-
Toivon voimaVartiotorni 1954 | 15. lokakuuta
-
-
hämmästynyt Jehovan todistajain nuhteettomuudesta? Miksi maailman ihmisillä on epäselviä toiveita, ”mieli, mikä ei näytä koskaan käsittelevän ehdottoman varmoina asioita”? Koska maailma ei ole tullut tuntemaan Jehovaa, ”Jumalaa, joka antaa toivon”.
22. a) Kuvaile jäännöksen ja ”muiden lampaitten” odotteet. b) Jos kuolema kohtaisi ennen Harmagedonia, niin miten toivo on voima henkiinjääville?
22 Vaikka voideltu jäännös odottaakin palvelevansa maan päällä jonkin aikaa Harmagedonin jälkeen, niinkuin Jehova hyväksi näkee, ja vaikka muut lampaat odottavatkin palvelevansa Jehovaa keskeytymättä hengissä tämän asiainjärjestelmän Harmagedonissa tapahtuvan lopun läpi ja suoraan uuden maailman loputtomaan aikaan, niin kuitenkin voi kuolema kohdata luonnollisista syistä tai nuhteettomuuden säilyttämisen johdosta ennen Harmagedonia. Uskolliselle jäännökselle merkitsee kuolema sen välitöntä taivaallisen toivon saavuttamista. Muille lampaille kuolema merkitsee lyhyttä unta, kunnes he tulevat esiin ”elämän ylösnousemuksessa”. (Joh. 5:29) Ylösnousemustoivo karkoittaa kummassakin tapauksessa murheen, maailmassa aivan yleisen hysteerisen surun: ”Veljet, me emme tahdo teidän olevan tietämättömiä niiden suhteen, jotka nukkuvat kuolemassa, jotta te ette murehtisi niin, kuin ne muut tekevät, joilla ei ole toivoa.” (1. Tess. 4:13, Um) Hengellisen jäännöksen hyvätahtoisten tovereitten ”suuri joukko” asettaa näin ollen lujasti toivonsa siihen lupaukseen, että he saavuttavat täydellisinä ihmisinä Jumalan täydellisen kuvan ja kaltaisuuden joko eläen keskeytymättä Harmagedonin sodan läpi tai nousten kuolleista Harmagedonin jälkeen.
23. Onko toivo välttämätön? Selitä.
23 Toivo, joka on perustettu oikealla tavalla uskolle hankkimalla täsmällistä tietoa Jumalan Sanasta ja tutustumalla Häneen ja Hänen tekoihinsa, menneisiin niinkuin nykyisiinkin, on siis totisesti voima! Se rikastuttaa rakkautemme Elämänantajaa, Jehovaa, kohtaan. Se uhkuu lohtua ahdistuksen aikana. Se antaa mielenrauhan tänä aikana, jolloin ”ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja niiden asiain odotuksesta, mitkä ovat kohtaamassa asuttua maata”. (Luuk. 21:26, Um) Se vaatii meitä säilyttämään nuhteettomuutemme. Se toimii lopulliseksi pelastumiseksemme. ”Sillä me olemme pelastetut tässä toivossa.” Toivo on tärkeä. Me emme voi tulla toimeen ilman sitä. Jos me voisimme, niin Paavali olisi rajoittanut kristityn välttämättömät tarpeet kahteen perusseikkaan: uskoon ja rakkauteen. Mutta ei! Hän havaitsi toivonkin välttämättömäksi: ”Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme.” (1. Kor. 13:13) Apostoli ei venyttänyt uskoa niin, että hän olisi pannut sen käsittämään senkin, mitä toivo sisältää. Hän tiesi, että kestävyyskoetus oli vielä edessä. Ja hän tiesi, että toivo on mahtava voima, mikä auttaa meitä kestämään, kun me ”emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä”. – 2. Kor. 4:18.
-
-
Kestävyys toivon avullaVartiotorni 1954 | 15. lokakuuta
-
-
Kestävyys toivon avulla
”Riemuitkaa edessäolevan toivossa. Kestäkää ahdistuksessa. Pysykää järkähtämättömästi rukouksessa.” – Room. 12:12, Um.
1. Mikä mielessä oleva tulevaisuudentoive erottaa kypsän ja epäkypsän kristityn? Kuka hyötyy siis täysin toivon voimasta?
KYPSÄT kristityt katsovat eteenpäin. He näkevät nykyisen asiainjärjestelmän toiselle puolelle. He koettavat tehdä Jehovan tahdon, ja heidän mielensä on saatettu sopusointuun uuden maailman elämän kanssa. Epäkypsät kristityt näkevät vielä paljon sellaista, mikä kiinnostaa heitä tässä asiainjärjestelmässä. He haluavat vielä kulkea omaa tietään. Heidän mielensä on vielä sopusoinnussa heidän omien harrastustensa kanssa. Iankaikkisen elämän toivoon tarttuminen vaatii kypsyyttä, sitä, että Jehovan palvelija voi suunnata mielensä aina eteenpäin, kohti edessäolevan toivoa. Vain kypsä kristitty voi siis käyttää täysin määrin toivon hämmästyttävää voimaa, mikä sisältää tulevaisuuden ja hallitsee sen kautta nykyisyyttä. Ja kun toivo hallitsee nyt elämäämme, niin siitä tulee kohottava voima, mikä aikaansaa kestävyyden: ”Jos me odotamme sitä, mitä emme näe, niin me odotamme sitä jatkuvasti kestävinä.” – Room. 8:25, Um.
2. Selitä, mitä kestävyys on ja miksi me tarvitsemme sitä.
2 Kestävyys merkitsee Jehovan orjassa sitä päättäväisyyden ominaisuutta, mikä olosuhteista huolimatta ei koskaan hellitä Jumalan Sanan hänelle tarjoamasta toivosta. Toisin sanoen se merkitsee sitä, että meidän uskonlaivamme ei saa koskaan kärsiä haaksirikkoa, ei saa milloinkaan pysähtyä ennen päämääräänsä, uuden maailman satamaa. Meidän merikarttamme, Raamattu, varoittaa: ”Te tarvitsette kestävyyttä, jotta te Jumalan tahdon tehtyänne saisitte kokea lupauksen täyttymyksen.” (Hepr. 10:36, Um) On suuriarvoista, että opimme tietämään, miten voimme rakentaa ja lujittaa toivomme, jotta se yhdessä uskon ja rakkauden kanssa tuottaisi tämän hedelmällisen kypsyyden: ”Me pidämme lakkaamatta mielessämme teidän uskosta johtuvan työnne ja rakkaudesta johtuvan ankaran ponnistelunne sekä toivostanne johtuvan kestävyytenne.” – 1. Tess. 3:3, Um.
3, 4. a) Millä tavalla toivo auttaa meidän kestävyyttämme? b) Osoita, että toivo auttoi Jeesusta läpäisemään kestävyyskokeen?
3 Toivo tarjoaa perusteen ilolle. Raamattu käskee tosiaan meitä täyttymään ilolla: ”Riemuitkaa edessäolevan toivossa.” (Room. 12:12, Um) Ilo pulppuaa meidän toivostamme. Ja tämä ilo vaikuttaa meidän kestävyydeksemme. Kristus Jeesus antoi täydellisen esimerkin siitä, miten toivo, ilo ja kestävyys vaikuttavat
-