Lisää ”työntekijöitä” tarvitaan – voitko sinä osallistua?

JEESUS pani alulle työn, josta on tullut niin tärkeä, että ihmiskunnan tulevaisuus riippuu sen tuloksista. Hän vertasi itseään ”hyvän siemenen kylväjään”. Sen vastakohtana hän kuvaili Panettelijan arvottomien ”rikkaruohojen” kylväjäksi. Molemmat jatkaisivat kasvamista yhdessä ”elonkorjuuseen” asti, joka on ”asiainjärjestelmän päättymisessä”, kun ”elonkorjaajat”, jotka ovat enkeleitä, iloiten kokoavat hyvän siemenen hedelmät ja polttavat arvottomat ”rikkaruohot”. – Matt. 13:36–43.

Jeesus pani alulle saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen työn. Hän omisti aikansa ja voimansa yksinomaan siihen kolmen ja puolen vuoden ajan. Hän valmensi opetuslapsia ja lähetti heidät valmentamaan jälleen muita. Työn alku oli pieni, mutta se oli lopulta ulottuva ”maan ääriin asti”. (Apt. 1:8) Sen kohokohta oli tuleva juuri ennen ”loppua” – jolloin Valtakunnan sanomaa olisi ’saarnattu koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille’. (Matt. 24:14) Kaikki vahvistaa, että me olemme saapuneet ”asiainjärjestelmän päättymiseen”, mikä asettaa meidät sellaisen ’korjuuajan’ vastakuvaan, joka huipentui lehtimajanjuhlaan juutalaisten keskuudessa. (2. Moos. 23:16) Sen mukaisesti hyviä ja pahoja ihmisiä, joita Jeesus vertasi ”lampaisiin” ja ”vuohiin”, erotellaan elämään tai kuolemaan. – Matt. 24:3–8; 25:31–46.

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta mikään työ ei ole niin kiireellistä tai tärkeää kuin tämä. Se ei toistu koskaan. Aikaa sen loppuun suorittamista varten on vähän jäljellä. Pellot ovat jo ”vaaleita elonkorjuuta varten”. (Joh. 4:35) Tehtävää on paljon ja tarpeeton viivyttely voi käydä kalliiksi. On olemassa mahdollisuus runsaaseen elonkorjuuseen, mutta ”työntekijöitä on vähän”, mikä herättää kiireellisen pyynnön ’lähettää lisää työntekijöitä’ auttamaan. – Matt. 9:37, 38.

Osa-ajan tienraivausjärjestely on suonut hyvän mahdollisuuden monille antaa lisäapua, jotta tämä kiireellisen tärkeä työ saataisiin tehdyksi. Onko sinulla mahdollisuus osallistua siihen?

PONNISTELEMINEN – ILON AIHE

Jokainen maatalousyhdyskunnan elämään tutustunut tietää, että elonkorjuuaika on ankaran työn aikaa. Elonkorjuu täytyy aloittaa, kun vilja on tuleentunut. Viivyttely voi johtaa suuriin menetyksiin. Kaikkia, naisia ja lapsiakin, pyydetään auttamaan. Muut vähemmän tärkeät tehtävät syrjäytetään toistaiseksi. Päivän työ alkaa jo ennen auringonnousua ja jatkuu usein iltamyöhään. Elonkorjuu on totisesti työn aikaa! Mutta se on myös suuren ilon aikaa, kun satoa saadaan runsaasti. – Jes. 9:2.

Samoin nykyinen ”korjuu” vaatii paljon ylimääräistä työtä. Opetuslasten tekemistä ei voida lykätä sopivampaan aikaan. Koska on kysymys ihmisten elämästä, tarpeettomalla viivytyksellä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Halu käyttää aikansa parhaalla tavalla saa monet supistamaan tai syrjäyttämään toistaiseksi vähemmän tärkeitä pyrkimyksiä. Kokosydäminen työntekijä havaitsee usein, että hänen päivänsä alkaa varhain ja että hänellä on paljon tekemistä, ennen kuin hän lopulta voi mennä vuoteeseen illalla. Naisia ja lapsiakin pyydetään auttamaan jollakin tavalla. Tehtävä, joka on annettu kristilliselle seurakunnalle tänä elonkorjuuaikana merkitsee tosiaankin työtä, paljon työtä! Mutta ne, jotka työskentelevät kokosieluisesti, ovat ”ilon . . . täyttämiä” korjatessaan uusien opetuslasten runsasta satoa. – Apt. 13:48, 52.

ILAHDUTTAVAA VASTAKAIKUA

Monet Jehovan todistajat osoittavat aitoa kiinnostusta ”työntekijöitten” tarvetta kohtaan ja ovat etsineet jatkuvasti keinoja, joiden avulla voisivat tehdä enemmän. Se ei ole ollut helppoa. Heidän on täytynyt kamppailla jatkuvasti kasvavien vaatimusten kanssa, joita aiheuttavat perheeseen kohdistuva painostus, taloudellinen epävakaisuus ja heitä ympäröivät epäterveet vaikutukset. Ne, jotka ovat lisänneet osuuttaan työhön tällaisista esteistä huolimatta, ansaitsevat lämpimän kiitoksen. Näin menettelemällä he ovat osoittaneet haluavansa pysyä ”järkähtämättöminä, sellaisina, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä”. (1. Kor. 15:58) Nyt on kulunut kaksi vuotta sen järjestelyn tekemisestä, jonka mukaan yksityiset julistajat voivat ilmoittautua osa-ajan tienraivaajiksi alennetun vaatimuksen ollessa vain 60 tuntia Valtakunnan palvelusta kuussa. Tätä kohtaan on ilmaistu ilahduttavaa vastakaikua.

Monet, jotka aikaisemmin eivät voineet ilmoittautua, ovat nyt havainneet voivansa tehdä siten. Eräs todistaja, joka on perheenemäntä, kirjoittaa: ”Olen huomannut, . . . että ponnistelemalla vain vähän enemmän . . . voin huolehtia asianmukaisesti perheestä, kodista ja kristillisistä kokouksistamme.” Seurakunta, jossa oli useita ilmoittautuneita, raportoi: ”Vain kaksi oli sellaisia, joilla ei ollut kokopäivätyötä. Jotkut tekivät työtä öisin ja olivat tienraivaajina päivisin, toiset olivat tienraivaajina työstä päästyään ja viikonloppuisin . . . ainakin muutamat tekivät erikoisjärjestelyjä työnantajansa kanssa saadakseen ylimääräistä aikaa tavoitteensa suorittamiseen.” Eräs perheellinen todistaja kertoi, että ”vanhin tyttäreni, joka on oppikoulun ensimmäisellä luokalla, halusi olla mukana . . . huomasimme, että lapsi voi saada neljä päivää kuussa vapaata uskonnollista palvelusta varten . . . hän palveli osa-ajan tienraivaajien kanssa”. Eräs seurakunta oli innoissaan: ’’Seitsemänkymmentä seurakunnan 133 julistajasta anoi osa-ajantienraivaajaksi!” On siis ilmeistä, että monet ovat käyttäneet nopeasti hyödykseen tätä mahdollisuutta.

AHKERA PONNISTELU TUOTTAA KAUASKANTOISTA HYÖTYÄ

Tienraivaajiksi ryhtyneet ovat saaneet palkaksi siunauksia, jotka merkitsevät enemmän kuin vain heidän toimintansa lisääntymistä. Muuan todistaja kuvaili tienraivaustaan ”suurimmaksi hengelliseksi iloksi, mikä minulla on ollut vuosiin”. Eräs toinen kirjoitti: ”Olen voinut löytää kaksi uutta henkilöä, jotka haluavat raamatuntutkistelun.” Eräs yhdessä työskennellyt ryhmä sanoi, että se ”auttoi meitä tutustumaan uusiin veljiimme ja sisariimme”. Eräs perheenemäntä ilmaisi tunteensa tällä tavoin: ”Saan iloa ja tyydytystä, kun tiedän, että Jehovalle suorittamani palvelus on lisääntynyt ja parantunut . . . tunnen olevani paljon lähempänä Jehovaa.” Eräässä toisessa kokemuksessa mainittiin, miten eräs todistaja, jolla oli terveysongelmia, ei kyennyt olemaan vakituinen tienraivaaja, mutta ”kun [osa-ajan tienraivauksen] tunnit alennettiin 60:een, havaitsin voivani jatkaa kuukaudesta toiseen”. Eräs nuori todistaja sanoi: ”Sain paljon lisää uusintakäyntejä. Sain hengellistä apua. Mitä enemmän puhuu Raamatusta ja käyttää sitä, sitä enemmän arvostaa sitä.” Nämä sydämestä esitetyt lausunnot vahvistavat, että monet ovat kokeneet hengellisesti palkitsevaa henkilökohtaista iloa.

Lisäksi seurakunta on saanut samanlaista hyötyä. Eräs vanhin ilmoitti, että se on ollut ”hyvin kannustavaa seurakunnalle ja on edistänyt hengellisyyttä sekä lisännyt kokouksissa käyntiä”. Vanhin, joka oli itse osa-ajan tienraivaajana, oli hyvin tyytyväinen: ”Monet ovat liittyneet meihin . . . kun taas toiset, jotka eivät ole ilmoittautuneet osa-ajan tienraivaajiksi, ovat silti lisänneet huomattavasti palvelustaan.” Eräs toinen lisäsi: ”Seurakunnan hengellisyys on lisääntynyt.” Eräällä paikkakunnalla vanhimmat olivat sitä mieltä, että ”jokainen oppi käyttämään paremmin Raamattua ja saamaan iloa siitä”. Yksi todistaja sanoi, että ”henki valtakunnansalissa on muuttunut paremmaksi, mitä kaikki arvostavat suuresti”. Vierailtuaan eräässä seurakunnassa matkustava valvoja raportoi, että ”yhdeksän osa-ajan tienraivaajaa teki viikosta erittäin nautittavan ja rohkaisevan kaikille”. Monet samanlaiset lausunnot osoittavat, että tämä järjestely on lisännyt paljon seurakunnan iloa ja hengellisyyttä ja lisäksi antanut kannustusta innokkaampaan ja tehokkaampaan palvelukseen.

VOITKO SINÄ OSALLISTUA?

Jotkut ovat ehkä epäröineet ja ajatelleet, etteivät he selviydy tehtävästä. Tai ehkä he ovat epäilleet, etteivät nauttisi siitä. Jotkut ovat saattaneet ajatella, että he eivät yksinkertaisesti voi löytää aikaa siihen. Harkittuaan, mitä toiset ovat tehneet ja mitä iloa he ovat siitä saaneet, nämäkin ehkä haluavat tarkastella uudelleen päivittäistä ohjelmaansa. Ehkä ajan järjestäminen ei ole sittenkään niin vaikeaa. Pikku järjestelyt siellä täällä saattaisivat tehdä mahdolliseksi osa-ajan tienraivauksen silloin tällöin.

Osa-ajan tienraivaajan vaatimusten täyttäminen merkitsee vain kahden tunnin käyttöä Valtakunnan palvelukseen keskimäärin päivässä. Jotkut maallista työtä tekevät ovat silloin tällöin kyenneet vähentämään työaikaansa tai käyttäneet hyväkseen tilapäisiä työttömyyskausia. Opiskelijat ovat voineet ajoittaa koulutuntinsa niin, että pääsevät aikaisin pois. Toiset ovat käyttäneet hyväkseen pyhäpäiviä ja kesälomaa. Monet perheenemännät ovat havainneet, että pelkästään aikataulun uudelleen järjestäminen ja muiden perheenjäsenten yhteistoiminnan pyytäminen ovat tehneet osa-ajan tienraivauspalvelukseen osallistumisen melko helpoksi aika ajoin.

Ennen tarkkojen suunnitelmien tekemistä on hyvä jutella sellaisten kanssa, jotka ovat olleet tienraivaajina, jotta voisi käyttää hyödykseen heidän kokemustaan. Muista, että vanhimmat haluavat auttaa. Monilla heistä on paljon kokemusta, ja he jakavat sitä mielellään toisille. Joskus vanhimmat ovat järjestäneet päivän tai pari vapaata työstä voidakseen työskennellä henkilökohtaisesti osa-ajan tienraivaajien joukon kanssa. Sellainen tervehenkinen yhdessäolo voi koitua kaikkien yhteiseksi siunaukseksi.

Mitä tahansa teemmekin, on aina sopivaa lähestyä Jehovaa rukouksessa ja pyytää hänen apuaan. Me tarvitsemme fyysistä voimaa ja hän antaa sitä kaikille, jotka tarjoutuvat halukkaasti. (Jes. 40:29–31) Me voimme pyytää häneltä viisautta sanoa ja tehdä sitä, mikä on oikein, ja pyytää hänen henkeään tueksemme. – Jaak. 1:5; Luuk. 11:13.

Meillä on etu elää tämän vanhan järjestelmän hengellisenä elonkorjuuaikana ja osallistua työhön, jota ei enää toisteta sen jälkeen, kun tämä järjestelmä loppuu. Elonkorjuun tarpeet voivat vaatia paljon aikaamme ja voimaamme, mutta se palkitsee meidät ylitsevuotavalla ilolla. Me voimme osoittaa aidon rakkautemme Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan parhaiten osallistumalla opetuslasten tekemiseen. (Matt. 22:37–39; 28:19) Kun ponnistelemme osallisuutemme lisäämiseksi ja parantamiseksi osa-ajan tienraivauspalveluksen välityksellä, niin kuulumme varmasti niiden joukkoon, jotka ’työskentelevät kovasti ja ponnistelevat’ auttaakseen ”kaikenlaisia ihmisiä” pelastumaan. – 1. Tim. 4:10.