Lukijain kysymyksiä

◼ Miksi ilmaus ”joka on taivaassa” on jätetty pois Johanneksen 3:13:sta Uuden maailman käännöksestä ja joistakin muista käännöksistä?

Raamatun vanhemmissa käännöksissä Johanneksen 3:13 kuuluu tähän tapaan: ”Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.” (Kirkkoraamattu, kursivointi meidän) On kuitenkin väitelty siitä, esittikö Jeesus todellisuudessa kursiivilla painetun ilmauksen.

Tekstiyhteyden mukaan Jeesus selitti, että juutalaisen hallitusmiehen Nikodeemuksen oli vaikea ymmärtää taivaallisia asioita. Jeesus itse ymmärsi kuitenkin nämä asiat, koska hän oli tullut alas taivaasta. Olisiko mielestäsi järkevää, että Jeesus olisi sitten sanonut ’olevansa silloin taivaassa’?

Ihmiset, jotka uskovat Jeesuksen olleen kolmiyhteisen jumaluuden osa, ovat väittäneet tämän ilmauksen sopivan tekstiin ja kuvastavan pelkästään Jeesuksen kahta luontoa, inhimillistä ja jumalallista. Tämä merkitsisi sitä, että ollessaan maan päällä ihmisenä Jeesus oli yhä taivaallisen jumaluuden osa. Näin ajattelevat ihmiset saattavat myös vedota joihinkin sellaisiin vanhoihin kreikkalaisiin käsikirjoituksiin ja varhaisiin käännöksiin, joihin nuo sanat sisältyvät, perusteluksi sille, että ne tulisi sisällyttää uudempiinkin käännöksiin.

Monet vanhat kreikkalaiset käsikirjoitukset eivät kuitenkaan sisällä tätä ilmausta. Sellaisia ovat mm. arvossa pidetty Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus nro 1209, molemmat 300-luvulta. Siksi tutkijat B. F. Westcott ja F. J. A. Hort jättivät kyseenalaiset sanat pois valmistaessaan kreikkalaisen päätekstinsä, johon Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös perustuu. Nuo sanat on jätetty pois myös United Bible Societyn valmistamasta The Greek New Testament -käännöksestä (3. painos, 1975). Selittäessään tätä tri Bruce M. Metzger kirjoittaa: ”Komitean enemmistö, johon [ilmauksen pois jättävää] lyhyempää lukutapaa tukevien ulkopuolisten todisteitten korkealaatuisuus teki suuren vaikutuksen, piti sanoja [”joka on taivaassa”] selittävänä reunahuomautuksena, joka heijasti myöhempää kristologista kehitystä.” Toisin sanoen joku jäljentäjä ilmeisesti lisäsi sanat myöhemmin, kenties sen jälkeen kun kolmiyhteistä jumalaa koskeva oppi oli omaksuttu ei-kristillisiltä uskonnoilta.

Monet nykyaikaiset raamatunkäännökset jättävät siksi aivan aiheellisesti nuo sanat pois tai siirtävät ne alaviitteeksi. Tällaisia käännöksiä ovat esimerkiksi: Uusi testamentti nykysuomeksi, Today’s English Version, The Riverside New Testament, New American Standard ja Revised Standard sekä James Moffattin, Edgar J. Goodspeedin, R. A. Knoxin ja J. B. Phillipsin käännökset.

◼ Tarkoittiko Paavali juutalaisia vai pakanoita sanoessaan Roomalaiskirjeen 1:25:ssä, että jotkut ”suorittivat pyhää palvelusta luodulle ennemmin kuin Luojalle”?

Tämä kuvaus voisi soveltua joko juutalaisiin tai ei-juutalaisiin, sillä kummatkin olivat syyllistyneet siihen. Apostoli Paavalin Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa esittämä todistelu koski kuitenkin erityisesti vanhan ajan luopio-Israelia.

Luomakunta todisti aivan selvästi Kaikkivaltiaan Jumalan ja Luojan olemassaolon puolesta. Pakanoillakaan ei olisi ollut puolustusta jonkin eläimen kaltaisiksi tehtyjen kuvien palvonnalle, mutta Jumala oli erityisesti varoittanut israelilaisia epäjumalanpalvonnasta, ja he olivat siksi vielä vähemmän puolustettavissa. – Roomalaisille 1:18–23; 5. Mooseksen kirja 4:15–19; 5:8, 9.

Silti israelilaiset usein jättivät huomiotta totuuden, jonka he tiesivät Jumalasta, ja palvoivat ”luotua ennemmin kuin Luojaa”. (Roomalaisille 1:24, 25) He tekivät syntiä palvomalla esimerkiksi jumalatar Astartea (häntä edusti alaston nainen, jolla oli liioitellut sukuelimet) ja kultaisia vasikoita. (1. Kuningasten kirja 11:5, 33; 12:26–28; 2. Kuningasten kirja 10:28, 29) Tämä johti heidät jopa häpeällisiin sukupuolitapoihin ja jumalattomiin menettelyihin. Siksi nuo luopioisraelilaiset, jotka tunsivat sellaisia syntejä koskevan ”Jumalan vanhurskaan säädöksen”, olivat selvästi tuomittavia, ja heidän tarvitsi uskoa Kristuksen lunnaisiin. – Roomalaisille 1:26–32.