Jumalan palvelijoilleen antama työn lahja
”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni.” – Johannes 17:4.
1. Miten Jeesus suhtautui työhönsä, jota varten hänet lähetettiin maan päälle?
JEESUS KRISTUS, Jumalan ainosyntyinen Poika, on taivaan ja maan Luojan huomattavin palvelija. Kun Jehova lähetti Jeesuksen maan päälle kaikkeudensuvereenisuutensa kunniaan saattamiseksi ja ihmismaailman lunastamiseksi, Jeesus herätti varsinkin ihmisissä hämmästystä. Tämä oli ennustettu Jesajan 52:13, 14:ssä: ”Katso, minun palvelijana menestyy, hän on nouseva, kohoava ja sangen korkea oleva. Niinkuin monet kauhistuivat [hämmästyivät, UM] häntä – sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo.” Tämän harvinaisen työn hän saattoi uskollisesti päätökseen, kuten hän tunnusti Jehova Jumalalle esittämässään rukouksessa: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni.” (Johannes 17:4) Hän on esimerkki kaikille muille Jumalan palvelijoille.
2. Missä merkityksessä me olemme Jumalan kuvia?
2 Miehillä ja naisilla on tarve tehdä työtä. Se johtuu siitä, miten heidät on tehty. ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme”, sanoi Jehova Jumala silloin, kun ihminen luotiin hänen palvelijakseen maan päällä. (1. Mooseksen kirja 1:26) Tällainen kaltaisuus ei merkitse sitä, että ihminen muistuttaisi ruumiillisesti Jumalaa, joka on henki ja ihmissilmille näkymätön. Sen sijaan se merkitsee sitä, että täydelliselle ihmiselle annettiin joitakin Jumalan ominaisuuksia, esimerkiksi oikeudenmukaisuutta, viisautta ja rakkautta, jotka erottivat ihmisen eläimistä. Kolossalaiskirjeen 3:9, 10 osoittaa tämän näkökannan olevan oikea, kun siinä käsketään Jeesuksen Kristuksen vihkiytyneitten palvelijatovereitten muuttaa persoonallisuutensa ja sanotaan: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka sen loi.”
3, 4. a) Mikä Jumala on Raamatun ensimmäisten sanojen mukaan? b) Missä merkityksessä hän virkistäytyi saatuaan luomistyön päätökseen?
3 Jumalan ”kuvaan” sisältyy työntekijänä oleminen. Jehovalla on ehdoton vapaus tehdä mitä hän hyväksi näkee, ja se, mitä hän näkee hyväksi tehdä, on työtä. Raamatun ensimmäiset sanat esittelevät hänet meille väsymättömänä työntekijänä: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1) Tämä työ ei uuvuttanut häntä: ’Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret. Ei hän väsy eikä näänny.’ – Jesaja 40:28.
4 Siksi hänen virkistäytymisensä kuudennen luomispäivän lopussa ei voinut tarkoittaa sitä, että hänen tarvitsi saada voimansa takaisin: ”Kuudessa päivässä Jehova teki taivaat ja maan ja seitsemäntenä päivänä hän lakkasi ja ryhtyi virkistäytymään.” (2. Mooseksen kirja 31:17, ”Uuden maailman käännös”, engl., vuoden 1963 laitoksen alaviite) Jumala ei levännyt kaikesta työstä, vaan tästä nimenomaisesta luomistyöstä. Saatuaan työnsä valmiiksi hän tarkasteli sitä ja pani merkille, että se oli sangen hyvää hänen täydellisen mittapuunsa mukaan, ja hän tunsi virkistystä ja tyydytystä tämän erittäin korkealaatuisen työnsä suorittamisesta. Tämän erinomaisen työn näkeminen valmiina tuotti iloa ja tyydytystä ja virkistystä sen kaiken Luojalle Jehovalle. (1. Mooseksen kirja 1:31; Johannes 5:17) Kaikesta tästä näemme, että Jumalan kaltaisiksi tehdyillä ihmisillä on synnynnäinen tarve olla työntekijöitä ja lisäksi saada virkistystä siitä tunteesta, että on suorittanut hyvää työtä.
Ihminen tarvitsee tarkoituksellista työtä
5. a) Mikä muu Jumalan osoitetaan olevan, ja mitä siitä seuraa? b) Mikä selittää osaksi työmoraalin heikentymisen?
5 Lisäksi Jehova on tarkoituksen Jumala ja hänen työnsä ovat tarkoituksellisia. ”Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen”, myös ihmiskunnan. (Sananlaskut 16:4) Siitä seuraa, että myös ihmisen töillä täytyy olla tarkoitus. Psykiatri Viktor Frankl kirjoittaa: ”Ihmisen ponnistelut tarkoituksen löytämiseksi elämässään ovat tärkein häntä motivoiva voima. . . . Rohkenen sanoa, ettei maailmassa ole mitään, mikä yhtä tehokkaasti auttaisi ihmistä kestämään pahimmatkin olosuhteet kuin tieto siitä, että hänen elämällään on tarkoitus.” Mutta monista on yksitoikkoista suorittaa liukuhihnan ääressä toistuvasti samaa liikettä ja valmistaa tuotetta, jota kohtaan he eivät tunne mitään mielenkiintoa eivätkä ylpeyttä. Se selittää osaksi työmoraalin heikkenemisen – suuri osa nykyajan työstä ei täytä sitä ihmisten psykologista tarvetta, että heidän työllään on tarkoitus ja että he tuntisivat saavansa jotakin aikaan.
6. Mitä tarkoituksellista työtä ensimmäisen ihmisen tehtäväksi annettiin?
6 Koska kaikki se, mitä Jumala teki, oli tarkoituksellista, ihminenkin tehtiin tiettyä tarkoitusta varten. Hänet tehtiin ja pantiin maan päälle tekemään työtä. Jumalan hänelle antama työ oli tarkoituksellista, ja siihen sisältyi sekä hänen mielensä että käsiensä käyttäminen tuottoisilla tavoilla. ”Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.” Täydellisen ihmisen oli määrä ’vallita meren kaloja ja taivaan lintuja ja karjaeläimiä ja koko maata ja kaikkia matelijoita, jotka maassa matelevat’, ja ”Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon [sielun, UM], niin oli sen nimi oleva.” – 1. Mooseksen kirja 2:15; 1:26; 2:19.
7, 8. a) Miksi Jumalan palveluksessa tehtävää työtä voidaan sopivasti sanoa häneltä saaduksi lahjaksi? b) Miksi harrastukset eivät korvaa työtä?
7 Jehova määräsi ihmiselle sopivaa työtä tehtäväksi tuottaakseen hänelle nautintoa ja iloa ja tyydytystä. Työ oli täyttävä hänen elämänsä, poistava mahdollisen ikävystymisen tai tympäisevän yksitoikkoisuuden ja antava hänelle tyydyttävän hyödyllisyyden tunteen. Se oli oleva tarkoituksellista työtä, koska maan ja kaikkeuden Luoja, Kaikkivaltias tarkoituksen Jumala, oli antanut sen tehtäväksi. Sen sijaan että jumalalliset ominaisuudet olisivat käytön puutteessa tukahtuneet, kuten usein tapahtuu ansiotyössä, Jehovalta saatu työmääräys soi ensimmäiselle miehelle ja naiselle, Aadamille ja Eevalle, mahdollisuuden ilmaista vapaasti itseään. Ja senkin jälkeen kun ihminen oli karkotettu Eedenin puutarhasta ja hänelle oli sanottu, että hänen piti tehdä työtä ’otsansa hiessä’, se koitui edelleen hänen parhaakseen. – 1. Mooseksen kirja 3:19.
8 Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset vahvistavat sen Raamatun totuuden, että ihminen luotiin tekemään työtä. Ne ovat osoittaneet, ettei suurin osa terveistä ikääntyvistä ihmisistä halua jäädä eläkkeelle ja että eläkkeellä oleminen tuottaa usein onnellisuuden sijasta ikävystymistä. Tutkijat ovat sitä mieltä, että eläkkeellä olo saa ikävystyneet ja joutilaat ihmiset menettämään elämänhalunsa ja että se todellisuudessa lyhentää heidän elinikäänsä. Harrastukset eivät korvaa tyydyttävällä tavalla työtä eläkeläisten elämässä. Harrastukset voivat olla nautinnollisia muutaman tunnin ajan viikossa vaihteeksi ja rentoutumiseksi vakituisesta työstä, mutta ne tulevat ikävystyttäviksi, kun niitä harjoitetaan kaiken aikaa. Ne eivät saa meitä tuntemaan, että elämällämme on hyödyllinen tarkoitus. Viisas kuningas Salomo kirjoitti: ”Minun sydämeni iloitsi kaikesta vaivannäöstäni, ja se oli minun osani kaikesta vaivannäöstäni. Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa; mutta minä tulin näkemään, että sekin tulee Jumalan kädestä.” Jumalan palveluksessa suoritettava työ on siis lahja Jumalalta. – Saarnaaja 2:10, 24.
Työntekijän on määrä nauttia työnsä hedelmistä
9, 10. a) Mitkä valaisevat kuvaukset osoittavat, että ihmisen on määrä nauttia työnsä hedelmistä? b) Keiden huudot Jehova kuulee?
9 Jehova ei halua, että ihmiseltä riistetään hänen työnsä hedelmät. ”Kovasti työskentelevän maanviljelijän täytyy olla ensimmäisenä nauttimassa hedelmistä”, kirjoitti apostoli Paavali. Toisaalla hän selitti tätä jumalallista periaatetta enemmän ja sanoi: ”Kuka istuttaa viinitarhan eikä syö sen hedelmää? Tai kuka paimentaa laumaa eikä nauti lauman maitoa? Puhunko tätä inhimillisten mittapuiden mukaan? Vai eikö Laissakin sanota tätä? Sillä Mooseksen laissa on kirjoitettuna: ’Sinä et saa sitoa viljaa puivan sonnin suuta.’ Sonneistako Jumala huolehtii? Vai sanooko hän sen yksinomaan meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän se kirjoitettiin, koska kyntömiehen pitää kyntää toivossa ja puimamiehen puida osallisena olemisen toivossa.” – 2. Timoteukselle 2:6; 1. Korinttolaisille 9:7–10.
10 Työtä tekevien eläintenkin tuli saada nauttia työnsä hedelmistä. Jos Jehova suojelee työtä tekevän eläimen etuja, niin kuinka paljon enemmän hän puolustaakaan työtä tekevien ihmisten asiaa! Hän ilmaiseekin selvästi aikeensa tehdä siten: ”Katso! Peltonne korjanneiden työntekijöiden palkka, jonka olette pidättäneet, huutaa jatkuvasti, ja korjaajien avunhuudot ovat tulleet sotajoukkojen Jehovan korviin.” – Jaakob 5:4.
Jeesus ja hänen seuraajansa ovat työntekijöitä
11. Miten Jeesus suhtautui työntekoon, ja miksi meidän tulee suhtautua vakavasti hänen näkemykseensä?
11 Jeesus on työntekijä samoin kuin hänen taivaallinen Isänsä Jehova. ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti”, hän sanoi, ”ja minä teen jatkuvasti työtä.” (Johannes 5:17) Hän tekee Jehovan hänelle määräämää työtä. Hän tekee tätä työtä halukkaasti ja vapaaehtoisesti ja ilmaisee iloitsevansa sen tekemisestä. Se on hänestä yhtä ravitsevaa, tyydyttävää ja virkistävää kuin ruoka. Erään kerran, kun hänen opetuslapsensa kehottivat häntä syömään, hän jopa sanoi: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.” (Johannes 4:34) Aikaansaannoksen ilo virkisti hänet työn päättyessä, se haihdutti kaiken väsymyksen ja tuotti hänelle tyytyväisyyden ja riemun tunteen. Kristityksi tunnustautuvien pitäisi suhtautua vakavasti tähän Kristuksen Jeesuksen menettelyyn ja asenteeseen. Miksi? Koska Raamattu osoittaa Kristuksen jättäneen ”teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan”. – 1. Pietari 2:21.
12, 13. a) Mikä kuvaus osoittaa, että on oikein kiittää hyviä työntekijöitä, ja mikä palkka heille annettiin? b) Mitä tapahtui orjalle, joka ei tuottanut mitään? c) Mikä tarkoitus on lomilla?
12 Jeesus osoitti erään kuvauksen avulla, että työstä saa palkaksi iloa. Eräs mies oli lähdössä matkalle. Hän kutsui orjansa koolle ja jakoi heille omaisuutensa kunkin kykyjen mukaan. Hän ei pyytänyt heiltä enempää kuin mihin he kykenivät, mutta hän odotti heidän aikaansaavan tuottoa kykyjensä mukaan. Pitkän poissaolon jälkeen hän palasi tekemään tiliä. Se, jolle oli annettu viisi talenttia, kaksinkertaisti ne; se, jolle oli annettu kaksi, kaksinkertaisti ne, mutta yhden talentin saanut ei tehnyt sillä mitään. Mikä palkka kahdelle ahkeralle työntekijälle annettiin? Lomako? Ei, vaan lisää työtä! Isäntä kiitti kumpaakin sanoen: ”Hyvin tehty, hyvä ja uskollinen orja!” Ja lisäsi sitten: ”Olet ollut uskollinen vähässä. Olen asettava sinut huolehtimaan paljosta. Mene herrasi iloon.” Hänen herransa ilo oli tässä työssä, ja saamalla sitä enemmän tehtäväksi nämä ahkerat orjat menivät täydemmin hänen iloonsa. Mutta miten kävi laiskan orjan? Päätös kuului: ”Ottakaa . . . talentti häneltä pois ja antakaa sille, jolla on ne kymmenen talenttia.” – Matteus 25:14–30.
13 Laiska orja saattoi nyt vetelehtiä. Mutta oliko hän onnellinen? Ei, sillä hänellä tuli olemaan ”itkua ja hampaiden kiristelyä”! Me tarvitsemme hyödyllistä työtä ollaksemme onnellisia. Mutta me tarvitsemme myös lepoaikoja. Toisin kuin Jehova, me väsymme. Mutta kun loma on palauttanut ruumiilliset ja hermostolliset voimavaramme ja virkistänyt mielialamme, olemme valmiit tekemään lisää työtä – oikeastaan palamme halusta päästä takaisin työhön. Näin on, ellei työ ole ikävystyttävää ja yksitoikkoista ja tarkoituksetonta työntekijälle, niin kuin ansiotyö nykyään usein on.
14. Mitä pysyvää hyötyä on materialistisesta elämäntavasta?
14 Mutta sen lisäksi että ikävä työ heikentää työmoraalia, materialismi kietoo monet ansaansa nykyään. Mutta mitä pysyvää hyötyä on yli todellisten tarpeiden kootusta aineellisesta omaisuudesta? ”Ei sitä voi ottaa mukaansa”, sanovat nykyajan ihmiset. Salomo esitti asian voimakkaammin: ”Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi?” – Saarnaaja 5:14, 15.
15. Mitkä muut turhuudet saavat jotkut ansaan?
15 Jotkut joutuvat toisenlaisen turhuuden ansaan: työskentelemään ’pysyäkseen Virtasten tasalla’, niin kuin on tapana sanoa. Tai vielä useammin: päästäkseen Virtasten edelle. ”Olen myös oppinut tietämään, miksi ihmiset tekevät niin kovasti työtä menestyäkseen”, sanoi Salomo. ”Se johtuu siitä, että he kadehtivat sitä mitä heidän naapureillaan on.” Tai: ”Se merkitsee toisen kilpailua toista vastaan.” (Saarnaaja 4:4, Today’s English Version; UM) Pahojen elämä ja työt ovat todella turhia: ”Teidän käy kuin tammen, jonka lehdet lakastuvat, ja kuin puutarhan, joka on vailla vettä. Ja mahtaja tulee rohtimeksi ja hänen tekonsa kipinäksi, ja molemmat palavat yhdessä, eikä ole sammuttajaa.” – Jesaja 1:30, 31.
Edessä oleva ilahduttava työ
16. Mikä tyydyttävä työ odottaa tottelevaisia ihmisiä?
16 Ihmisten maan päällä suorittama työ ei aina ole oleva tuulen tavoittelua. Se on oleva tarkoituksellista ja merkityksellistä kuten se työ, joka alun perin annettiin ensimmäisen ihmisparin tehtäväksi Eedenissä. Jehovan tarkoitus, jonka mukaan koko maapallosta tulee paratiisi, josta vanhurskaat ihmisluomukset pitävät huolta, toteutuu. (Jesaja 55:11) Kristuksen hallinnassa oleva Jumalan valtakunta hallitsee maan päällä olevia täydellisiä ihmisiä. Elämä tuossa uudessa järjestelmässä ei tule koskaan yksitoikkoiseksi eikä ikävystyttäväksi, koska siellä on oleva paljon työtä tehtävänä – ei tämän vanhan maailman turhaa ja merkityksetöntä työtä, joka saa työviikon tuntumaan raatamiselta ja sen alkamisen masentavalta. Se on oleva kiinnostavaa ja viehättävää työtä, johon kuuluu maapallon kaunistaminen, eläinten rakkaudellinen vallitseminen, lasten kasvattaminen ja kuolleista herätettyjen ihmisten opettaminen, kunnes maa on täynnä vanhurskaita ihmisiä ja monia muita ilon aiheita, joista emme osaa uneksiakaan. Silloin ahkerat ihmiset ’nauttivat kauan itse kättensä työstä’. – Jesaja 65:22.
17. Mikä osoittaa, ettei elämä tule koskaan pitkäveteiseksi siksi, että olisimme jo oppineet kaiken ja tehneet kaiken?
17 Kätten työn lisäksi on oleva ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii täydellistä mieltä, ajattelukyvyn käyttämistä täysin määrin. Ihmiset eivät voi koskaan tietää kaikkea, sillä ’ei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua’. ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovatkaan hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!” (Saarnaaja 3:11; Roomalaisille 11:33) Uusia haasteita ja salaperäisyyksiä on aina tutkittavana ja selvitettävänä. Vaikka Jehovan palvelijat elävät ikuisesti, ei ikuisuuskaan riitä kaiken sen oppimiseen, mitä Jehovan luomasta maapallosta ja kaikkeudesta voidaan tietää.
18. Mitä meidän täytyy tehdä, ennen kuin pääsemme nauttimaan Jumalan antamasta työn lahjasta paratiisimaassa?
18 Mutta ennen kuin pääsemme nauttimaan tästä ilahduttavasta työstä, meidän täytyy tehdä nykyisin käynnissä olevaa työtä varmistaaksemme pääsymme paratiisimaahan. Elämämme riippuu nyt sen selville ottamisesta, mikä tuo tärkeä työ on.
□ Miksi ihmisillä on työnteon tarve?
□ Missä merkityksessä Jehova lepäsi, kun hän oli tehnyt taivaat ja maan?
□ Mitä tarkoituksellista työtä Jumala alun perin antoi ihmiselle tehtäväksi?
□ Miksi voidaan sanoa, että työ on ihmiselle hyväksi hänen epätäydellisessäkin tilassaan?
□ Mikä osoittaa, että ihmisten oli tarkoitus nauttia vaivannäkönsä hedelmistä?
□ Miten Jeesus osoitti asenteensa työntekoa kohtaan?
□ Mitä erinomaista työtä on Jumalan palvelijoitten edessä?
[Kuva s. 13]
Jumala antoi ihmiselle tarkoituksellista työtä tehtäväksi