jäseniksi, myös Jumalan henkeä? Ehdottomasti, samoin kuin esikristillisinä aikoina Jumalan uskolliset palvelijat, esimerkiksi Mooses ja Johannes Kastaja, joilla ei ollut taivaallista toivoa. (Matt. 11:11) Jumala on tekemisissä kaikkien antautuneitten palvelijoittensa kanssa nykyään ja kehittää heissä valtakuntansa alaisuudessa saatavan elämän toivon. Paavali sanoi noille varhaiskristityille, että heidät ”pelastettiin tässä toivossa”, taivaallisessa toivossa. Hän puhui myös ”luomakunnan” toivosta, ihmissuvun muun osan, joka ”ikävöi Jumalan lasten ilmi tulemista” odotteenaan saada nauttia ”Jumalan lasten loistoisasta vapaudesta” hänen ennallistettuina maallisina lapsinaan. – Room. 8:18–25.

Jokainen täytyy siis pelastaa tietyssä toivossa. Sen pitäisi olla kiehtova toivo ja hyvin todellinen sinulle. Jos rehellisen tutkistelun jälkeen tunnet jossain määrin epävarmuutta tai jos havaitset, että voimakkaat tunteet saivat sinut päättelemään, että olit saanut taivaallisen kutsun, tai että sellainen kutsu ehkä jollain tavoin asetti sinut erikoisasemaan tai jossain määrin toisia paremmaksi antaen sinulle oikeuden erikoiskohteluun ja arvostukseen, niin sinulla on syytä arvioida uudelleen asemaasi. Älä epäröi pyytää vilpittömästi ja nöyrästi Jumalalta viisautta ja opastusta ja apua hänen tahtonsa tekemiseen. Hän ei soimaa sinua. ”Jumala kohtelee teitä kuin poikiaan”, joita hän rakastaa. – 1. Kor. 11:28; Hepr. 12:4–11; Jaak. 1:5–8.

Kaikki todella lampaan kaltaiset, jotka ovat läsnä ”Herran illallisella” joko havainnoitsijoina tai osallistujina, iloitsevat saadessaan olla läsnä kaiken sen ”muistoksi”, mitä Jeesus teki todistaessaan uskollisen rakkautensa Isäänsä kohtaan ja myös jokaista kohtaan, joka ilmaisee uskoa häneen. Niin kuin Jeesus ”rakasti heitä loppuun asti”, niin osoittakaamme mekin samaa kestävyyden ja uskollisuuden henkeä loppuun asti. Johannes sanoi Jeesuksen seuraajien olevan ”maailmassa”. Jeesus myönsi sen ja lisäsi rohkaisuksemme: ”Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” (Joh. 13:1; 16:33) ”Viettäkäämme siis juhlaa . . . vilpittömyyden ja totuuden happamattomin leivin”, kuten Paavali kehotti. – 1. Kor. 5:8.

Apuväline oppilaille ja opettajille

Raamattuun perustuva julkaisu, joka on laadittu erikoisesti auttamaan nuoria, on saanut laajan vastaanoton oppilaitten ja opettajien keskuudessa Australiassa. Esimerkiksi eräässä kirjeessä, jonka sikäläinen Vartiotorni-seuran haaratoimisto sai, tilattiin 200 kappaletta kirjaa ”Nuoruutesi – miten voit parhaiten hyötyä siitä”.

Kirjeen oli allekirjoittanut eräs pappi katolisesta korkeakoulusta. Kun 200 kappaletta kirjaa toimitettiin, mainittiin, että pappi hankkisi esimiestensä hyväksymyksen, ennen kuin jakaisi julkaisut oppilailleen. Hän vastasi, ettei se aiheuttaisi mitään ongelmaa, koska hän itse oli koulun johtajaopettaja. Pappi oli alun perin saanut kappaleen ”Nuoruutesi”-kirjaa vieraillessaan potilaitten luona eräässä sairaalassa. Hän oli tullut erään nuoren Valtakunnan julistajan vuoteen ääreen, joka oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja antanut papille todistusta.

Eräässä australialaisessa kaupungissa neljä kristittyä Jehovan todistajaa teki luettelon kahdestakymmenestä alueellaan olevasta julkisesta, yksityisestä ja uskonnollisesta oppilaitoksesta. Nämä naiset lähestyivät ensin rehtoria tai johtajaopettajaa ja tarjosivat ”Nuoruutesi”-kirjaa koulun kirjastoon. Kaikki otettiin vastaan. Eräs opettaja hankki kaksikymmentä kappaletta käytettäväksi ryhmäopiskelussa. Käydessään kymmenessä ensimmäisessä koulussa nämä Valtakunnan julistajat levittivät yli 300 kappaletta ”Nuoruutesi”-kirjoja.