Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w67 15/3 s. 136-143
  • Vapauttava palvonta

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Vapauttava palvonta
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1967
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • VAPAUTTAVA TOTUUS
  • KOKO IHMISKUNNAN ORJUUS
  • KRISTIKUNTA EI OLE TÄMÄN MAAILMAN VAPAA OSA
  • Mikä ”totuus” vapauttaa ihmiset?
    Herätkää! 1979
  • Vapaa mutta vastuullinen kansa
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1992
  • Kun orjuus päättyy!
    Herätkää! 2002
  • Vapaus
    Raamatun ymmärtämisen opas, 2. osa
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1967
w67 15/3 s. 136-143

Vapauttava palvonta

”Vapauteen Kristus vapautti meidät.” – Gal. 5:1

1. Mitä Neuvostoliiton suurlähettiläs näki Washingtonin rautatieaseman julkisivussa?

NEUVOSTOLIITON suurlähettiläs sai nauttia kaupungissa vallitsevasta vapaudesta, ja niinpä hänen liikkumistaan ei rajoitettukaan millään tavoin. Koska hän oli ensimmäistä kertaa Washingtonissa, hän lähti verkkaiselle kiertomatkalle katsomaan nähtävyyksiä. Kun hän lähestyi Union Terminal -rautatieasemaa, josta avautuu näköala pitkin Delawarepuistokatua Washingtonin kongressitalolle, hän katsahti ylös. Julkisivun keskimmäisen kaaren yläpuolella hän näki kaiverretut sanat: ”TOTUUS ON TEKEVÄ TEIDÄT VAPAIKSI.” – Joh. 8:32.

2, 3. a) Mitä suurlähettiläs on saattanut ajatella nuo sanat nähdessään? b) Mistä kirjasta nuo suurlähettilään näkemät sanat olivat, ja mikä seura oli v. 1946 lähettänyt tätä kirjaa Venäjälle?

2 Ajatteliko Neuvostoliiton suurlähettiläs noiden sanojen olevan lähtöisin jostakin amerikkalaisesta poliittisesta tai kasvatusopillisesta asiakirjasta, sitä emme voi sanoa. Emme voi myöskään sanoa, hyväksyikö hän nuo sanat.

3 Hän on saattanut ajatella, miten hänen kansansa yritti vapautua väärän uskonnollisen järjestön orjuudesta bolševikkivallankumouksessa vuonna 1917. Väkivaltaisella toiminnallaan Venäjän valtionkirkon papistoa vastaan nuo vallankumoukselliset eivät kuitenkaan saavuttaneet totuutta, joka tekee ihmiset vapaiksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuo sanat, joihin Neuvostoliiton suurlähettiläs katsahti, oli lainattu kirjasta, jota Neuvostoliitto oli sallinut lähetettävän tuhansia kappaleita maahan vuonna 1946, heti toisen maailmansodan jälkeen, ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin. Tätä koskevat tosiasiat on esitetty Amerikan Raamattuseuran vuosiraportissa, joka on tehty sen New Yorkin kaupungin Raamattutalossa. Raportissa mainitaan, että lähetys käsitti 5 000 Uutta testamenttia ja 100 000 evankeliumien venäjänkielistä käännöstä ja 500 Uutta testamenttia muinaiskreikaksi, mitkä kreikkalaiset Testamentit oli tarkoitettu teologian opiskelijoille. Moskovan venäläisen ortodoksisen kirkon patriarkka Aleksei oli ilmoittanut vastaanottaneensa lahjan.a

4, 5. a) Kenen lainatut sanat olivat? b) Miksi suurlähettiläs ja kasvattajat ja tiedemiehetkin voivat olla yhtä mieltä näiden sanojen kanssa?

4 Washingtonin rautatieaseman etusivulla olevat sanat oli siis lainattu kristityn apostoli Johanneksen evankeliumista, 8. luvusta, 32. jakeesta. Ne olivat kristillisyyden perustajaksi valtuutetun Jeesuksen Kristuksen sanat. Neuvostoliiton suurlähettiläs on saattanut hyväksyä lainatut sanat, sillä ne esiintyvät sellaisenaan, ilman yhteyttä Jeesukseen Kristukseen.

5 Kasvattajat myöntävät, että totuuden tuntemus käsitteellisessä merkityksessä vapauttaa ihmisen tietämättömyyden ja taikauskon ja petoksen orjuudesta. Korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat taistelevat koulujensa alueella henkisestä ja akateemisesta vapaudesta halutessaan etsiä tietoa vapaina kirkon perinteistä ja papiston valvonnasta. Tiedemiehet yrittävät oppia enemmän ja enemmän luomakunnasta, sen laeista, sen voimista, sen järjestyksestä ja piirteistä, maailmankaikkeutemme iästä ja siitä, kuinka etäälle äärettömään avaruuteen se ulottuu. Kaikki totuus, jota hankitaan näillä tiedonaloilla, tekee ihmisen vapaaksi ainakin jossain määrin, kuten nämä maailmalliset totuudenetsijät väittävät.

6. Minkä vaaran tällaisen maailmallisen tiedon tuntemus tuo mukanaan, ja mikä on näin ollen todellisuudessa ollut seurauksena sen omaajille?

6 Me emme pelkää totuutta. Yhdessä toisten kanssa me arvostamme suuresti näillä eri aloilla koottuja totuuksia ja niiden tuomaa mielen vapautta. Iloitsemme siitä, että olemme päässeet niistä osallisiksi. Sellaisten maallisten totuuksien tuntemukseen sisältyy kuitenkin vaara. Sellaista maallista totuutta voidaan käyttää väärin, niin että se johtaa omistajansa uuteen orjuuteen. Tällä 20. vuosisadalla on tiedemiehiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja useimmat nykyiset valtiot yrittävät tuottaa enemmän tiedemiehiä maan parhaaksi. Kieltämättä tiedemiehet ovat oppineet totuuksia luomakuntaan kuuluvista asioista, mutta se on tehnyt heidät vapaiksi ainoastaan suhteellisella tavalla vapauttaen heidät monien väärien teorioiden orjuudesta tai tietämättömyyden orjuudesta tiettyjen tosiasioitten suhteen. Sen mukana tiedemiehet ja heidän kannattajansa ovat kuitenkin joutuneet uuteen orjuuteen, tieteen itsensä orjuuteen, niin että tieteestä on tullut epäjumala, jota palvotaan niin kuin Intian hindujen pyhää lehmää.

7. Mitä tiedemiehet yrittävät tehdä tuntien voimansa, ja minkä vaaran tämä sisältää, kuten eräs tiedekirjailija varoittaa?

7 Voimansa tunnossa tiedemiehet yrittävät alistaa toiset tiedemiesten ryhmän orjiksi alistaen jopa poliittiset hallituksetkin riippuvaisiksi maallisesta tieteestä. Tiedemiehet pyrkivät tekemään itsestään tämän uuden epäjumalanpalvonnan papiston, mistä varoitetaan vuonna 1965 julkaistussa kirjassa ”The New Priesthood” (Uusi papisto), jonka on kirjoittanut huomattava tiedemies Ralph E. Lapp, joka on myös kirjan Man and Space (Ihminen ja avaruus) tekijä. Tämä uusi papisto, nimittäin ”tieteen valiojoukko”, on uhka demokratialle, sillä tiedemiehillä on erikoistietoja, jotka ”antavat heille todella pelottavan arvovallan poliittisissa neuvotteluissa”. Herää siis kysymys: onko demokratian edessä nykyisten teknologien vallankaappaus?

8. Mikä muu ammattikunta yrittää asettua papistoksi, ja miten se on aiheuttanut kristillisen omantunnon halveksuntaa?

8 Vapautta rakastavia ihmisiä ei askarruta ainoastaan tämä kysymys, vaan lisäksi lääkärit yrittävät nykyään kohottautua papistoksi kansanterveyden alalla ja vaatia kaikkia kansalaisia alistumaan sen lääketieteellisiin mielipiteisiin ja mukautumaan sen lääkärinhoitoon potilaan tahdon ja toivomuksen vastaisesti, pakon alaisena ja vastoin potilaan perustuslaillisia oikeuksia ja etuja. Asia on näin erityisesti nykyään, kun lääkärit vetoavat tuomareihin ja painostavat heitä määräämään, että Jehovan todistajien alaikäiset lapset täytyy saastuttaa verensiirrolla veren pyhyyttä koskevan Jumalan lain vastaisesti. Tämä lääketieteellinen papisto suostuttelee tuomareita polkemaan jopa täysi-ikäistenkin Jehovan todistajien uskonnollisia omantunnonvakaumuksia ja mielivaltaisella lainkäytöllä tekemään törkeätä väkivaltaa Jumalan pyhälle laille näiden täysikasvuisten kristittyjen tapauksessa, vaikka heillä on oikeus samaan uskonnonvapauteen kuin roomalaiskatolilaisilla ja muiden uskontojen edustajilla.b Lääketieteellinen papisto haluaisi saada nykyään lainlaatijaelimet säätämään lain, mikä vaatisi potilaita, jotka pitävät kiinni veren pyhyyttä koskevasta Jumalan laista, alistumaan verensiirtoon, jos lääkäri tai sairaala ajattelee sen olevan tarpeellinen.

9. a) Millaiselta poliittiselta hallitukselta jotkut ovat kauan odottaneet vapautta? b) Mikä tämänkaltainen hallitus perustettiin Pohjois-Amerikassa ja millä julistuksella?

9 Jo kaksituhatta vuotta sitten ihmiset odottivat demokratian antavan heille vapauden. Poliittinen demokratia syntyi muinaisessa Kreikassa ennen Jeesuksen Kristuksen päiviä, mutta se oli demokratia ainoastaan maan vapaille kansalaisille, koska suuri osa väestöstä koostui orjista. Myöhemmin, vuonna 1775 yleistä ajanlaskuamme, Pohjois-Amerikan 13 brittiläistä siirtokuntaa aloittivat vallankumouksen muodostaakseen riippumattoman demokraattisen valtion. Seuraavana vuonna 4.7. allekirjoitettiin itsenäisyysjulistus Philadelphiassa, Pennsylvaniassa. Sen toisessa kappaleessa on seuraavat sanat: ”Me pidämme selviönä, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi; että heidän Luojansa on lahjoittanut heille tietyt luovuttamattomat oikeudet; että näihin kuuluvat elämä, vapaus ja onnen tavoittelu. Että näiden oikeuksien varmistamiseksi ihmisten keskuuteen on perustettu hallituksia, jotka saavat oikeudenmukaisen valtansa hallittujen suostumuksella, . . .”

10. a) Miten julistuksen päälaatija oli yksityiselämässään ristiriidassa 2. kappaleessa olevien sanojen kanssa? b) Milloin orjuuden poistaminen julistettiin aloitettavaksi Amerikassa?

10 Tämän julistuksen laatiminen määrättiin Virginian siirtokunnasta olevalle Thomas Jeffersonille, ja julistuksen kieli on itse asiassa kokonaan Jeffersonin. Tämän miehen kotielämän valossa herää kysymys: miten Jefferson saattoi kirjoittaa julistuksen luovuttamattomasta vapauden oikeudesta, jota kaikkien tasa-arvoisiksi luotujen ihmisten tuli nauttia ja tavoitella? Jefferson itsehän oli silloin orjanomistaja! Todellakin kului 87 vuotta, ennen kuin Amerikan presidentti 1.1.1863 julisti orjuuden poistamisen eräistä osista Amerikan Yhdysvaltoja. – The Encyclopedia Americana (Amerikkalainen tietosanakirja), 8. osa, s. 561, 562; 10. osa, s. 271.

11. Mitä on sanottu ja julkaistu äskettäin siitä, onko Ranskan vallankumous onnistunut demokraattisen vapauden antamisessa?

11 Amerikan vallankumousta seurasi Ranskan vallankumous 18. vuosisadan lopussa. Nyt, kun Ranskassa on ollut yli puolitoista vuosisataa tasavaltainen hallitus, on New York Times Magazinessä ollut erään ranskalaisen, Jean-François Revelin, kirjoitus 7.11.1965. Sivulla 29 on Revelin kirjoituksen otsikkona sanat: ”Ranskan vallankumous on menetetty: katsellessaan Ranskaa nykyään eräs ranskalainen sanoo, että demokratia on ja on tavallisesti ollut siellä ainoastaan pinnallinen.” Sitten Revelin kirjoitus siirtyy esittämään tosiasioita sen tueksi.c

12, 13. a) Mitä bolševikkijohtaja ajatteli välttämättömäksi kommunistivallankumouksen onnistumiselle Venäjällä? b) Mikä kysymys herää, kun on paljon työskennelty tämän esteen poistamiseksi?

12 Vuonna 1917, ensimmäisen maailmansodan kauhujen keskellä, puhkesi Venäjän vallankumous, joka nosti kommunistiset bolševikit valtaan johtajansa Vladimir Iljitš Leninin alaisuudessa. Tuolla miehellä ei ollut lainkaan uskoa Jumalaan, varsinkaan Jumalaan, jota Venäjän ortodoksinen kirkko opetti. Uskoen, että kristikunnan uskonto oli oopiumia kansalle, Lenin sanoi: ”Vallankumouksemme ei tule menestymään, ennen kuin taru Jumalasta poistetaan ihmisten mielestä.” Ilmeisesti Venäjän kommunistinen vallankumous on tuhonnut uskon Jumalaan ihmisten enemmistön mielestä sekä Neuvostoliitossa että satelliittimaissa. Nuoremman polven kommunistien mielipiteen ilmaisee 20-vuotiaan pojan vastaus, kun Newsweek-lehden edustaja haastatteli häntä, kuten lehdessä kerrottiin 16.4.1956 sivulla 54. Kun poika oli vastannut kysymykseen: ”Onko akateemiseen elämään mukautuminen sinulle vaikeata?” häneltä kysyttiin: ”Entä Raamattu?” Tähän hän vastasi naurahtaen: ”Kukaan ei lue Raamattua paitsi Jehovan todistajat.”

13 Voivatko Venäjän vallankumoukselliset kuitenkaan kerskata menestyksestään poistettuaan Jumalan siinä määrin ihmisten mielestä?

14. Kun on tutkittu demokraattisia ja tasavaltaisia hallituksia, niin minkä kysymyksen me teemme Jeesuksen vapautta koskevan lausunnon suhteen?

14 Tutkittuaan ”kansantasavaltoja” ja kansanvaltaisia, demokraattisia ihmishallituksia muinaisen Kreikan päivistä lähtien rehellisten ihmisten on sydämessään myönnettävä eräs asia: tasavaltainen, kansanvaltainen eli demokraattinen hallitus on epäonnistunut vapauden tuomisessa sen kaikkein tärkeimmissä muodoissa. Tämä pitää paikkansa jopa valistuneimmista ja edistyneimmistäkin maista, joilla on korkeimmat kasvatukselliset tavoitteet ja sosiaaliset edut tarjottavana ja jotka käyttävät täysimmin luonnontieteilijäin ja lakitieteen, filosofian, lääketieteen ja teologian tohtoreiden palveluksia. Kansojen nykyinen valistus ja maailmallinen edistys on tehnyt ihmisistä vapaita tavalla, joka jää perin vajaaksi siitä vapaudesta, mistä Jeesus Kristus puhui. Tämä selittää, miksi tyytymättömyys, levottomuus ja kuohunta kasvavat maan päällä nykyään. Mikä sitten on totuus, jonka Jeesus Kristus sanoi tekevän meidät vapaiksi?

VAPAUTTAVA TOTUUS

15, 16. a) Mitä asemarakennuksen suunnittelijat jättivät pois Jeesuksen sanoista ja minkä haluttomuuden mukaisesti? b) Miksi tällainen haluttomuus on olemassa, kuten nähdään Joh. 8:28–32:sta?

15 Washingtonin rautatieaseman sisäänkäytävän yläpuolelle kaiverretut Jeesuksen sanat ovat vailla tekstiyhteyttään. Asemarakennuksen suunnittelijat jättivät huomioon ottamatta Jeesuksen sanojen tekstiyhteyden. Ihmiset yleensä eivät halua hyväksyä noiden sanojen lauseyhteyttä. Mikseivät? Koska Jeesus rajoittaa sanojensa sovellutuksen niihin, joista tulee hänen opetuslapsiaan, ja näiden hänen seuraajiensa täytyy täyttää tietty ehto eli varaus. Pane se merkille, kun luemme Joh. 8:28–32:n:

16 ”Niin Jeesus sanoi heille: ’Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan [teloituspaalulle kuolemaan], silloin te ymmärrätte, että minä olen se [luvattu Messias eli Kristus], joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista.’ Kun hän näin puhui, uskoivat monet häneen. Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ’Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi’.”

17. Keille näitä Jeesuksen sanoja ei lausuttu, ja mistä riippui, saiko joku mainitun vapauden?

17 Huomaa, että vapauteen, jonka totuus tuo, liittyy suuri JOS! Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte minun sanassani.” Jos he tekisivät sen, he osoittaisivat olevansa Jeesuksen todellisia opetuslapsia eli, kuten hän sanoi kuulijoilleen, ”te totisesti olette minun opetuslapsiani”. Siinä tapauksessa he tuntisivat totuuden ja totuus tekisi heidät vapaiksi. Noita sanoja ei lausuttu tuon ajan pakanallisille tiedemiehille eikä pakanafilosofeille tai -kasvattajille. Sanat lausuttiin Jerusalemin asukkaille, jotka ”uskoivat häneen”. Heillä oli uskoa, he uskoivat, että Jumala, hänen taivaallinen Isänsä, oli lähettänyt hänet maan päälle suorittamaan Messiaan työn Jumalan valtakunnan puolesta koko ihmiskunnan siunaukseksi. Kun he olivat alkaneet uskoa häneen, heidän täytyi päättää, pysyisivätkö he hänen sanoissaan, hänen opetuksessaan ja oppisivatko he kaiken muunkin totuudesta. Jos he tekisivät siten, niin hänen heille antamansa lupaus täyttyisi, siis he tulisivat tuntemaan totuuden, ja totuus tekisi heidät vapaiksi.

18. Mikä tässä mainittu totuus on, ja miksi emme voi odottaa saavamme sitä nykyisiltä tiedemiehiltä ja kasvattajilta?

18 Totuus, joka saa tämän aikaan, ei ole totuus yleensä, sellainen kuin maailmallisten ihmisten oppima. Se on totuus, joka tulee tietystä lähteestä ja tietyn opetuskanavan kautta. Lähteenä on Hän, joka lähetti Jeesuksen Kristuksen maan päälle Opettajaksi, nimittäin taivaallinen Isä, Jehova Jumala. Jeesus sanoi hänestä: ”Puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.” (Joh. 8:28) Jumalan opetuskanava on sen tähden hänen Poikansa Jeesus Kristus. Sen takia on tarpeellista pysyä Jeesuksen sanoissa ja opetuksessa, jotta tuntisi totuuden ja totuus tekisi vapaaksi. Näin ollen emme voi odottaa saavamme tätä vapauteen johtavaa totuutta nykyään tämän 20. vuosisadan tiedemiehiltä ja maailmallisilta kasvattajilta ja filosofeilta. Koska emme ole saaneet sitä heiltä emmekä voi saada sitä heiltä, koko ihmismaailmalta on jäänyt vapaus saavuttamatta heidän kauttaan. Tosi vapaus on sellaista, mitä he eivät voi milloinkaan antaa meille. Mitä se on?

19, 20. a) Miksi Jeesuksen sanat totuuden tuntemisesta ja vapautumisesta loukkasivat hänen kuulijainsa ylpeyttä ja uskonnollisia tunteita? b) Kenen Jeesus sanoi olevan vapauttamista tarvitseva orja?

19 Se, mitä tämä vapaus on, kävi ilmi, kun Jeesus Kristus jatkoi keskustelua kuulijoittensa kanssa. He olivat syntyperältään vapaan miehen, patriarkka Aabrahamin, jälkeläisiä, miehen, joka oli Jumalan ystävä ja jonka Jumala toi Mesopotamiasta Palestiinan luvattuun maahan. (1. Moos. 12:1–3; 15:1–7; 2. Aikak. 20:7; Jaak. 2:23) Kun Aabrahamin jälkeläiset oleskelivat Egyptissä ja egyptiläiset sortivat heitä, Jehova Jumala vapautti heidät Egyptin orjuudesta ja toi heidät Luvattuun maahan. Jumalan profeettojen kautta he saivat Heprealaiset kirjoitukset niiden ensimmäisestä kirjasta, 1. Mooseksen kirjasta, niiden viimeiseen eli 39. kirjaan, Malakiaan, ja niissä esitettiin Jumalan ainoa tosi palvonta tuona aikana. Siksi kun Jeesus puhui heille, että totuus tultaisiin tuntemaan pysymällä hänen sanassaan ja että totuus vapauttaisi heidät, se loukkasi heidän ylpeyttään ja uskonnollisia tunteitaan. Siksi luemme:

20 ”He vastasivat hänelle: ’Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: ”Te tulette vapaiksi”?’ Jeesus vastasi heille: ’Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä.’” – Joh. 8:33–38.

21. Mistä piti vapautua, ja miten Jeesuksen juutalaiset kuuntelijat osoittivat olevansa orjia?

21 Tästä käy ilmi, että vapaus, josta Jeesus puhui, oli vapaus synnistä. Se merkitsi myös vapautta kuolemasta, sillä ”synnin palkka on kuolema”. (Room. 6:23) Nuo Jeesuksen kuulijat saattoivat ylpeillä sillä, että olivat Aabrahamin luonnollisia jälkeläisiä; mutta jos jotkut heistä eivät halunneet Jeesuksen sanojen vaikuttavan edistävästi itseensä ja jos he halusivat tappaa hänet kohottamalla hänet teloituspaaluun kuolemaan, he eivät olleet Aabrahamin vapaita jälkeläisiä. He eivät olleet taivaallisen Isän, Jehova Jumalan, lapsia. He olivat totisesti mitä alhaisimmalle tasolle vaipuneita synnin orjia ja tarvitsivat todella vapautusta.

22. a) Mitä Jeesuksen kuuntelijoiden olisi tarvinnut muistaa Aabrahamin lapsista? b) Mikä vaara juutalaisilla oli siis nyt olemassa?

22 Noiden juutalaisten, jotka olivat ylpeitä Aabrahamista polveutumisestaan, oli tarpeellista muistaa, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, ensimmäinen orjattaresta, Haagarista, ja toinen vapaasta naisesta, hänen vaimostaan Saarasta. Myöhemmin orjattaren poika Ismael lähetettiin pois Aabrahamin huonekunnasta, mutta vapaan vaimon poika Iisak jäi Aabrahamin huonekuntaan ja tuli hänen perillisekseen ja myös sen lupauksen perilliseksi, jonka Jehova Jumala antoi Aabrahamille. Samoin Aabrahamin juutalaiset jälkeläiset olivat Jumalaan nähden pelkkiä orjia, eivät poikia. Jeesus oli Jumalan Poika ja vapaa. Oli sen tähden olemassa vaara, että orjankaltaiset juutalaiset eivät jäisi Jumalan huonekuntaan pysyvästi, vaan heidät ajettaisiin siitä pois niin kuin Ismael. Jeesus Jumalan vapaana ja uskollisena Poikana jäisi Jumalan huonekuntaan ikuisesti, joten hän voisi tehdä juutalaiset vapaiksi.

23. Millä ainoalla tavalla nuo juutalaiset voitiin vapauttaa?

23 Ainoastaan hyväksymällä Jeesuksen esittämän totuuden sanan ja sallimalla sen edistyä keskuudessaan he voisivat vapautua ja tulla Jumalan vapaiksi lapsiksi ja jäädä ikuisesti Jumalan huonekuntaan nauttimaan iankaikkisesta elämästä. Heille oli tarpeen, että Jumalan Poika vapautti heidät totuudellaan ja uhraamalla itsensä lunnaina heidän puolestaan.

KOKO IHMISKUNNAN ORJUUS

24. Miksi kuoleva tilamme todistaa, että me olemme syntisiä, ja millä ainoalla keinolla meidät voidaan vapauttaa elämään?

24 Kuka voi nykyään todistaa, että hän ei ole synnin orja eikä synnin palkan, kuoleman, alainen? Lenin on saanut tuon palkan kokonaisuudessaan; hän on kuollut, mikä todistaa, että hän oli synnin orja. Kuinka surullista hänelle, jos Jumala ja kuolleiden ylösnousemus olisivat vain tarua! Koko ihmiskunta, joka on syntynyt ensimmäisestä syntisestä ihmisestä (Aadamista), on syntynyt syntisenä. Siksi se on ollut kuolemantuomion alainen. Me kaikki olemme tarvinneet vapautusta synnistä ja sen rangaistuksesta, kuolemasta. Vain Jumalan Pojan ja hänen totuutensa avulla me voimme tulla vapaiksi ja saada iankaikkisen elämän Korkeimman Jumalan vapaina lapsina. – Room. 5:12–18.

25. Miten Paavali kuvaili oman ruumiillisen ja hengellisen tilansa Room. 7:19–25:ssä?

25 Kristitty apostoli Paavali kuvaili omaa ruumiillista ja hengellistä tilaansa, kun hän kirjoitti seuraavat sanat Rooman varhaiskristilliselle seurakunnalle: ”Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.” – Room. 7:19–25.

26. Keistä muista täytyy kuvaillun tilan olla yhtä suuressa määrin jollei enemmänkin tosi?

26 Jos se piti paikkansa kristitystä apostoli Paavalista, joka oli nähnyt ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen ja joka oli saanut niin runsaasti Jumalan pyhän hengen lahjoja, se pitää aivan yhtä suuressa määrin paikkansa jokaisesta meistä, ellei suuremmassakin määrin!

27. a) Minkä palvontamuodon orjuuteen juutalaiset joutuivat? b) Millaisen naisen kaltainen heidän pääkaupunkinsa Jerusalem sen tähden oli?

27 Sen lisäksi että ihmismaailma on syntynyt synnin ja sen rangaistuksen, kuoleman, orjuuteen, se on joutunut myös väärän uskonnollisen palvontajärjestelmän orjuuteen. Juutalaiset oli vapautettu muinaisesta Egyptistä ja heille oli annettu Jumalan pyhät ilmoitukset henkeytettyjen Heprealaisten kirjoitusten 39 kirjassa. Kuitenkin he joutuivat petollisen, ulkokultaisen uskonnollisen palvontajärjestelmän orjuuteen, järjestelmän, jota Pyhä Raamattu kutsuu juutalaisuudeksi. (Room. 3:1, 2; Gal. 1:11–16) Entisen juutalaisen fariseuksen Paavalin tavalla kaikki juutalaiset tarvitsivat vapautusta tuosta orjuuttavasta juutalaisuusjärjestelmästä. Ainoastaan totuus Jeesuksen Kristuksen kautta saattoi vapauttaa heidät, niin kuin tapahtui Paavalille. Lisäksi Jumalan oma laki, joka oli annettu juutalaisille profeetta Mooseksen välityksellä, tuomitsi juutalaiset kuolemaan syntisinä ja kyvyttöminä Jumalan täydellisen lain pitämiseen. Tämän vuoksi Jumala saattoi kirota heidät. Siksi laki oli heille ikeenä, jota he eivät voineet itse kantaa. Se todisti heidän olevan synnin orjia ja kuoleman ansainneita. Juutalaisuus sen ohella teki orjuuden vielä pahemmaksi! Tämän vuoksi heidän pääkaupunkinsa Jerusalem ei ollut vapaiden lasten äiti, vaan ikään kuin orjatar vankeudessa lapsineen. Millaista olisi palvonta, joka antaisi heille vapauden?

28. a) Mikä palvonta oli antava heille vapauden? b) Kenen naisen pojan kaltaisiksi tämän palvonnan omaksuvat tulivat, ja mitä Paavali osoitti heidän sitten tarvitsevan tehdä?

28 Se oli ainoan elävän ja tosi Jumalan, Jehovan, palvontaa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Jotkut juutalaiset hyväksyivät Jeesuksen Kristuksen kautta tulleen totuuden ja pysyivät siinä antaen sen edistyä keskuudessaan. He olivat niitä, jotka oppivat totuuden, mikä teki heidät vapaiksi. He pääsivät osallisiksi puhtaasta tosi palvonnasta, joka vapauttaa. He eivät olleet enää orjattaren lapsia, vaan vapaan vaimon, Jumalan vapaan hengellisen järjestön, lapsia. He olivat niin kuin Iisak, vapaan vaimon Saaran, Aabrahamin vaimon, poika. Heidän oli nyt pysyteltävä vapaina, taisteltava vapauden säilyttämiseksi. Sen tähden apostoli Paavali kirjoitti kristityille tovereille, jotka tunsivat juutalaisuuden: ”Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” – Gal. 4:31; 5:1.

29. a) Mistä eduista huolimatta juutalaiset olivat joutuneet uskonnolliseen orjuuteen? b) Miksi pakanat tarvitsivat sitä enemmän vapautusta, ja milloin Jumalan Poika alkoi vapauttaa heitä?

29 Nuo sanat sopivat erikoisen hyvin luonnollisiin, ympärileikattuihin juutalaisiin, jotka oli tuotu juutalaisuudesta tosi kristillisyyden vapauttavaan palvontaan. Juutalaiset olivat joutuneet uskonnolliseen orjuuteen huolimatta siitä, että heillä oli Jehova Jumalan laki ja että he olivat kansallisessa liitossa hänen kanssaan. Miten paljon suuremmalla syyllä voidaankaan sanoa, että kaikki ei-juutalaiset, ympärileikkaamattomat pakanat, joilla ei ollut Jumalan lakia, olivat uskonnollisessa orjuudessa! Jos siis juutalaiset tarvitsivat vapautusta, kuinka paljon enemmän pakanat tarvitsivatkaan vapautusta! Miksi asia oli siten? Koska pakanat olivat suuremman uskonnollisen järjestön, nimittäin Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, orjuudessa. Pakanat, jotka olivat väärien jumalien, todellisuudessa demonien, orjuudessa, piti käännyttää pois sellaisesta epäjumalanpalvonnasta palvelemaan elävää Jumalaa Jehovaa, Herran Jeesuksen Kristuksen Isää. Vasta kolmen ja puolen vuoden kuluttua ylösnousemuksensa jälkeen Jumalan Poika alkoi vapauttaa pakanoita. Tämä tapahtui, kun hän lähetti apostolinsa Pietarin Välimeren rannalla olevaan satamakaupunkiin Kesareaan käännyttämään italialaisen sadanpäämiehen Korneliuksen huonekunnan. – Apt. 10:1–11:18.

30. a) Mitä noiden vapautettujen pakanoiden tarvitsee näin ollen nyt tehdä? b) Miksi kristikunnan ihmiset ovat tässä orjuudessa?

30 Näin Kristus vapautti pakanat kansainvälisestä uskonnollisesta portosta, Suuresta Babylonista. Siksi heidänkin täytyy pysyä lujina vapauttavassa palvonnassa sallimatta iestää itseään uudelleen uskonnolliseen orjuuteen. Tämän orjuuden piiriin kuuluvat kristikunnan kirkossakävijät. Kristikunta perustettiin neljännellä vuosisadalla, Rooman keisarin Konstantinus Suuren päivinä, ja nykyiset Portugali ja Espanja tulivat osaksi sen alueesta. Pitäen yhä hallussaan ylipapin, pontifex maximuksen, pakanallista virkaa keisari Konstantinus kutsui kokoon Nikean kirkolliskokouksen Vähään-Aasiaan, ja kun piispat olivat riidelleet viikkoja, hän teki päätöksen kristikunnan tärkeimmän uskonnollisen opin hyväksi. Se on kolminaisuus, uskomus, jonka mukaan Isä on Jumala ja Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, ja kuitenkaan ei ole kolmea Jumalaa vaan ainoastaan yksi Jumala kolmena persoonana. Tällä opillaan kristikunta matkii pakanoita.

KRISTIKUNTA EI OLE TÄMÄN MAAILMAN VAPAA OSA

31. Miten kristikunta ei todellisuudessa voittanut, vaan joutui siten orjuuteen, niin kuin M’Clintockin ja Strongin tietosanakirja osoittaa?

31 Kristikunta on saattanut ajatella, että se voitti jotakin alistuessaan roomalaisen pontifexin valtaan ja hyväksyessään poliittisen valtion tuen. Se joutui kuitenkin orjuuteen, joka johti jatkuviin vaikeuksiin kirkon ja valtion välillä aina tähän päivään asti. M’Clintockin ja Strongin Cyclopædian (Tietosanakirjan) 2. osassa sanotaan:

Niin lukuisia etuja kuin sille koituikin tästä muutoksesta eri näkökannoilta katsoen, se alkoi pian kärsiä jouduttuaan maallisen vallan läheiseen vaikutuspiiriin. Evankeliumin yksinkertaisuus turmeltui, mahtipontisia menoja ja seremonioita pantiin alulle, kristillisyyden opettajille suotiin maailmallista kunniaa ja ansiotuloja, ja Kristuksen valtakunta muuttui suuressa määrin tämän maailman valtakunnaksi. – S. 488.

32. a) Mitä silmällä pitäen Jeesus sanoi Pilatukselle, miksi kristikunta ei ole osa Kristuksen valtakunnasta? b) Kuka voi vapauttaa kirkossa kävijät kristikunnasta?

32 Jeesus Kristus sanoi kuitenkin selvästi maaherra Pontius Pilatukselle, joka edusti Rooman pontifex maximusta keisari Tiberiusta, seuraavaa: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä.” (Joh. 18:36) Sen tähden kristikunta, joka on kieltänyt kristillisen vapauden ja riippumattomuuden suosien uskonnollista liittoa valtion kanssa ja riippuvaisuutta valtiosta, ei ole osa Kristuksen valtakunnasta. Niinpä ihmiset, jotka käyvät kirkossa kristikunnassa, missä vallitsee jakautuneiden uskonnollisten lahkojen sekaannus, tarvitsevat vapautusta kristikunnan orjuudesta. Kristikunta on Suuren Babylonin huomattavin ja voimakkain osa. Sitä ei voi vapauttaa nykyajan tiede eikä maailmallinen kasvatus, vaan ainoastaan Kristuksen totuus!

[Alaviitteet]

a New York Timesin artikkeli ”Raamattuseura lähettää evankeliumeja Venäjälle”, 21.3.1947.

b Ks. The Encyclopedia Americana, 17. osa, v:n 1929 painos, hakusana ”VAPAUS, uskonnonv.”, sekä huomautuksia s:lta 349 ”oikeudesta kaikkien uskontojen ehdottomaan tasa-arvoisuuteen lain edessä”.

c Tämän vahvistaa myöhempi kirjoitus, joka ilmestyi New York Times Magazinessä 29.5.1966 nimellä ”Ranska ei ole enää demokratia” ja jonka kirjoittaja oli François Mitterand. Hallituksen pysyvyydestä Mitterand sanoo: ”Me näemme sen demokraattisen rakennelman osana ratkaisuvallan ollessa kansan käsissä. Näin ei ole nykyään; äänestäjät kutsutaan nykyään ainoastaan kerran joka seitsemäs vuosi äänestämään, haluavatko he pitää johtajansa vai eivät.” – S. 56.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2025)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa