aviorikokseen ja kodin rikkoutumiseen. On niin kuin Jeesus Kristus sanoi: ”Joka vähimmässä on väärä”, paaduttaa itsensä niin, että hän lopulta ”on paljossakin väärä.” – Luuk. 16:10.

Otamme valaisuksi äskettäin sattuneen tosi elämän tapauksen: Muuan nuorukainen tunnusti olevansa kristitty evankeliuminpalvelija, mutta harjoitti homoseksuaalisia tekoja ystävikseen tekeytyvien kanssa. Kun hän näki edulliseksi muuttaa toiseen osaan maata, niin hän menetti homoseksuaaliset ystävänsä. Niinpä hän kirjoitti yhdelle heistä uhaten paljastaa hänet, jollei tämä tulisi sinne, missä hän asui, jotta he voisivat jatkaa homoseksuaalisia suhteitaan. Mutta ei kestänyt kauan, ennen kuin tämä kristityksi tunnustautuva nuori suoritti joitakin julkisia tekoja, jotka paljastivat hänet, ja nyt hänet on erotettu vähintään kolmeksi vuodeksi kaikista Jehovan todistajain kristillisistä seurakunnista.

SYNNIN PAADUTTAVILTA VAIKUTUKSILTA SUOJAUTUMINEN

Miten voimme suojautua synnin paaduttavilta vaikutuksilta? Tärkeintä on varjella sydäntään. ”Yli kaiken varottavan varjele sydämesi.” Miten voimme tehdä sen? Valvomalla ajatuksiamme. On sen tähden viisas neuvo ajatella sitä, ’mikä on oikeaa, puhdasta, hyveellistä ja kiitettävää’. Missä mieli viipyy, sitä sydän halajaa, ja on helppo tulla tuon halun viekoittelemaksi. Sitten, kuten opetuslapsi Jaakob varoittaa, ”kun . . . himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman”. – Sananl. 4:23; Fil. 4:8; Jaak. 1:14, 15.

Jehova sanoi täydellä syyllä, että ”petollinen on sydän ylitse kaiken”. Sen syntisen taipumuksen olemme perineet ensimmäisiltä vanhemmiltamme: ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” Meidän täytyy olla varuillamme, sillä jo se seikka, että jokin on kiellettyä, saattaa kiusata haluamaan tehdä sitä. – Jer. 17:9; 1. Moos. 8:21.

Meidän täytyy oppia vihaamaan pahaa, näyttäköönpä se miten miellyttävältä tahansa. ”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa.” (Ps. 97:10) Sitä varten on erittäin hyödyllistä lukea säännöllisesti Jumalan sanaa ja kiinnittää erityisesti huomiota sellaisiin kehotuksiin, jotka liittyvät omiin heikkouksiin. Psalmista sanoi: ”Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.” Toinen suuri apu on niiden seura, jotka rakastavat sitä, mikä on oikein, ja vihaavat pahaa. On myös tärkeätä ottaa vaarin nuhteesta, sallia oikaista itseään, sillä ”kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole”. – Ps. 119:104; Sananl. 29:1.

Kun maailma tulee yhä pahemmaksi, niin kristittyjen on aina vaikeampaa olla varuillaan syntiä vastaan. Mutta sinä voit suojella itseäsi panemalla sydämellesi neuvon: ”Onnellinen on se ihminen, joka pelkää aina [Jehovaa].” (Sananl. 28:14, Tarkistettu standardikäännös) Jumalan sanan lukeminen, ajatustemme valvominen ja hyvien tovereitten seurassa oleminen auttaa meitä pelkäämään Jehovaa aina ja siten välttämään synnin paaduttavia vaikutuksia.

Jumalan totteleminen seuraa koskevassa asiassa

JEHOVAN TODISTAJAT tietävät, että ”huono seura hyvät tavat turmelee”. (1. Kor. 15:33) Eräs nuori mies, joka ei ollut todistaja, koki seuraavaa, mikä osoittaa tämän periaatteen noudattamisen arvon:

”Pidin paljon eräästä tytöstä, sillä tunsin hänet hyvin kouluajalta, ennen kuin hänestä tuli Jehovan todistaja. Kun hän alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa, hän sanoi minulle, ettei hän voinut lähteä ulos maailmallisten poikien kanssa, eivätkä he voisi tulla hänen kotiinsa tapaamaan häntä. Siitä huolimatta, että hän tutki Raamattua säännöllisesti ja meni kasteellekin, olin päättänyt yrittää murtaa hänen nuhteettomuutensa Jumalaa kohtaan. Kaikki tämä oli turhaa. Aloin valehdellakin hänelle ja yritin pettää häntä uskomaan, että minäkin pidin Raamatun totuudesta. Kävin tosiaan useissa kokouksissakin valtakunnansalissa. Lähdin myös saarnaamistyöhön jopa lumisateessa. Luulin saavani hänet nyt, koska toimin näin.

”Minulla oli tapana soittaa tai kirjoittaa hänelle melkein joka päivä, koska olin työssä kaupungin ulkopuolella. Lähetin hänelle lahjoja ja pyysin häntä pitämään ne, mutta hän ei koskaan ottanut niitä. Sitten ajattelin, että hänen uudessa uskonnossaan täytyy olla jotain, koska tavallisesti sain tahtoni läpi jokaisen tytön kanssa häntä lukuun ottamatta. Siksi aloin tehdä raamatullisia kysymyksiä ja mitä enemmän kysyin, sitä enemmän pidin vastauksista. Aloin tutkia Raamattua vakavissani ja pian antauduin Jehova Jumalalle. Olen todellakin nyt Jehovan todistaja, ja tuo uskollinen nuori nainen on vaimoni. Miten kiitollinen ja onnellinen olenkaan, että hän totteli Jumalan periaatteita niin uskollisesti.”