Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w50 1/3 s. 67-70
  • Uusi liitto saavuttaa lopullisen menestyksen

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Uusi liitto saavuttaa lopullisen menestyksen
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1950
  • Väliotsikot
  • Päteväksi tekevä veri
  • Välittäjä
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1950
w50 1/3 s. 67-70

Uusi liitto saavuttaa lopullisen menestyksen

”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton.” – Jer. 31:31.

1. Millä tavalla Jehova valmistaa hallitsijoitten kansan maailmaa varten?

JEHOVA muodostaa täydellisten hallitsijoitten kansan sitä vanhurskasta uutta maailmaa varten, minkä hän on luvannut luoda. Kauan sitten hän ennusti ihmeellisen järjestelynsä näiden kaivattujen hallitsijoitten herättämiseksi nimittäen sitä ”uudeksi liitoksi”. ”Katso, päivät tulevat, sanoo Jehova, jolloin minä teen uuden liiton Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa; en sellaista liittoa, minkä minä tein heidän isiensä kanssa sinä päivänä, jona minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja minkä liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin heidän aviomiehensä, sanoo Jehova. Vaan tämä on se liitto, minkä minä teen Israelin huoneen kanssa niiden päivien jälkeen, sanoo Jehova: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämeensä, ja minä olen oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansaani. Eivätkä he enää opeta kukin lähimmäistään ja jokainen veljeään, sanoen: ’Tunne Jehova’; sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Jehova, sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.” (Jer. 31:31–34, Am. stand.-käänn.) Meidät täyttää ilontunne ajatellessamme noita vanhurskaita hallitsijoita, jotka vastaavat täysin toiveitamme, hallitsijoita, jotka tämä Jumalan toimenpide voi herättää uutta maailmaa varten. Mutta vielä suurempaa riemua me tunnemme nähdessämme, että tuo uusi liitto on nyt saavuttamaisillaan lopullisen menestyksen ja että vanhurskaan hallituksen uusi maailma on lähellä.

2. Kuka ilmoitti uuden liiton tekemisen ja minä vuonna?

2 Nykyisen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla olivat tavallisten ihmisten ajatukset kaukana Jehova Jumalan ja hänen valitun kansansa välisestä uudesta liitosta. Palestiinassakin, joka oli tuohon aikaan Rooman keisarikunnan ikeen alaisuudessa, olivat juutalaisen uskontojärjestelmän jäsenet tyytyväisiä siihen puolitoistatuhatta vuotta vanhaan liittoon, jonka osapuolina olivat Jehova ja heidän kansansa, liittoon, minkä hän oli tehnyt heidän kanssaan Siinain vuorella käyttäen välittäjänä Jumalan ja ihmisen välillä profeetta Moosesta. Juutalaiset uskonnoitsijat olivat tuon Mooseksen välittämän lakiliiton kiivaita kannattajia. He vastustivat ankarasti sen syrjäyttämistä, ja tuollaisen mahdollisuuden pelkkä ajatteleminenkin oli heille pyhäinloukkaus Jehova Jumalan lupauksesta huolimatta. Mutta heidän jokavuotisen pääsiäisenviettonsa iltana vuonna 33 (jKr.) kiinnitti eräs Juudan heimon mies, joka osallistui pääsiäisillalliseen eräässä Jerusalemin ylähuoneessa, huomiota Jehovan ennustukseen, jonka hän oli Jeremian kautta antanut luvatusta uudesta liitosta. Millä valtuudella hän sen teki? Mistä hän tiesi, että tämä uusi järjestely otettaisiin kohta käytäntöön ja vahvistettaisiin Jeremian loistavan lupauksen täyttymyksenä? Profeetta Mooses, jolla oli täydet valtuudet Jehova Jumalalta, ilmaisi ja välitti ensimmäisen liiton, jonka perustuslakina olivat kymmenen käskyä. Oliko nyt tämä Juudan mies, joka julisti uuden liiton, toinen Mooses, Moosesta suurempi profeetta ja paremman liiton välittäjä? Katsokaamme.

3. Kenen kaltainen piti luvatun profeetan olla ja millä tavalla?

3 Herra Jumala ilmaisi Siinain eli Hoorebin vuorella Moosekselle herättävänsä hänen kaltaisensa profeetan, ja Mooses ilmoitti tämän Jumalan lupauksen israelilaisille sanoen: ”Ja Herra sanoi minulle: He ovat hyvin puhuneet sen, minkä ovat puhuneet. Minä herätän heille profeetan heidän veljiensä joukosta, sinun kaltaisesi, ja panen sanani hänen suuhunsa; ja hän on puhuva heille kaiken, mitä minä hänelle käsken. Ja on tapahtuva, että minä vaadin tilille jokaisen, joka ei kuule minun sanojani, jotka hän puhuu minun nimessäni.” (5. Moos. 18:18, 19, Heprealainen kustannusliike) Mooses, joka tämän sanoi, kuului Leevin papilliseen sukukuntaan, mutta Jehova, joka puhui Mooseksen kautta, ei sanonut, että tuon Mooseksen kaltaisen profeetan täytyy kuulua Leevin sukukuntaan ollakseen Mooseksen kaltainen. Hän oli oleva vain yksi israelilaisista, ”heidän veljistään”. Juudan sukukuntaan kuuluva mies voi sen tähden olla Mooseksen kaltainen profeetta yhtä hyvin kuin kuka tahansa toinenkin, sillä johonkin sukukuntaan kuuluminen ei tehnyt häntä siksi. Hänet oli tekevä Mooseksen kaltaiseksi se työ, mitä hän oli suorittava, ja se tapa, millä hän oli puhuva, ja niiden piti täyttää myös hänestä kirjoitetut ennustukset. Mutta suorittiko tuo Juudan heimon mies, joka puhui pääsiäisiltana v. 33 jKr., samanlaisen työn kuin Mooses? Rehelliset tutkijat, joita eivät uskonnolliset ennakkoluulot vaivaa, vastaavat myöntävästi.

4. Miten hän ilmaisi uuden liiton?

4 Se Juudan mies, josta nyt on puhe, oli Jeesus. Häntä sanottiin Nasaretilaiseksi, vaikka hän oli todellisuudessa syntynyt Juudan Beetlehemissä, kuningas Daavidin synnyinkaupungissa. Luemme seuraavasta selostuksesta, miten hän arvovaltaisesti ilmaisi uuden liiton: ”Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. . . . Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut, ja he valmistivat pääsiäislampaan. Ja kun hetki tuli, hän asettui aterialle ja apostolit hänen kanssansa. Ja hän sanoi heille: ’Minä olen haluamalla halunnut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennen kuin minä kärsin; sillä minä sanon teille, etten minä sitä syö, ennen kuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa.’ Ja hän otti maljan, ja kun hän oli kiittänyt, hän sanoi: ’Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne, sillä minä sanon teille: Tästedes minä en juo viinipuun hedelmää, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee.’ Ja hän otti leivän, ja kun hän oli kiittänyt, hän mursi sen ja antoi heille sanoen: ’Tämä on minun kehoni, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni.’ Samoin myös maljan, aterian jälkeen, sanoen: ’Tämä malja on UUSI LIITTO minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan’.” – Luuk. 22:7–20, Am. stand.-käänn.

Päteväksi tekevä veri

5, 6. Mikä oli lakiliiton alku? Mikä osoittaa tämän?

5 Jeesuksen uskollisten apostoliensa kanssa niisanin 14:ntenä v. 33 jKr. nauttima pääsiäisateria oli israelilaisten Egyptissä yli puolitoista vuosituhatta aikaisemmin viettämän alkuperäisen pääsiäisen vuosijuhla. Pääsiäislammas, jota Jeesus opetuslapsineen söi, viittasi ensimmäiseen pääsiäislampaaseen, jonka verta siveltiin niiden talojen pihtipieliin ja ovenkamanoihin, joissa kuuliaiset israelilaiset söivät sinä yönä paahdettua lammasta. Sen vuoksi Jehovan tuhon enkeli ei surmannut heiltä esikoislapsia ja -eläimiä, vaikka tämä onnettomuus kohtasi heidän egyptiläisiä sortajiaan. Mooses antoi aikoinaan pääsiäistä koskevat määräykset Jehovan käskyä totellen. Siksi alkoi Israelin kansan kanssa Mooseksen välityksellä tehty lakiliitto tuosta pääsiäisestä. – 2. Moos. 12:1–29.

6 Israelilaisten kotien ovensuulle pirskotettu pääsiäislampaan veri teki tuon liiton päteväksi ja saattoi sen voimaan Jehova Jumalan ja hänen valitun kansansa välillä. Siksi lakiliitto määräsi kirjallisesti, että pääsiäisen muistoa tulee viettää joka vuosi sen vuosipäivänä. (3. Moos. 23:4–8; 4. Moos. 9:1–5; 28:16; 5. Moos. 16:1–8) Koska Jehovan ja Israelin välillä oli nyt pääsiäislampaan veren vahvistama liitto, niin Jehova Jumala teki seuraavan kuun huomattavaksi määräämällä jokaviikkoisen sapatinvieton merkiksi itsensä ja Israelin välille. Tämä tapahtui noin kuukautta ennen kuin he saavuttivat Siinain vuoren, jolta kymmenen käskyä ja muu osa kirjoitettua lakia annettiin. Jokaviikkoisen sapatinvieton pitämismääräyksestä tehtiin neljäs kymmenestä käskystä. – 2. Moos. 20:8–11; 16:1–30.

7. Miten tiedämme, aloittiko muistonvietto uuden liiton vai ei?

7 Samalla tavoin uusi muistoateria, jonka Jeesus sääti viimeisenä voimassaolevana pääsiäisiltana, happamattomine leipineen ja viineineen, viittasi uuden liiton alkuun, ja siksi Jeesus ottikin tämän puheeksi sanoen heille ojentamastaan viinimaljasta: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.” (Luuk. 22:20) Apostoli Matteuksen kertomuksen mukaan Jeesus sanoi: ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.” (Matt. 26:28) Liiton veren varaaminen osoitti, että liiton vahvistaminen ja sen vihkiminen olivat lähellä. Sen maljan viini, josta Jeesuksen apostolit joivat, oli yhä viiniä. Se ei ollut muuttunut vereksi. Siksi muistoateria ei merkinnyt uuden liiton alkamista, sillä maljassa oleva viini kuvasi ainoastaan ”liiton verta” eikä voinut tehdä liittoa päteväksi.

8. Miten Israelin kanssa tehty lakiliitto vihittiin?

8 Sanoessaan ”tämä on minun vereni, liiton veri”, Jeesus lainasi miltei sanasta sanaan profeetta Moosesta, joka toimi välittäjänä vihkien lakiliiton Israelin kanssa Siinain vuoren luona kolmantena kuukautena Israelin Egyptistä-lähdön jälkeen. Me luemme: ”Ja Mooses tuli ja kertoi kansalle kaikki Jehovan sanat ja kaikki säädökset, ja koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: ’Kaikki sanat, mitkä Jehova on puhunut, me täytämme.’ Ja Mooses kirjoitti kaikki Jehovan sanat. Ja hän nousi varhain seuraavana aamuna ja rakensi alttarin vuoren juurelle sekä pystytti kaksitoista patsasta Israelin kahdentoista sukukunnan mukaan. Ja hän lähetti israelilaisten joukosta nuoria miehiä uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan härkiä rauhanuhreiksi Jehovalle. Ja Mooses otti verestä puolet ja pani uhriastioihin, mutta toisen puolen hän vihmoi alttarille. Ja hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen. Ja he sanoivat: ’Kaikkea, mitä Jehova on puhunut, me noudatamme ja tottelemme.’ Niin Mooses otti veren ja vihmoi sitä kansan päälle ja sanoi: ’Katso, tämä on sen LIITON VERI, jonka Jehova on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella.” (2. Moos. 24:3–8, Am. stand.-käänn.) Kun uhrieläimen verta pirskotettiin lakikäärölle, joka edusti Jehova Jumalaa, ja kansan päälle, niin hänen lakiliittonsa vihittiin muodollisesti. Mutta siihen vaadittiin uhrieläimen verta ja sen pirskottamista.

9, 10. Milloin ja millä tavalla uusi liitto tehtiin?

9 Samalla tavoin vaadittiin uuden liiton tekemiseksi maan päällä ja sen vahvistamiseksi taivaassa Jeesuksen Kristuksen todellista kuolemaa ja hänen uhriverensä vuodattamista. Vanha lakijärjestely tehtiin israelilaisten kanssa silloin, kun pääsiäislammas uhrattiin ja sen verta vihmottiin Egyptissä, joka edustaa tätä maailmaa. Siksi Jehova puhuu lakiliitosta liittona, ”jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta”. (Jer. 31:32) Uusi liitto saatettiin voimaan eli tehtiin päteväksi täydellisen ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, verellä. Siksi uusi järjestely ei voinut astua voimaan silloin, kun Jeesus pani muiston viinimaljan kiertämään, vaan vasta sitten, kun hän kuoli vertavuotaen kidutuspaalussa, Egyptin vertauskuvaamassa maailmassa. (Ilm. 11:8) Uuden liiton vihkiminen hänen uskollisten apostoleittensa ja muitten opetuslapsiensa hyväksi tapahtui sitä vastoin sen jälkeen kun hänet oli herätetty kuolleista, kun hän oli noussut taivaaseen ja esittänyt siellä ihmisuhrinsa arvon, elämänverensä ansion. Paavali tekee tämän hyvin selväksi kirjoittaessaan niille heprealaisille, jotka olivat saaneet kutsun tulla kristityiksi:

10 ”Miten paljon enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen hengen kautta uhrasi itsensä tahrattomana Jumalalle, puhdistava teidän omantuntonne kuolleista teoista, jotta palvelisitte elävää Jumalaa. Ja tästä syystä Kristus on uuden liiton välittäjä, että koska kuolema on tapahtunut lunastamiseksi ensimmäisen liiton alaisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat vastaanottaa iankaikkisen perinnön lupauksen. Sillä missä on liitto, siinä tarvitaan sen kuolema, joka vahvistaa liiton. Sillä liitto on luja kuoleman jälkeen, jota vastoin se ei ole voimassa silloin kun sen vahvistaja elää. Sen tähden ei myöskään ensimmäistä liittoa vahvistettu ilman verta. Sillä kun Mooses oli puhunut kaikelle kansalle jokaisen käskyn, niinkuin se laissa kuului, niin hän otti vasikoitten ja kauristen verta sekä vettä ja purppuravillaa ja isoppia ja pirskotti sekä kirjan että koko kansan päälle sanoen: ’TÄMÄ ON Jumalan teille määräämän LIITON VERI’ Ja lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä; ja ilman verenvuodatusta ei ole anteeksiantoa.” – Hepr. 9:14–22, Parannettu Newcome-käännös.

11, 12. Milloin uusi liitto vihittiin ja mitä menettelytapaa käyttäen?

11 Eräs toinen englantilainen käännös kääntää ”sen, joka vahvistaa liiton” ”liitonuhriksi” ja sanoo: ”Sillä missä liitto on, siinä tulee liitonuhrin kuolema tarpeelliseksi, sillä liitto on luja uhrien kuoleman perusteella, koska sillä ei ole mitään voimaa, kun liitonuhri elää, mistä syystä ensimmäistäkään [liittoa] ei vihitty ilman verta.” (Hepr. 9:16–18, Young; myös The Emphatic Diaglott) Kun Jeesus asetti muistoaterian pääsiäisyönä vuonna 33 jKr., niin ei liitonuhri eli se, mikä vahvistaa liiton, ollut vielä kuollut. Mutta kun hänet herätettiin kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen ja kun hän neljäkymmentä päivää myöhemmin nousi Jehova Jumalan luokse taivaaseen, niin hän ilmestyi sinne kalliin elämänverensä arvo mukanaan. Hän esitti sen sitten Jumalalle uuden liiton vahvistamiseksi ja hänen seuraajiensa vapauttamiseksi heidän synneistään ja kuolemanrangaistuksesta. Tämä hänen verensä arvon esittäminen Jumalalle taivaassa vastasi tapausta, jolloin Mooses pirskotti uhrieläinten verta Jumalan lakikäärölle. Se esikuvattiin myöskin sillä, kun israelilaisten ylipappi meni pyhän tabernaakkelin kaikkeinpyhimpään ja siellä pirskotti sovituspäivän uhrien verta armoistuimen edessä seitsemän kertaa. – 3. Moos. 16:14, 15.

12 Milloin siis Jeesus pirskotti vuodatetun verensä arvon taivaassa niiden hyödyksi, jotka saatettiin uuteen liittoon? Ilmeisesti helluntaipäivänä, kymmenen päivää taivaaseenastumisensa jälkeen, sillä silloin pyhä henki vuodatettiin hänen maan päällä oleviin uskollisiin seuraajiinsa heidän avukseen ja lohdukseen. Silloin hän ikään kuin sanoi heille Suurempana Mooseksena: ”Katso, sen liiton veri, jonka Jehova on tehnyt teidän kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella.” (2. Moos. 24:8, Am. stand.-käänn.) Tämä antoi heille varmuuden siitä, että Jeesuksen veri käytetään heidän hyödykseen ja heidän syntiensä anteeksiantamiseksi. Tällä perusteella apostoli Pietari sanoi juutalaisille, joille hän saarnasi ylösnousseesta ja kirkastetusta Kristuksesta Jeesuksesta: ”Katukaa ja antakaa jokainen kastaa itsenne Jeesuksen Kristuksen nimeen SYNTIENNE ANTEEKSISAAMISEKSI; ja te saatte pyhän hengen lahjan.” (Apt. 2:38, Am. stand.-käänn.) Tämä on todistuksena siitä, että uusi liitto vihittiin Kristuksen opetuslapsien hyväksi helluntaipäivänä, viisikymmentä päivää hänen kuolleista nousemisensa jälkeen.

Välittäjä

13. Miksi Mooses ei kuollut välittäjänä esikuvatakseen Jeesusta?

13 Huomaa jälleen apostoli Paavalin sanat, joissa hän esittää, että koska Jeesus Kristus uhrasi oman elämänverensä puhdistaakseen uskovat synnin tietoisuudesta ja kuolleista teoista, ”hän on uuden liiton välittäjä”. (Hepr. 9:15, Am. stand.-käänn.) Tämä varmistaa sen, että uuden liiton Välittäjän täytyi kuolla. Muodostaessaan muinaisen esikuvan välittäjä Mooses ei kuollut lakiliiton vahvistamiseksi Jehova Jumalan ja Israelin välillä, vaan Moosesta edusti pääsiäislammas, ja siksi pääsiäislammas teurastettiin hänen puolestaan Egyptissä. Kun lakiliitto vihittiin Siinain vuorella, niin silloinkaan ei välittäjä Mooses kuollut, vaan häntä edustivat härät ja kauriit, jotka uhrattiin ja joiden veri pirskotettiin lakikäärölle ja kansan päälle. Jos Mooses olisi kuollut Egyptissä pääsiäislampaan sijasta saattaakseen lakiliiton voimaan Israelille, niin hän ei olisi voinut olla lakiliiton välittäjä Siinain vuorella, sillä silloin ei ollut vielä Jumalan aika herättää kuolleita. Siksi eläimiä käytettiin sijaisina, ja ne kuolivat Mooseksen asemesta.

14. Miten Jeesus voi kuolla ja kuitenkin jatkaa liiton välittäjänä olemista?

14 Mutta uuden järjestelyn alkaessa sen Välittäjä, Kristus Jeesus, tosiaan kuoli liitonuhrina saattaakseen uuden liiton voimaan. Uhrikuolemansa kautta hänestä tuli ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”, ja häntä esikuvasi Egyptin pääsiäislammas. (Joh. 1:29, 36) Häntä esikuvasivat myöskin ne härät ja kauriit, joiden veri vuodatettiin Siinain vuoren juurella lakiliiton muodolliseksi aloittamiseksi. Jeesuksen tapauksessa Jehova Jumala poisti hänen ihmisenä kuolemisensa vaikutuksen herättämällä hänet kuolleista, ei enää ihmisenä, vaan Jumalan kuolemattomana Henkipoikana, joka oli korotettu korkeampaan asemaan, kuin missä hän oli ennen maan päälle ja ihmiseksi tuloaan. Jos Jumala olisi herättänyt Jeesuksen kuolleista ihmisenä, niin hänen olisi pitänyt ikuisesti jatkaa alennustilassa elämistä. Hän olisi peruuttanut uhrinsa, eikä hänellä olisi siten ollut esittää uhrin arvoa Jumalalle varmistaakseen uuden liiton edut uskoville opetuslapsilleen. Kun hänet siis herätettiin kuolleista katoamattomana henkenä, niin hän voi nousta ihmisuhrinsa arvo mukanaan Jumalan luokse ja toimia jatkuvasti paremmille lupauksille perustetun uuden liiton välittäjänä.

15, 16. Miten Jeesus voi tulla Ylimmäiseksi Papiksi ja myöskin Välittäjäksi?

15 Muinaisen Israelin ylipappi ei voinut uhrata uhria, joka olisi voinut saattaa uuden liiton voimaan. Mutta Jeesus Kristus voi antaa itsensä tarvittavana uhrina Jumalalle, koska hän oli täydellinen mies ja koska hän eli maan päällä synnittömänä kuolemaansa saakka. Uhraamalla itsensä Jumalan tahdon mukaisesti hänestä tuli muinaisen Israelin leeviläistä ylipappia suurempi ylimmäinen pappi. Jumala vannoi myöskin hänelle, että hänestä tulisi kuningas Melkisedekin kaltainen ylipappi. Koska Kristuksella Jeesuksella siis oli niitä eläinuhreja parempi uhri, jotka Mooses lakiliiton välittäjänä uhrasi, niin hän pystyi välittämään Mooseksen liittoa paremman liiton, joka takaa siihen otetuille kestävät ja paljon suuremmat siunaukset kuin lakiliiton tuottama hyöty.

16 Apostoli kirjoittaa yhtäpitävästi tämän kanssa edelleen Kristuksesta Jeesuksesta: ”Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja, jonka tähden on välttämätöntä, että tälläkin on jotakin uhraamista. Jos hän siis olisi maan päällä, ei hän olisikaan pappi, koska jo ovat olemassa ne [leeviläiset], jotka [Mooseksen] lain mukaan esiinkantavat lahjoja, . . . Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu. Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.” (Hepr. 8:3–7) Kristuksella Jeesuksella oli hengellisenä ylimmäisenä pappina uhrattavana Jumalalle oma täydellinen ihmiselämänsä, ja hänen verensä edusti hänen elämäänsä: ”Sillä lihan elämä on veressä; . . . se on kaiken lihan elämä; sen veri edustaa sen elämää.” (3. Moos. 17:11, 14, engl. hyv. käänn.) Siten hänen ansioittava verensä muodosti varmuuden kaikista niistä eduista ja siunauksista, joita Jumalaa pelkäävät miehet ja naiset tarvitsivat ja halusivat.

17. Mikä takasi hänen pysymisensä iankaikkisesti Välittäjänä?

17 Moosesta suuremman välittäjän piti tulla varmasti, sillä Jehova Jumala oli ennustanut sen itsensä Mooseksen suun kautta. Kauttaaltaan paremman uuden liiton vahvistaminen vanhan lakiliiton jälkeen oli varmasti tapahtuva, koska Jumala oli ennustanut sen profeettansa Jeremian kautta. Mooseksen leeviläistä veljeä Aaronia suuremman ylimmäisen papin virkaanasettaminen oli myöskin varmasti tapahtuva, sillä Korkein Jumala oli vannonut profeetallisesti herättävänsä pappi-kuningas Melkisedekin kaltaisen papin. Vieläpä kuningas Daavidkin oli tunnustava tämän ”Herrakseen”. Tämän vannotun valan kautta tuli itsensä uhranneesta Jeesuksesta Kristuksesta Jehovan iankaikkinen Ylimmäinen Pappi taivaissa. Aaronin ja hänen poikiensa, hänen seuraajiensa, virkaa ei ollut koskaan vahvistettu tuollaisella Jumalan valalla, kun heistä tehtiin vuorollaan Israelin ylimmäisiä pappeja. Siksi heidän ylimmäisen papin virkansa ei jatkunut, sitä ei ole ollut olemassa näinä viimeisinä yhdeksänätoista vuosisatana eikä sitä milloinkaan ennallisteta. Mutta Jehova Jumala kutsui Poikansa Jeesuksen toimimaan pappina ja vannoi valan, että tämän pappeus on kestävä ikuisesti. Siksi Jeesus on paljon tehokkaampi ylimmäinen pappi kuin leeviläinen Aaron, ja hän on siten paremman liiton, uuden liiton, takaaja. Apostoli sanookin: ”Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista – nuo [leeviläiset] taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa, mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi: ’Herra on vannonut eikä ole katuva: Sinä olet pappi iankaikkisesti’ – niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.” – Hepr. 7:20–22.

18. Miten hän on siten paremman liiton takaaja?

18 Koska Jeesuksen uhri on niin tehokas ja koska hänellä on nyt loputtoman elämän voima ollakseen Ylimmäinen Pappi ikuisesti, niin hänen ei tarvitse enää koskaan tulla ihmiseksi. Koska hänellä on nyt ylösnousemuksensa jälkeen kuolemattomuus henkenä, niin hän ei voi uhrata itseään jälleen, sillä hän ei voi enää kuolla. Kuten on kirjoitettu: ”Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.” (Room. 6:9) Siitä syystä ei enää milloinkaan tule tämän kaltaista liittoa, jonka välittäjä hän on, eikä sitä tarvitakaan. Sen lopullisen menestyksen, joka on lähellä, takaa sen Välittäjä kallisarvoisine uhreineen.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2025)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa