Uskollisuus Jehovan järjestöä kohtaan

”Kallista, oi Jehova, korvasi minun puoleeni. Vastaa minulle, sillä minä olen ahdistettu ja köyhä. Varjele minun sieluni, sillä minä olen uskollinen.” – Ps. 86:1, 2, Um.

1. Miten uskollisuutta Jumalaa kohtaan osoitetaan?

USKOLLISUUS merkitsee järkkymätöntä kuuliaisuutta antaumuksen ollessa niin voimakas, että se pitää ihmisen turvallisesti lujana kaikenlaisissa hajottavissa vaikeuksissa. Jumalan kansaan kuuluvat osoittavat uskollisuutta Jumalaa kohtaan pysyessään rakkaudellisesti hänen ja hänen järjestönsä yhteydessä sekä silloin, kun se on helppoa, että silloin, kun se on vaikeata, niin kuin vanha sananparsi sanoo: ”tyynessä ja tuulessa”.

2, 3. Minkä tähden Raamatun kirjoittajat muistavat Aabrahamin, ja miksi hän oli uskollinen Jehovalle?

² Aabrahamia voidaan hyvin käyttää valaisemaan uskollisuutta Jumalaa ja hänen järjestöään kohtaan. Vuonna 1943 eKr. Jehova teki tärkeän liiton Aabrahamin kanssa. (1. Moos. 12:4, 7) Aabraham oli 75 vuoden ikäinen silloin, ja hän osoittautui seuraavat sata vuotta uskolliseksi kaikenlaisissa koetuksissa. Hän pysytteli lähellä Jehovaa, tosiaan niin lähellä, että häntä ruvettiin Raamatussa kutsumaan ”Jehovan ystäväksi”. (Jaak. 2:23, Um) Satavuotisen uskollisen palveluksen jälkeen Aabraham kuoli 175 vuoden vanhana (1843 eKr.), ja Raamattu kertoo 1. Mooseksen kirjan 25:8:nnessa: ”Ja Aabraham vaipui kuolemaan korkeassa iässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena [vanhana ja tyydytyksen saaneena, Um] ja tuli otetuksi heimonsa tykö.” Aabraham sai suuren tyydytyksen pysyessään uskollisena Jumalalleen viimeiseen päiväänsä asti. Hän oli niin huomattava, että hänet muistettiin kaksituhatta vuotta myöhemmin, jolloin hänet mainitaan kahdesti Heprealaiskirjeen 11. luvussa uskollisuutensa takia Jumalaa kohtaan.

³ Harkitkaamme sitten sitä seikkaa, mikä esitetään tässä samassa luvussa Aabrahamista ja Iisakista ja Jaakobista: ”Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa.” (Hepr. 11:16) Ajattele sitä uskollisuutta, mitä nämä miehet osoittivat saadakseen tällaisen tunnustuksen kaikkeuden Yksinvaltiaalta Hallitsijalta.

4. Miksi voimme sanoa nykyisten Jehovan todistajien olevan Aabrahamin kaltaisia?

⁴ Ja samoin on ollut monen nykyisen Jehovan todistajan laita monissa osissa maailmaa. Nämä todistajat ovat tunnettuja yli maailman siitä, että he ovat pysyneet tiukasti Raamatun periaatteissa. He eivät hellitä Jumalan raamatullisten periaatteitten noudattamisesta, vaikka se merkitsisi kuolemaakin heille heidän vihollistensa käsissä. He ottavat vastaan keisarin tai läheisten ystävien vainon, perheenjäsenten menetyksen tai materialismin houkuttelevan viekoituksen yhtä vahvoina vartiossaan, uskon perustuessa Jumalan sanaan. Joka taholta saapuu kertomuksia, jotka eivät koskaan lakkaa kirkastamasta sitä, että nämä todistajat ovat uskollisia Jumalalleen.

5. Kuka vastaa uskollisuuden opettamisesta Jehovan todistajille, ja miten se tapahtuu?

⁵ Mistä tämä antaumuksen henki tulee? Kuka johtaa esimerkin antamisessa järkkymättömästä kuuliaisuudesta? Mistä todistajat saavat rohkeutta antavaa ravintoaan? Me olemme viisaita antaessamme tässä Raamatun esittää Jeesuksen vastauksen näihin kysymyksiin. ”Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.” (Matt. 24:45–47) Ei ole todellakaan vaikeaa löytää tätä uskollista, onnellista vastuunalaista ”palvelijaa” tänä aikana.

6, 7. Mistä ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” saa opetuksensa ja esimerkkinsä?

⁶ Alussa tähän palvelijaan vaikutti Kristus Jeesus, ja tämä palvelija ilmaisi samoja ominaisuuksia, joista yksi oli se mielentila, minkä Daavid mainitsee Psalmissa 40:9: ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni.” Luotettava? Kyllä, samoin kuin Opettajakin: ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hepr. 13:8) Tämä palvelija valmensi huollettavansa kohtaamaan vastustusta voimakkaitten juutalaisten viranomaisten taholta, jotka kielsivät kristittyjä apostoleita ”mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen”, näin suorin vastauksin: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” (Apt. 4:18; 5:29) Herran Jeesuksen Kristuksen hengellisen huonekunnan ”palvelusväki” tuli hyvin ravituksi, ja uskollisen palvelusväen seurakunnat ruokkivat ahkerasti toisia. ”Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.” – Apt. 16:5.

⁷ Oli ainoastaan yksi paikka, jonka Kristus Jeesus tunnusti. Sen paikan voi jättää, mutta voiko löytää toista uskollista ”palvelijaa”, joka antaisi elämää antavaa ravintoa Kristuksen Jeesuksen johdolla? Ei! Pietari vastasi tällaiseen kysymykseen seuraavin sanoin: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.” – Joh. 6:68.

8. a) Miten tämä ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” vahvistaa Jumalan kansan uskoa? b) Miten tarmokas tämä palvelija on huolehtiessaan vastuuvelvollisuuksistaan?

⁸ Kun tulemme omaan aikaamme, niin löydämme saman järkkymättömän varhaiskristittyjen uskon Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnasta. Me näemme myös näiden lisääntyvän luvultaan. He muodostavat onnellisen kansan. Näille ihmisille antavat esimerkin ne vielä maan päällä olevat voidellut kristityt, jotka muodostavat työskennellessään yhdessä Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa tämän yhdistetyn ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan”. Tarkastelkaamme hetkinen heidän nykyistä järjestöään. He ylläpitävät Raamatun periaatteita maailmanlaajuisesti, koska ”hyvän uutisen” saarnaaminen on vienyt näitä kristittyjä tuhansia kertoja oikeusistuimiin, joissa he sanovat samoin kuin heidän varhaiset veljensä: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” ”Tämän valtakunnan evankeliumin” saarnaaminen on heidän vastuullaan, ja siksi he menevät saarnaamaan perheille kaikkialla maailmassa, nykyään 194 maassa ja merensaaressa. Seurakuntien valvojat saavat erikoisvalmennusta varustautuakseen vahvistamaan seurakuntien jäsenten uskoa. Lähetystyöntekijöitä valmennetaan ja lähetetään maapallon kaikille kulmille. Jokaista seurakuntaa auttavat aina muutaman kuukauden kuluttua kypsät vierailevat evankeliuminpalvelijat, jotka opettavat seurakunnan yksityisille jäsenille, miten voi olla parempi palvelija. Konventteja järjestetään, jotta voitaisiin varata säännöllisesti ravintoa Jumalan sanasta ja nauttia monien muiden yhteydestä. Viisi kokousta uskoa vahvistavine ohjelmineen on järjestetty joka seurakunnassa. Kirjoja ja traktaatteja monista aiheista on painettu ja levitetty useammalla kuin 162 kielellä. Raamattu on julkaistu monilla kielillä mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa huonekunnan käytettäväksi helposti joka päivä. – Matt. 24:14.

9. a) ’Miksi Vartiotorni-lehti oli niin huomattava esimerkki uskollisuudesta? b) Mitkä ovat seuraukset?

⁹ Yli kahdeksankymmentä vuotta on ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” julkaissut Vartiotorni-lehteä, ja jokaista numeroa painetaan nykyään 68 kielellä yli 4 400 000 kappaletta. Tämän lehden uskollisuus Jumalan sanalle on innoittanut sen tilaajia odottamaan sen säännöllistä saapumista runsaana hengellisenä ateriana. Sen ensimmäinen numero heinäkuussa 1879 (1. osa, n:o 1, sivu 1) sanoi: ”Se ei ole kenenkään ihmisen, puolueen eikä minkään uskontunnustuksen, vaan Raamatun sitoma”, ja se pitää yhä kiinni Raamatusta. Tämä ”palvelija”-luokka on Aabrahamin tavoin saanut tyydytyksen monivuotisesta Jumalalle suorittamastaan palveluksesta. (1. Moos. 25:8, Um) Ole sen yhteydessä ja palvo todella Jumalaa!

10. Tuleeko tämä järjestö niin suureksi, että me menetämme tarvittavan henkilökohtaisen huomioonoton, ja miksi vastaat niin?

¹⁰ Vaikka tämä Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta on nopeasti kasvava järjestö, joka sai esim. vuonna 1959 86 345 uutta kastettua evankeliuminpalvelijaa (vuoden 1960 Jehovan todistajain vuosikirja, engl., s. 34, ja Vartiotorni 1.2.1960, s. 72), niin yksilöt eivät häviä joukkoon. Yksilöistä pidetään tarkkaa huolta säännöllisen Raamatun kotitutkistelun avulla. Henkilökohtainen auttaminen tutustuttaa heitä edelleen teokraattiseen järjestöön ja opettaa heille, miten voidaan iloita todellisesta talosta-taloon-palveluksesta. Kunkin seurakunnan valvoja vaivautuu tutustumaan jokaiseen seurakuntalaiseen. Jehova sanoo Sanassaan, että näin tulee olla: ”Valvo itseäsi ja opetustasi” ja: ”Usko se luotettaville miehille, jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan.” (1. Tim. 4:16; 2. Tim. 2:2) Saman tehokkaan järjestön, mikä oli toiminnassa Paavalin aikana, havaitaan kukoistavan nykyäänkin Jehovan todistajain seurakunnassa. (Ef. 4:11, 12) Me näemme tuhansien uusien etsiytyvän tähän järjestöön ja vahvojen pysyvän siinä.

11. Mikä seikka vaikuttaa suhtautumiseemme tähän järjestöön, ja mitkä kaksi tarkasteltavaa seikkaa kiinnostavat meitä nyt tutkielmassamme?

¹¹ Miten me sitten suhtaudumme tähän järjestöön? Voimmeko me olla riippumattomia ja ajatella, että Jumala toimii meidän kanssamme tai käyttää meitä erossa järjestöstään? Jos me aiomme olla uskollisia sille, niin meidän täytyy tunnustaa se Jumalan järjestöksi, jonka hän on rakentanut suorittamaan erästä työtä, saamaan jotain aikaan ja pysymään työssä, kunnes Jehova sanoo, että se on tehty. Jos Jehova kerran on rakentanut tämän järjestön, niin hän on Se, joka on järjestänyt eri vastuuasematkin siihen. Hän ei jättänyt siitä mitään epäilystä, kuten on sanottu Apostolien tekojen 20:28:nnessa: ”Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä [oman Poikansa verellä, Um] on itselleen ansainnut.” Efesolaiskirjeen 4:11, 12 kertoo meille enemmän tämän järjestön työstä. Kirjeet Timoteukselle ja Tiitukselle käsittelevät pääasiassa valvojia ja heidän velvollisuuksiaan seurakunnassa. Tämä merkitsee sen tähden sitä, että meillä on tässä tarkasteltavana kaksi asiaa: toinen on Jehovan järjestämä vastuuasema ja toinen epätäydellinen ihmisluomus, jolla on etu palvella tässä asemassa.

12. a) Mainitse esimerkki yksilöistä, jotka joutuivat niiden seikkojen eteen? b) Miten Jehova katselee näitä asioita?

¹² On helppo unohtaa asema ja nähdä ainoastaan henkilö. Aaron ja Mirjam tekivät tämän erehdyksen. He katsoivat veljeään Moosesta ja unohtivat sen, kuka pani Mooseksen hänen vastuuasemaansa. Heistä näytti, että he kykenisivät toimimaan yhtä hyvin kuin Mooseskin. Ei ollut vaikeata löytää vikaa Mooseksesta. Hänhän oli epätäydellinen. Huomasitko kuitenkin, miten Jehova katseli asiaa? Jehova sanoi Mooseksesta: ”Hänelle uskotaan koko minun huonekuntani.” Aaronista ja Mirjamista sanotaan: ”Ja Jehovan viha kohdistui kiivaana heihin.” (4. Moos. 12:7, 9, Um) Tähän tulee Raamatun kertomus Jehovalta lähtevine neuvoineen: ”Minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat; mutta jotka minut ylenkatsovat, ne tulevat halveksituiksi.” (1. Sam. 2:30) Kaikilla nykyisten seurakuntien valvojilla on vikoja. Sinun ei tarvitse etsiä liikoja löytääksesi niitä, sillä ketkään valvojat eivät ole täydellisiä. (Room. 5:12) He saavat rohkaisevia neuvoja samoin kuin me muutkin, mikä auttaa heitä suurempaan kypsyyteen. Heiltä vaaditaan enemmän, ja siksi heidän vikansa saattavat toisinaan suurentua. (Luuk. 12:48) He ovat aina kiinteän tarkkailun alaisia.

13. Voimmeko aina päättää, mikä menettely on oikein? Miten?

¹³ Nöyrät ja uskolliset työskentelevät läheisesti yhdessä, koska he ymmärtävät, että Jumala pitää järjestöään toiminnassa, jotta asiat saataisiin tehdyiksi. Ne, jotka ovat lampaitten tavalla nöyriä, noudattavat apostoli Paavalin neuvoa: ”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa. Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä.” (Hepr. 13:7, 17) Rakkaudesta nämä uskolliset, nöyrät, lampaankaltaiset henkilöt kohdistavat huomionsa Jumalan työtä koskeviin suuriin asioihin. Lyhytnäköiset ihmiset eivät ehkä näe näitä suuria asioita, mutta jatkuva tutkiminen tuo pian lisää kypsyyttä ja näkökykyä, jonka avulla voi katsoa ylös- ja eteenpäin. Tätä Paavali korosti vakavasti Filippiläiskirjeen 1:9, 10:nnessä (Um) sanoen: ”Sitä minä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne uhkuisi yhä enemmän täsmällisen tiedon ja täyden arvostelukyvyn ohella, että te varmistautuisitte tärkeämmistä asioista, niin että Kristuksen päivään saakka olisitte virheettömiä ettekä kompastuttaisi toisia.”

14. a) Miksi sanot, että Jumalan henki määrää valvojat? b) Huolehtiiko tämä henkilö kaikista velvollisuuksista seurakunnassa? Mikä hänen vastuunsa sitten on?

¹⁴ Valvojat ovat Jumalan määräämiä, sillä Apostolien tekojen 20:28 sanoo, että pyhä henki asettaa nämä henkilöt heidän vastuupaikkaansa eli -asemaansa valvojina. Kun Jumala tekee Sanassaan selväksi, mikä työ on ja mitkä velvollisuudet siihen liittyvät, niin ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” voi teokraattisen järjestön avulla löytää sen henkilön, joka täyttää raamatulliset vaatimukset, ja voi määrätä hänet huolehtimaan tästä erityisestä työstä. Ainoastaan antautuneita veljiä määrätään, kun asiaa on harkittu rukoillen. Työ on tärkeä seikka, ja määrätyn täytyy olla tuottoisa ja täyttää Jumalan päätös. Laumasta täytyy pitää huoli sillä tavalla, millä Jumala on päättänyt sen tehtäväksi. Tässä erikoisasemassa oleva valvoja on asetettu tekemään työ, mikä on kuvattu hyvin yksinkertaisesti: ”paimentamaan Herran seurakuntaa”. (Apt. 20:28) Sitten määrätään valvojalle apulaispalvelijoita, ja näidenkin velvollisuus on auttaa koko sen työn hoitamisessa, mikä sisältyy seurakunnan paimentamiseen eli kaitsemiseen. (Ef. 4:11, 12) Kysymyksen ollessa Jumalan seurakunnan kaitsemisesta nykyään on paljon hoidettavia yksityiskohtia. Seurakuntien joka viikko pitämät viisi kokousta täytyy valmistaa seurakunnan eri jäsenten osallistuessa niihin. Se merkitsee tutkimista ja ohjelman osien harjoittelemista, jotta se olisi opettava ja rakentava. Talosta taloon suoritettava palvelustyö vaatii järjestelmällistä tapaa käydä kaikkien yhdyskunnan perheitten luona, ja se merkitsee seurakunnan alueen kartoittamista. Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien tilausluetteloiden täytyy olla luotettavia, jotta toimitus olisi nopea. On käytävä seurakunnan sairaitten ja heikkojen luona. Olkoonpa Valtakunnansali oma tai vuokrattu, se vaatii puhdistusta ja hoitoa. Yksi henkilö, seurakunnan valvoja, ei voisi koskaan tehdä kaikkea, joten toiset auttavat halusta näissä seikoissa muistaen, että tehtävä tulee Jumalalta ja kuuluu osana kaitsemistyöhön. Jehova odottaa järjestön, seurakuntansa, suorittavan sen.

15. a) Mitä määräyksiä seurakunnan valvoja mm. antaa? b) Onko meidän pidettävä näitä vähempiarvoisina, koska valvoja määrää ne?

¹⁵ Jokaisessa Jehovan todistajain seurakunnassa suoritetaan valmennusta kaikkien jäsenten auttamiseksi suurempaan kypsyyteen. Valvoja määrää kypsempiä auttamaan toisia apua tarvitsevia tutkimisessa, talosta-taloon-saarnojen valmistamisessa tai jossain saarnaamistoiminnan yksityiskohdassa. Tämäkin kuuluu kaitsemistyöhön, mikä on todellisuudessa Jehovan järjestämä. Ja ajattelehan, miten suurenmoinen etu tämä on sille, jota käytetään auttamaan tässä, tai miten suurenmoista on, että Jumala katsoo jonkun arvolliseksi kaitsemaan ja saamaan valmennusta. Se, jolla on tämä mieli, ei koskaan väheksyisi etua ottaa vastaan pienen raamatullisen kirjantutkisteluryhmän valvontaa, ryhmän, joka kokoontuu jossain kodissa saadakseen kenttäpalvelusohjeita ja käydäkseen sen seudun perheissä. Jeesushan sanoi: ”Missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.” (Matt. 18:20) Yhtä halukkaasti, innokkaasti ja rakkaudellisesti meidän pitäisi huolehtia kaikista saamistamme tehtävistä, mitä Jumala sanansa kautta kehottaa valvojia käyttämään lauman paimentamisessa. Kuuntele, mitä Pietari sanoo: ”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina.” (1. Piet. 5:2, 3) Vastuu, huolenpito, halukkuus, innokkuus ja rakkaus eivät heikkene siksi, että seurakunnan valvoja on määrännyt meidät huolehtimaan joistakin lauman kaitsennan yksityiskohdista. Eivätkä ne heikentyneet Jeesuksen kohdallakaan, kun hän valmensi ja lähetti ne seitsemänkymmentä opetuslasta saarnaamaan. – Luuk. 10:1–24.

16. Mikä asenne lisää seurakunnan onnea ja suorituskykyä?

¹⁶ Uskollisuutta Jehovaa ja luonnollisesti hänen järjestöäänkin kohtaan osoitetaan toiminnassa. Se, jolla on syytä olla uskollinen Jumalan järjestölle, havaitsisi vaitiolon äärimmäisen vaikeaksi, jollei suorastaan mahdottomaksi, samoin kuin pelkästään niiden katselijana olemisen, jotka saarnaavat Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Päinvastoin, me valmistaudumme jollakin tavalla osallistumaan lauman kaitsemiseen tekemällä niin kuin Pietari kehotti: ”Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.” (1. Piet. 1:13) Ajattelehan, mitä voitaisiinkaan aikaansaada seurakunnassa, ja miten innostunut ilmapiiri vallitsisi, jos seurakunnan valvojan apulaiset ja kaikki, jotka saavat jonkin tehtävän lauman kaitsemiseksi, tekisivät niin kuin Paavali tiesi veljemme Filemonin tekevän: ”Luottaen kuuliaisuuteesi minä kirjoitan sinulle, ja minä tiedän, että sinä teet enemmänkin, kuin mitä sanon.” – Filem. 21.

17. Millaista suhtautumista seurakuntajärjestöön seurakunnan kaitsemiseen osallistuminen merkitsee?

¹⁷ Miksi et ’harrastaisi näitä, eläisi näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä’, sen sijaan että etsisit helpointa mahdollista tietä tutkistelussa tai mihin tahansa seurakunnan toimintaan osallistumisessa? (1. Tim. 4:15) Etsi tilaisuuksia kasvaaksesi suurempaan kypsyyteen Jumalan järjestössä, sen sijaan että huolehtisit lihan mukavuutta rakastavista haluista. Jos jokainen seurakuntalainen päättäisi kulkea halujensa mukaan ja valitsisi mukavimman alueen saarnatakseen siinä tai helpoimman raamatuntutkisteluryhmän seurakunnassa liittyäkseen siihen, niin valvojan olisi vaikea kaita laumaa. Miten erilaista onkaan, kun jokainen panee Jumalan sanan ja työn ensi sijalle ja on halukas osallistumaan järjestön rakentamiseen! Sellaista menettelyä neuvotaan Efesolaiskirjeen 4:15:nnessä (Um): ”Kasvakaamme rakkauden avulla kaikessa häneen, joka on pää, Kristus.”

18. Miten on mahdollista tulla tuntemaan Jehovan mieli, ja mikä seurakunnan ohjelma heijastaa tätä meille?

¹⁸ Uskollinen kokouksissa käynti, kokoontuminen toisten Jumalan seurakuntaan kuuluvien kanssa tutkimaan uskoa vahvistavaa tietoa Raamatusta, on uskollisuuden merkki. Joka seurakunnassa pidetyt kokoukset ovat hyvin ratkaiseva osa toiminnassa olevasta Jumalan järjestöstä. Uskollisten kristittyjen aikataulussa on näissä kokouksissa käyminen ensi sijalla. Paavali sanoo meille syyn: ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” (Hepr. 10:25) Meillä on tilaisuus osallistua näihin kokouksiin ilmaisemalla ajatuksemme niissä. Se tekee meidät vähitellen kykeneviksi selittämään näitä raamatullisia asioita, kunnes niistä tulee osa ajatusmaailmastamme. Kun olemme järjestön mukana kokouksissa, konventeissa, kenttäpalvelustoiminnassa ja toisten kokeneempien seurassa sekä tutkimme monia julkaisuja, niin me alamme puhua järjestön tavoin. Me tulemme vedetyiksi yhä lähemmä sitä toimien, puhuen ja iloiten sen kanssa sen kaikissa toiminnoissa. Koska järjestö seuraa opettajaansa Kristusta Jeesusta, niin mekin lähennymme hänen ajatustapaansa. Me saamme siten Kristuksen mielen. (1. Kor. 2:16) Koska Jeesus heijastaa Isänsä tahtoa (Joh. 5:30), niin me voimme oppia tuntemaan Jehovan mieltä ja vaeltamaan hänen teitään. (Jes. 2:1–4) Miten se voisi muuten tapahtua? Se käy ainoastaan pysymällä läheisesti niiden välikappaleitten yhteydessä, joita Jehova käyttää, niin kuin on osoitettu Kolossalaiskirjeen 3:10:nnessä (Um): ”Pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon avulla Hänen kuvansa mukaan, joka loi sen.”

19. Miten Jumalan järjestö tarvitsee suojelustamme?

¹⁹ Sitten meillä on vastuu järjestön suojelemisesta. Me olemme osa siitä. Me tunnustamme sen maailmanlaajuisesti Jumalan tekemäksi. Sitä pitää toiminnassa ja sitä käyttää ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” huolehtien sen maailmanlaajuisista eduista. (Matt. 24:45–47) Se ravitsee meitä ruoalla oikeaan aikaan. Se ei ryhdy lakkoilemaan. Se ei ole jakautunut, vaan pysyy voimakkaana ja kiinteänä johtaessaan Valtakunnan-toimintaa. Se pitää meistä huolta päivät ja yöt. Me emme pidä sitä minään jättiläisyhtymänä, jonka kustannuksella voitaisiin hyötyä. Kun me näemme toisten yrittävän käyttää sitä hyväkseen, niin me emme kohauta olkapäitämme sanoen: ”Mitäpä se minuun koskee!” Järjestön kasvaessa tavattomat määrät kiinteistöjä, koneita, Valtakunnansaleja, konventtitarpeita, julkaisuja ja tarvikkeita on käytössä, emmekä me noudata tässä maailman tapaa ottamalla näitä itsellemme ja päättelemällä, että järjestö on kyllin suuri eikä kaipaa niitä koskaan. Sama koskee järjestön puhtautta. Me emme suhtaudu siihen välinpitämättöminä ja ajattele: ”Miksi kiihtyä jostakusta, joka tekee jonkin saastaisen teon? Miksi loukata jonkun tunteita? Järjestö on suuri; ei se mitään merkitse.” Mutta se merkitsee. Järjestö on Jumalan. Syvästi huolestuneina me näemme itseämme loukatun ja vielä enemmän, me näemme Jumalan järjestelyä häirityn.

20. Mitä onnellisuuden syitä meillä on nyt?

²⁰ Luokaamme silmäys Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskuntaan. Vaikka me elämme tänä kireänä aikana, jolloin maailman ykseydellä on suuremmat esteet kuin koskaan aikaisemmin, niin meillä on niin syvälle juurtuneesta rakkaudesta johtuva rauha, että voimakkaat kansatkaan eivät voi repiä sitä pois. Materialismi ja kansallisuuskiihko eivät pysty murtamaan teokraattista yhteiskuntaa eikä vieroittamaan sen kiintymystä sen tekijään Jehova Jumalaan. Me näemme ihmisiä ruokittavan rakentavalla hengellisellä ravinnolla, mikä aikaansaa kasvua ja kypsyyttä. Niin kuin Jeesus käski Pietaria, ’lampaita ruokitaan’. (Joh. 21:15–17) Järjestö on kypsä ja tulee joka päivä kypsemmäksi. Me tunnemme varman opin, eikä meidän tarvitse olla epävarmoja suhteestamme Jumalaan eikä epäröidä sitä, mikä hänen tahtonsa on. Ravintoa, hengellistä ravintoa, on yllin kyllin. Meillä on työskennelläksemme parhaat välineet julkaisuissa, Raamatuissa, ohjeissa ja rohkaisevissa neuvoissa. Totisesti teokraattisessa yhteiskunnassa on kukoistava, menestyvä, hyvinvoipa, turvallinen ja suojattu paikka olla, ja Jesajan 32:18 kuvailee sen hyvin: ”Minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.” Tämä tila jatkuu ikuisesti. Me voimme tosiaan tuntea Aabrahamin tavoin saaneemme tyydytyksen. Meitä ympäröi tässä Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnassa Jumalalle uskollinen kansa, jonka jäsenet ovat hänen ystäviään, eikä hän häpeä tulla kutsutuksi heidän Jumalakseen. Pidä sen tähden kiinni Jehovasta, elä hänen Sanansa mukaan, työskentele hänen kansansa kanssa, niin, elä Jehovan järjestön yhteydessä iankaikkisesti!

[Kuva s. 447]

’Miksi ette pelänneet puhua palvelijaani Moosesta vastaan?’