyteen yhtymällä palvelemaan sen kanssa noudattaen Kristuksen esimerkkiä. Nämä ovat ’jaloa käyttöä varten olevia astioita, pyhitettyjä, hyödyllisiä isännälleen [Jehova Jumalalle], kaikkiin hyviin tekoihin valmiita’. – 2. Tim. 2:20, 21.