Oletko kiusaantunut kuulemastasi?
SYVISSÄ ajatuksissa oleva nuori mies naputteli kirjoituskoneellaan vilkasliikenteiselle virralle päin olevassa virastossaan. Äkisti hän kuuli kovaäänisten ja vihlovien puhallusten sarjan, mitkä melkein saivat hänet hypähtämään istuimeltaan. Rahtilaiva, joka valmistautui lähtemään laiturista, antoi merkin koko virran liikenteelle: ”Huomio! Tässä minä tulen!” Tuo nuori mies oli epäilemättä kiusaantunut kuullessaan nuo puhallukset. Hänellä oli siihen syytäkin!
Melkein joka päivä kuulemme sellaista, mikä kiusaa meitä. Raskaiden moottoriajoneuvojen jyrinää, raitiovaunujen pyörien kirskunaa, kun ne kiertävät mutkissa, kärsimättömien kuljettajien moottoriajoneuvojen äänimerkkejä ja ilmaporien rätinää, kun ne rikkovat katuja tai purkavat taloja. Ja kaikki tämä on ymmärrettävää.
Jotkin seikat kiusaavat äkillisellä häirinnällään. Puhelimen soitto kiusaa siinä määrin monia ihmisiä New Yorkin kaupungissa, että he maksavat halukkaasti kuusi dollaria [1 900 mk] vuosittain pitääkseen nimensä pois puhelinluettelosta. Ovikellojen soitto kiusaa siinä määrin toisia, että he asuvat mieluummin livreepukuisten ovenvartijoitten suojelemissa suljetuissa huoneistoissa. Heidän mielestään kannattaa maksaa tuo hinta, jotta he saisivat olla häiriintymättä näissä asioissa.
Monien ihmisten korvia kiusaavat joka aamu heidän herätyskellonsa. Mutta vaikka me kuulemme tuon melun kiusaantuneina, niin me noudatamme sen käskyä ja asetamme sen soimaan joka ilta. Miksi? Koska tiedämme sen melun koituvan hyväksemme. Meidän täytyy ehtiä työhön aikanaan säilyttääksemme toimemme, ja meidän on säilytettävä toimemme elääksemme.
Mutta kaikki ihmiset eivät valitettavasti ole yhtä todellisuudentajuisia, kun tulee kysymykseen jonkin totuuden tai joidenkin totuuksien kuuleminen, mitkä saattavat ensin kiusata heitä. Jotkut ovat silloin niin ajattelemattomia, että jättävät kokonaan huomioon ottamatta tämän ”herätyskellon”, kun taas toiset menevät niin pitkälle, että murskaavat sen, niin sanoaksemme, mieluummin kuin ottavat varteen sen varoituksen. Esimerkiksi Galilein ajan uskonnolliset mahtimiehet kuulivat niin kiusaantuneina sitä totuutta, että maa on pyöreä, että he eivät ainoastaan kieltäytyneet tutkimasta sitä nähdäkseen, oliko se totta, vaan vangitsivat Galilein ja kiduttivat hänen tytärtäänkin pakottaakseen hänet peruuttamaan sanansa, samalla kun hänen astronomitoverinsa kieltäytyivät katsomasta hänen kaukoputkeensa voidakseen todeta, ettei kuu ole yhtä sileä kuin biljardipallo!
Jumalan sana esittää meille monia tapauksia totuuden tuojista, jotka kärsivät vainoa, koska heidän sanomaansa kuunneltiin kiusaantuneina. Israelin lasten vaikeudet lisääntyivät suuresti siksi, että faarao kuunteli kiusaantuneena sitä sanomaa, minkä Mooses toi hänelle Jehovalta. (2. Moos. 5:1–14) Jeremia saattoi henkensä uhatuksi, ja hänet heitettiin liejuiseen kaivoon, koska hänen aikansa hallitusmiehet kuuntelivat kiusaantuneina hänen heidän Jumalaltansa tuomaansa sanomaa. Niin, muinaisaikoina oli useita, jotka ”[saivat] kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; . . . he [olivat] . . . puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä”, ja kaikki tämä johtui siitä, että ne, joiden luo heidät lähetettiin, kuuntelivat kiusaantuneina. – Hepr. 11:36, 37.
Miten kiusaantuneina kirjanoppineet ja fariseukset kuuntelivatkaan Jeesuksen aikana Jumalan valtakunnan hyvän uutisen sanomaa! He olivat siinä määrin kiusaantuneita, että he eivät saaneet rauhaa, ennen kuin olivat paaluunnaulinneet Jeesuksen. Mutta sittenkään he eivät saaneet rauhaa, sillä Jeesuksen seuraajat tarttuivat hänen sanomaansa. Niinpä me luemme Stefanuksen saarnaamisesta: ”Kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.” Ja kuultuaan vielä lisää ”he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä ja ajoivat hänet ulos kaupungista . . . Ja niin he kivittivät Stefanuksen”, niin että ”hän nukkui pois”. Ei ole epäilystäkään siitä, että he olivat kiusaantuneita kuullessaan Stefanuksen heille tuomaa totuutta! – Apt. 7:54–60.
Jehovan profeetta Jesaja ennusti kauan sitten tämän taipumuksen, ja Jeesus lainasi hänen sanansa: ”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” – Matt. 13:15.
Totuutta kuunnellaan nykyään kaikilla aloilla ihmisten kesken kiusaantuneina. Lasten ja varsinkin toisella kymmenellä olevien korvat kuuntelevat kiusaantuneina heidän vanhempiensa ja opettajiensa viisaita neuvoja. Rotusyrjinnän kannattajat kuuntelevat kiusaantuneina, että Jumala ”teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten muodostamat kansat”. (Apt. 17:26, Um) Tupakoitsijat kuuntelevat kiusaantuneina selontekoa tupakoinnin ja syövän suhteesta toisiinsa. Miten tyhmää onkaan menetellä näiden tavoin!
Monien ihmisten korvat kuuntelevat kiusaantuneina varsinkin Jumalan valtakunnan sanomaa, mitä Jehovan todistajat tuovat heille. Sen outous ja siitä tehtävät johtopäätökset ovat epämieluisia. Se havahduttaa heidät heidän unestaan kuin herätyskello aamulla, mutta sen sijaan että he menettelisivät viisaasti ja noudattaisivat merkkiä, he jättävät sen huomioon ottamatta. Ja niin he maksavat sen hinnan. Minkä hinnan? Sen, että he eivät pääse ymmärtämään sitä.
Miten sitä voitaisiin ymmärtää, kun he kuuntelevat kiusaantuneina? Tällainen ihminen ei pysty punnitsemaan todisteita oikein, koska hänen tunteensa pimittävät hänen arvostelukykynsä. Hän saattaa olla erittäin sivistynytkin. Niin olivat myös monet menneitten aikojen uskonnolliset johtajat. Kuitenkaan he eivät kyenneet käsittämään kuulemaansa, koska he kuuntelivat kiusaantuneina sitä sanomaa, mitä Jumalan profeetat toivat heille. Toisin sanoen, he sallivat ennakkoluulon tehdä itsensä kuuroiksi.
Kun joku kuuntelee jotain kiusaantuneena, niin hän itse asiassa ”vastaa, ennenkuin on kuullut”, ja ”se on hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi”. Älä anna sen sanoman outouden, mitä tämä lehti sisältää, enempää kuin siitä johtuvien seurausten tai sen tavankaan, millä se tuotiin sinulle, tai ajan, minkä sen sivujen tarkastaminen vie, saattaa itseäsi kuuntelemaan sen sanomaa kiusaantuneena äläkä anna sen, mitä toiset sanovat, ratkaista sen arvoa itsellesi. Totea itse Jumalan sanan perusteella, onko se, mitä sinä kuulet, totuutta vai ei. Tee sitten ratkaisusi. – Sananl. 18:13.