Lukijain kysymyksiä

● Koska israelilaisille annettu Laki oli hyvä, niin miksi apostoli Paavali voi sanoa, että ’synti sai käskystä aiheen’?

Osoittaessaan, ettei Mooseksen laki voinut auttaa epätäydellisiä ihmisiä saamaan vanhurskasta asemaa Jehova Jumalan edessä, apostoli Paavali kirjoitti: ”Kun elimme lihan mukaan, niin syntiset intohimot, joita Laki kiihotti, vaikuttivat meidän jäsenissämme, jotta tuottaisimme hedelmää kuolemalle. . . . Mitä siis sanomme? Onko Laki syntiä? Älköön se koskaan tulko sellaiseksi! Todellisuudessa en olisi tullut tuntemaan syntiä, ellei olisi ollut Lakia, enkä esimerkiksi olisi tuntenut himoitsemista, ellei Laki olisi sanonut: ’Sinä et saa himoita.’ Mutta synti, joka sai käskystä aiheen [kirjaimellisesti: sysäyksen], sai minussa aikaan kaikenlaista himoitsemista, sillä ilman lakia synti oli kuollut.” – Room. 7:5–8.

Jollei lakia olisi ollut, niin apostoli Paavali ’ei olisi tullut tuntemaan syntiä’ siinä merkityksessä, että hän ei olisi tuntenut eli tajunnut synnin täyttä alaa ja ulottuvuutta, kaikkea mitä synti sisältää, mistä yksi esimerkki on himoitsemisen synnillisyys. Mutta niin kuin Paavali huomauttaa, Laki ”kiihotti” syntisiä intohimoja, ja himoitsemista vastaan oleva käsky antoi ”aiheen” synnille. Merkitseekö tämä sitä, että jollei käskyjä olisi ollut, niin Paavali ei olisi koskaan tehnyt sellaista, mikä oli tuomittu Laissa?

Ei, sillä se merkitsisi sitä, että aviorikosta, murhaa, varkautta ja muuta sellaista vastaan olevat lait olisivat olleet omiaan lisäämään rikollisuutta ja väkivaltaa. Tämä on tyystin vastoin Jumalan menettelytapoja. Ennen kuin Laki annettiin, ihmiset olivat jo syyllistyneet himoitsemiseen, murhaamiseen, varastamiseen ja muihin tämänkaltaisiin tekoihin. Laki oli siis tarkoitettu hillitsemään israelilaisten tekoja eikä kannustamaan heitä suurempaan laittomuuteen. Psalmista selitti: ”Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan.” (Ps. 19:8) Miten Laki sitten kiihotti syntisiä intohimoja ja synti sai siitä ”aiheen”?

Tämä selviää, kun muistamme, että apostoli Paavali sanoi: ”Ilman lakia synti oli kuollut.” Ts. syntiä ei ollut määritelty nimenomaisesti. Ihmistä ei voida syyttää synneistä, joita ei ole laillisesti leimattu niiksi. Siis ennen Lain tuloa Paavali ja hänen kansansa elivät vailla tuomiota tällaisista synneistä, joita ei ollut nimenomaan mainittu. Ilman lakia oli toivoa elämästä. Kun sitten synnit lähemmin määrittelevä Jumalan laki annettiin elämän saamiseksi, niin Paavali ja hänen kansansa kuolivat. Miksi? Koska heidät osoitettiin kirotuiksi, kuolemaan tuomituiksi syntisiksi. Paavali ja hänen kansansa huomasivat olevansa syntisempiä kuin he olivat luulleetkaan. Laki teki heidät tietoisemmiksi syntisyydestään. He näkivät lain valossa olevansa syntisiä useammalla tavalla. Näin ollen tämän lain valossa tuli enemmän syntisiä näkyviin. Laki ei yllyttänyt heitä syntiin, mutta se paljasti heidät syntisiksi. Niin synti sai aiheen Laista ja toi esiin synnin Paavalissa ja hänen kansassaan. Laki antoi perusteen tuomita useampia ihmisiä syntisiksi ja monilla laillisemmilla syillä.

● 2. Samuelin kirjan 11:4, 5 sanoo: ”Daavid lähetti sanansaattajat häntä [Batsebaa] noutamaan, ja hän tuli hänen luoksensa. Ja Daavid makasi naisen kanssa, joka juuri oli puhdistautunut saastaisuudestaan. . . . Ja vaimo tuli raskaaksi.” Viittaako tämä ”saastaisuus” kuukautisiin, ja jos viittaa, niin kuinka Batseba voi tulla raskaaksi siihen aikaan?

Raamattu ei sano, mistä saastaisuudesta Batseba puhdistautui. Se on voinut liittyä hänen kuukautisjaksoonsa tai muuhun vuotoon tai johonkin sellaiseen, mikä teki palvontamenojen mukaan saastaiseksi. Jotkut kääntäjät kääntävät tämän kohdan siten, että antavat ymmärtää hänen puhdistautuneen saastaisuudesta, joka aiheutui hänen sukupuoliyhdynnästään Daavidin kanssa. Leander van Essin saksalainen käännös sanoo: ”Ja hän [Batseba] tuli hänen luokseen, ja hän [Daavid] makasi hänen kanssaan. Ja hän [Batseba] puhdistautui saastaisuudestaan ja palasi kotiinsa.” Samanlaisen käsityksen saa suomalaisesta Vanhasta kirkkoraamatusta ja vuoden 1861 komitean käännöksestä, joka kuuluu: ”Ja hän tuli hänen luoksensa, ja kuningas makasi hänen kanssansa; mutta hän puhdisti itsensä saastaisuudestansa ja palasi kotiinsa.” Näiden käännösten mukaan Batseba pani täytäntöön 3. Mooseksen kirjan 15:18:ssa olevan lain: ”Kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.”

Mutta jos puhdistautuminen saastaisuudesta liittyi Batseban kuukautiskiertoon, hän olisi silti voinut tulla raskaaksi. 3. Mooseksen kirjan 15:19, 29:n mukaan kuukautistilassa oleva nainen oli saastainen seitsemän päivää (laskettuna kuukautisvuodon alkamisesta), ja hänen piti puhdistautua kahdeksantena päivänä. Se, voiko nainen tulla raskaaksi kahdeksantena päivänä, riippui hänen kuukautiskierrostaan, joka ei ole samanpituinen kaikilla naisilla. Jos Batseban kuukautiskierron pituus oli 21–26 päivää, niin hän voi tulla raskaaksi kiertonsa kahdeksantena päivänä. Jos kierron pituus on esimerkiksi 21 päivää, voi seurauksena olla raskaus, jos yhdyntä tapahtuu kolmannesta kymmenenteen päivään (kuukautisvuodon alkamisesta laskettuna).