Jehovan suvereenisuuden kauneus
”Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.” – Ps. 27:4.
1. Mitä sanan ”suvereenisuus” mainitseminen tuo mieleen?
MITÄ sana ”suvereenisuus” tuo mieleesi? Epäilemättä ajattelet ylintä valtaa, varsinkin hallitsijan ylintä valtaa – hallitusvaltaa. Hallitusvalta voi olla kova tai joustamaton valta, joka jakaa oikeutta jyrkästi lain mukaan ilman armoa; tai se voi kohdella puolueellisesti joitakuita ja sortaa toisia. Harvat ihmisten hallitukset toimivat aidosta rakkaudesta alamaisiaan kohtaan.
2. Millä oikeudella Jehova käyttää suvereenisuutta?
2 Raamattu sanoo Jumalaa ”Suvereeniksi” ja ”Suvereeniksi Herraksi”. (Apt. 4:24, Rotherham; Revised Standard Version; The New English Bible; Uuden maailman käännös) Millä oikeudella hänellä on suvereenisuus? Ilmestyksen 4:11 vastaa: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä loit kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja luotiin.”
3. Miten kuningas Daavid kuvaili Jehovan suvereenisuutta?
3 Millaista on Jehovan suvereenisuus? Eroaako se muista hallitusmuodoista? Kuningas Daavid, joka hallitsi muinaista Israelin valtakuntaa Jehovan suvereenisuuden alaisuudessa, sanoi: ”Sinun, Herra, on suuruus ja väkevyys ja loisto [kauneus, UM] ja kunnia ja kirkkaus, sillä sinun on kaikki taivaassa ja maan päällä. Sinun, Herra, on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaiken pääksi.” – 1. Aikak. 29:11.
JEHOVAN SUVEREENISUUDEN HALLITSEVIA OMINAISUUKSIA
4. Millaisen kuvan Psalmin 89:15 ja 2. Mooseksen kirjan 34:6, 7 antavat meille Jehovan suvereenisuudesta?
4 Jehovan suvereenisuuteen liittyy siis kauneus, kunnia ja kirkkaus. Psalmista kirjoittaa: ”Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo [rakkaudellinen huomaavaisuus, UM] ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.” (Ps. 89:15) Kun Mooses pyysi, että hän olisi saanut nähdä Jumalan kirkkauden, hänelle sanottiin, ettei hän voisi nähdä Jumalan kasvoja, koska kukaan ihminen ei voi katsoa Jumalaa ja elää. (2. Moos. 33:18, 20) Jumala tuli kuitenkin pilvessä alas Siinainvuorelle ja julisti Moosekselle: ”Jehova, Jehova, armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihaan ja yltäkylläinen rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa, joka säilyttää rakkaudellisen huomaavaisuuden tuhansille, antaa anteeksi erheen ja rikkomuksen ja synnin, mutta ei suinkaan suo vapautusta rangaistuksesta, vaan aiheuttaa rangaistuksen isien erheestä pojille ja pojanpojille, kolmannelle sukupolvelle ja neljännelle sukupolvelle.” – 2. Moos. 34:6, 7, UM.
5. a) Mihin ominaisuuksiinsa Jehova ensin kiinnitti Mooseksen huomion Siinainvuorella? b) Vaikka Jehova on armollinen, miksi väärintekevä kärsii rangaistuksen ja miten Jehova suhtautuu rankaisemiseen?
5 Pane merkille, että Jehova ensimmäiseksi kiinnitti Mooseksen huomion siihen, että hän on armollinen, suosiollinen, hidas vihaan, rakkaudellisen huomaavainen, totuudellinen ja anteeksiantavainen. Eräässä toisessa paikassa hän sanoo: ”Minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn.” (Jer. 9:24) Mutta kun joku tekee syntiä Jumalaa vastaan, niin hän ei voi välttää sen tapahtumaketjun seurauksia, jonka hän on pannut liikkeelle, vaikka hän saisikin anteeksi syntinsä. Esimerkiksi aviorikoksen tekijä vaikuttaa toisiin lähellään oleviin. Koko hänen perheensä tuntee pakostakin vaikutukset. Ja ne, jotka kääntyvät pois Jumalasta tai hylkäävät hänen suvereenisuutensa, kärsivät rangaistuksen. Kun kapinalliset ihmiset alkoivat rakentaa Baabelin tornia, Jumala teki tyhjäksi heidän suunnitelmansa sekoittamalla heidän kielensä. Sitten he hajaantuivat yli maan ja vaikuttivat jälkeläisiinsä, joista tuli epäjumalien palvojia ja pahuuden harjoittajia. (1. Moos. 11:1–9) Mutta Jumalaa ei miellytä niiden rankaiseminen tai kärsiminen, jotka tekevät väärin. Hän sanoo: ”Ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, . . . Siis kääntykää, niin te saatte elää.” – Hes. 18:32.
6. Mitkä siis ovat Jehovan suvereenisuuden hallitsevia piirteitä, ja millaisia ne ovat verrattuina ihmisen hallitusvaltoihin?
6 Edellä olevista raamatunkohdista käy ilmi, että Jumalan suvereenisuuden hallitseviin piirteisiin kuuluu rakkaudellinen huomaavaisuus eli laupeus, armo, vanhurskaus ja puolueettomuus oikeuden jakamisessa. Kun me siis tarkastelemme Jehovan suvereenisuutta, meidän on pakko nähdä se erilaisena kuin ihmisten hallitusvaltojen suvereenisuus. Eikö olisi erinomaista, jos voisit nähdä sen hallituksen, jonka alaisuudessa elät, säteilevän pääkaupungistaan puhdasta rakkautta ja armoa kaikkia kohtaan?
”HYVÄ UUTINEN” LIITTYY JUMALAN SUVEREENISUUTEEN
7. Miten ”hyvä uutinen” on suoraan yhteydessä Jumalan suvereenisuuteen, ja mitä ”hyvän uutisen” julistaminen sen tähden edistää?
7 Valtakunnan hyvä uutinen liittyy suoranaisesti Jumalan suvereenisuuteen. Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille: ”Kiitos Jumalalle, että teistä, jotka olitte synnin orjia, tulikin sydämestänne tottelevaisia sille opetusmuodolle, jonka huostaan teidät annettiin.” Niille, jotka kuulevat hyvin sydämin ja tottelevat, ei sanota tässä, että ”hyvä uutinen” annettiin heille, vaan että heidät ’annettiin sen opetusmuodon’, Valtakunnan evankeliumin eli hyvän uutisen, ”huostaan”. He ovat nyt Jumalan suvereenisuuden halukkaita alamaisia ja kannattajia. Kun he puolestaan julistavat ”hyvää uutista”, sen vastaanottajat annetaan sellaisen opetuksen huostaan. Mitä se edistää maan päällä? Vanhurskautta, rakkaudellista huomaavaisuutta ja armoa, sillä aikaisemman epäpuhtautensa ja laittomuutensa sijasta he ’nyt antavat jäsenensä vanhurskauden orjiksi’. – Room. 6:17–19.
MIKSI ALISTUA JEHOVAN SUVEREENISUUTEEN
8. Mikä on Jumalan suvereenisuuteen alistumisen vaikutin?
8 Mikä on Jumalan suvereenisuuteen alistumisen vaikutin? Se on rakkaus Jumalaa kohtaan hänen jumalallisten ominaisuuksiensa vuoksi ja myös rakkaus sitä kohtaan, mikä on oikein ja hyvää koko luomakunnalle. Se, joka ymmärtää mitä Jehovan suvereenisuus merkitsee, pitää sitä kaikkia muita suvereenisuuksia parempana. Niin ne, jotka kannattavat Jumalan hallitusvaltaa, pitävät sitä parempana kuin täydellistä riippumattomuutta, jos se olisi mahdollista. Miksi? Koska he tietävät, että he ovat paljon onnellisempia Jumalan suvereenisuuden alaisuudessa kuin he olisivat, jos he voisivat menetellä aivan niin kuin heitä miellyttäisi. He ymmärtävät, että Jumalan viisaus, rakkaus, tieto ja voima ovat niin paljon suurempia kuin heidän omat ominaisuutensa, että niille ei ole mitään vertaa. Ihmiset eivät voi pitää itseään elossa ikuisesti, eivätkä he voi saada aikaan rauhaa, vanhurskautta ja oikeutta kautta maapallon. Ei ole ”miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa”, sanoi Jeremia, Jehovan suvereenisuuden uskollinen kannattaja. – Jer. 10:23.
9. Millaisen vetoomuksen Jumala esittää niille, jotka eivät tunnusta hänen suvereenisuuttaan?
9 Jehova suhtautuu hyvin huomaavaisesti niihin, jotka eivät tunnusta hänen suvereenisuuttaan. Hänen profeettansa sanoi: ”Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” – Jes. 55:7–9.
SOVELIAASTI PALVELEMINEN JUMALAN SUVEREENISUUDEN ALAISUUDESSA
10. Mikä on välttämätön vaatimus, jotta voisi palvella soveliaasti Jumalan suvereenisuuden alaisuudessa?
10 Jotta joku voisi palvella oikein Jumalan suvereenisuuden puolesta tai sen alaisuudessa, hänen täytyy tulla tuntemaan Jehova Jumala ja hänen Poikansa Jeesus, Jumalan valtakunnan Kuningas. ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3) Jumalan tunteminen merkitsee läheisen suhteen aikaansaamista häneen, hänen ja hänen Poikansa läheiseksi ystäväksi tulemista. Hänen Poikansa sanoi: ”Eikä kukaan muu tunne täysin Poikaa kuin Isä, eikä kukaan muu tunne täysin Isää kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa ilmaista hänet.” (Matt. 11:27) Se, joka tuntee Jumalan, tuntee hänen suurenmoiset ominaisuutensa ja kehittää Jumalan hengen avulla näitä ominaisuuksia, niin että hän alkaa enemmän ja enemmän todella heijastaa Jumalan kuvaa. (2. Kor. 3:18) Jos joku ei kehitä hengen hedelmiä, hän ei ole tullut tuntemaan Jumalaa. Esimerkiksi apostoli Johannes sanoo: ”Joka ei rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa, koska Jumala on rakkaus.” – 1. Joh. 4:8.
11. Miten ihminen, joka tunnustaa Jumalan suvereenisuuden, menettelee? Mainitse esimerkkejä.
11 Miten sellainen ihminen toimii, joka tunnustaa Jumalan suvereenisuuden? Hänen vallitsevat ominaisuutensa ovat rakkaus, armo, myötätuntoisuus, huomaavaisuus ja hyvän tekeminen lähimmäisilleen. Jos hän on vanhin seurakunnassa tai valvoo jotakin kristittyjen veljiensä tai muiden toimintaa, hän ei ole käskevä eikä vaativa. Apostoli Paavali, joka oli saanut enemmän valtaa Jumalalta kuin kukaan nykyään maan päällä oleva ihminen, sanoi Rooman seurakunnalle: ”Minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet.” (Room. 12:1) Roomassa ollessaan Paavali tapasi Onesimus-nimisen miehen, joka uskoi ”hyvän uutisen”. Saatuaan tietää, että Onesimus oli isäntänsä Filemonin, Kolossan kaupungissa Vähässä-Aasiassa asuvan kristityn, luota karannut orja, Paavali neuvoi Onesimusta palaamaan isäntänsä luo. Sitten hän kirjoitti Filemonille ja kehotti häntä antamaan Onesimukselle anteeksi ja ottamaan hänet nyt vastaan veljenä. Pane merkille Paavalin huomaavainen vetoomus: ”Vaikka voin puhua hyvin vapaasti Kristuksen yhteydessä määrätäkseni sinut tekemään sitä, mikä on soveliasta, kehotan sinua ennemmin rakkauden perusteella.” ”Suostumiseesi luottaen kirjoitan sinulle tietäen, että teet enemmänkin kuin sanon.” – Filem. 8, 9, 21.
12. a) Miksi se, että Paavali ilmaisi luottamusta Filemoniin, on oikea asenne valvojille? b) Miten Kristus ilmaisi luottavansa Paavaliin ja Timoteukseen?
12 Filemon ei varmaankaan tuntenut toimivansa pakon alaisuudessa, ja siksi hän myöntyisi mielellään. Hän ei teeskentelisi, vaan olisi valmis noudattamaan Paavalin vetoomusta ja tuntisi myös enemmän velvoitusta sen tekemiseen, koska Paavali ilmaisi häntä kohtaan sellaista luottamusta. Samoin vanhin tai valvoja, joka rohkaisee toisia ja luottaa veljiin, kun heille annetaan jokin tehtävä, saa paljon enemmän aikaan kuin valvoja, joka määräilee tai ajattelee, ettei kukaan voi suorittaa tehtävää yhtä hyvin kuin hän. Veljeen luottaminen saa hänet osoittamaan enemmän aloitekykyä sekä ponnistelemaan enemmän. Sellainen valvoja edustaa soveliaasti Jumalan suvereenisuutta ja noudattaa Kristuksen antamaa mallia. Kristus kohteli Paavalia tällä tavalla. Paavali sanoi arvostusta ilmaisten: ”Olen kiitollinen Kristukselle Jeesukselle, meidän Herrallemme, joka antoi minulle voimaa, koska hän katsoi minut uskolliseksi määräämällä minut palvelukseen.” (1. Tim. 1:12) Paavali puolestaan osoitti, että Jumala, Kristus ja hän itse olivat luottaneet Timoteuksen uskollisuuteen ja pätevyyteen suorittaa palvelustehtäväänsä, kun hän kirjoitti: ”Oi Timoteus, varjele se, mikä on uskottu haltuusi.” – 1. Tim. 6:20.
13, 14. a) Miten kristitty soveliaasti edustaa Jumalan suvereenisuutta tutkiessaan kiinnostuneiden kanssa? b) Mikä tärkeä valvojien velvollisuus ilmenee apostoli Paavalin Timoteukselle ja Efesoksen kaupungin vanhimmille esittämistä sanoista?
13 Hyvä kristitty edustaa Jumalan suvereenisuutta soveliaasti toisten kanssa tutkiessaan, kun hän ponnistelee opettaakseen näille ihmisille kaiken, minkä hän voi, niin kuin Jeesus opasti: ”Tehkää opetuslapsia . . . ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19, 20) Jos hän on valvoja, hän ei suhtaudu mustasukkaisesti tietoonsa ja pelkää, että joku muu saattaisi hänet varjoon tietämällä enemmän tai kehittämällä suurempaa kyvykkyyttä. Apostoli antoi Timoteukselle velvoituksen: ”Usko se, minkä kuulit minulta monien todistajien vahvistamana, uskollisille miehille, jotka vuorostaan tulevat olemaan riittävän päteviä opettamaan toisia.” – 2. Tim. 2:2.
14 Valvojan pitäisi opettaa kaikki, minkä hän tietää, toisille, niin että heistä tulee kykeneviä samaan tehtävään. Hän ei ainoastaan auta heitä sillä tavalla, vaan he tulevat myös kykeneviksi käsittelemään asioita, jos hän on poissa. Tällä tavalla valvoja osoittaa olevansa todella kiinnostunut seurakunnan hyvinvoinnista ja edistymisestä eikä ajattele vain itseään. Sillä mitä tapahtuisi, jos hän sairastuisi tai kuolisi tai muuttaisi pois? Paavali sanoi Efesoksen valvojille: ”En pidättynyt kertomasta teille mitään siitä, mikä oli hyödyllistä, enkä opettamasta teitä julkisesti ja talosta taloon.” Hän tapasi nämä miehet suorittaessaan julkista todistamista. Hän ei opettanut heitä ainoastaan kasteelle saakka. Sen sijaan hän ’todisti perusteellisesti’ heille siihen saakka, kun he todella ymmärsivät Jumalan tarkoituksen, hänen suvereenisuutensa käytön Kristuksen välityksellä ja suhteensa siihen. Hän sanoi heille myös: ”En ole pidättynyt kertomasta teille kaikkea Jumalan neuvoa.” – Apt. 20:20, 21, 27.
JEHOVAN SUVEREENISUUS LISÄÄ ILOA JA YLISTYSTÄ
15. Millainen ilmapiiri täytyy vallita siellä, missä Jumalan suvereenisuus tunnustetaan oikealla tavalla?
15 Jos jokainen kristitty pitää mielessään Jumalan suvereenisuuden hyvät ominaisuudet, hän lisää iloa. Jehovasta sanotaan: ”Kirkkaus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu hänen asuinsijassaan.” (1. Aikak. 16:27) Ilman iloa, joka on Jumalan hengen hedelmä, vallitsee masennus, alakuloisuus, jopa epäjärjestys. Apostoli kysyi Galatian kristityiltä, jotka olivat tulleet hengellisesti heikoiksi: ”Missä sitten on se onnellisuus, joka teillä oli [kun ensin uskoitte hyvän uutisen]?” (Gal. 4:15) Ilon ilmapiiri on se ilmapiiri, jota Jumalan suvereenisuus saa aikaan niiden keskuudessa, jotka rakastavat Jumalaa ja palvelevat häntä kokosydämisesti. Psalmista lauloi: ”Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra! He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan. Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa.” – Ps. 89:16–18.
16. Mitä Jehovan suvereenisuus saa aikaan maan päälle?
16 ’Jumalan kunniaa julistavista’ tähtitaivaista maahan saakka on ilmeistä, että Jumalan luomakunta on suurenmoinen ja kaunis. (Ps. 19:2) Taivaankappaleiden häikäisevässä loistossa on rauhaa, järjestystä ja miellyttävyyttä, ja maapallo ja sen päällä oleva elämä ovat verrattomia kauneudessa, paitsi siellä missä ihminen on aikaansaanut vahinkoa. Kuvittelehan, miten erinomainen paikka maapallo on oleva, kun ihmiskunta saatetaan jälleen sopusointuun Jumalan suvereenisuuden kanssa! Ei ainoastaan taivaitten ja maapallon aineellinen kauneus, vaan varsinkin tärkeämmät ja suurenmoisemmat Korkeimman ominaisuudet silloin, kun ”maa on täynnä Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren”, saavat varmasti kaikki silloin elävät laulamaan Jumalan suvereenisuuden kauneudesta. – Jes. 11:9; Ps. 150.
17. Miten ”hyvän uutisen” pitäisi vaikuttaa meihin nykyään?
17 Odottaessamme tätä mitä riemullisinta aikaa käyttäkäämme nyt iloiten voimiamme tämän ”pahan asiainjärjestelmän” loppupäivinä ”onnellisen Jumalan loistoisan hyvän uutisen” tunnetuksi tekemiseen kaikille, jotka kuulevat. Sillä yksin Jehova ansaitsee ylistyksen ’Suvereenina Herrana, Sinä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on’. – Apt. 4:24; Gal. 1:4; 1. Tim. 1:11.