lukumääräisesti nähtävissä. Meillä oli v. 1955 yli viidenkymmenen hengen vahvuinen seurakunta, mikä merkitsi 500 prosentin lisäystä vuoteen 1947, jolloin saavuin Fidjisaarille.

Aloin kohta jälkeenpäin työskennellä eristetyllä alueella pääsaarella, jonka nimi on Viti Levu (Fidji Suuri), intialaisten sokeriruo’on viljelijöitten ja fidjiläisten keskuudessa johtaen keskimäärin kahtakymmentä kolmea Raamatun kotitutkistelua viikossa. Nuo ihmiset tulevat onnellisiksi, kun saavat vastaukseni heidän kysymykseensä, palaanko minä Englantiin – että minulla ei ole lainkaan halua lähteä Fidjiltä, sillä minulla ei ole parempaa paikkaa maan päällä. Minäkin tulen onnelliseksi, kun saan kuulla sellaisia huomautuksia, jollaisen eräs tummaihoinen fidjiläinen antoi niille, jotka pilkkaavat häntä hänen kiinnostuksensa tähden Jehovan todistajia kohtaan: ”Hänellä saattaa olla valkoinen nahka, mutta, pojat, hän on saanut ’mustan’ sydämen!” Tämä koskee kaikkia ”valkoisia” todistajia.

Kun kirjoitan tätä, niin toverini on Gilead-koulussa, ja minä odotan saavani olla vuoden 1958 Yankee Stadiumin konventissa nähdäkseni hänen saavan päästötodistuksen. Hän on ensimmäinen fidjiläinen Gileadin kurssin suorittanut koko koulun historiassa. Sillä välin jatkan lähetystyötäni ja seurakunnanpalvelijana olemista Lautokassa. Täällä lähetystyössä viettämäni vuodet ovat totisesti olleet onnelliset ja runsaasti siunatut. Työ kasvaa nopeasti nyt, ja me toivomme, että jotkut veljet, jotka ovat halukkaita palvelemaan siellä, missä tarve on suuri, voivat liittyä meihin täällä.

Uskon lujasti, että kun omaksun 1. Timoteuksen kirjeen 4:16:nnessa olevan Raamatun neuvon pysyä tehtävässäni, niin lasken ”hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle”, niin, Harmagedonin jälkeisille palvelusmääräyksille Jehovan uudessa maailmassa.

Seura vaikuttaa

Raamatun periaate ”huono seura hyvät tavat turmelee” valaisee, miten seurustelu väärää lajia olevien ihmisten kanssa vaikuttaa ihmisiin. Hyvä seura johtaa toisaalta hyvien tapojen syntymiseen ja säilymiseen. Ernest White kirjoittaa lehdessä Christian Life and the Unconscious puhuen siitä ”tavasta, millä me vaikutamme toisiimme elämän tavallisissa suhteissa”. ”Pitkä ja läheinen ystävyys toisen kanssa”, hän sanoo, ”muuttaa usein meidät tavoilla, mitkä ovat huomaamattomia meille, mutta mitkä saattavat tulla ilmeisiksi toisille. Ystävyydellä on muuttava voima, mikä on enemmän kuin toveruuden tietoiset vaikutukset. Tämä muuttava vaikutus hiipii meihin huomaamatta, ja se tulee toisinaan yllättävänä ilmestyksenä paljastaen, miten paljon pitkät läheiset toveruuden vuodet jonkun rakastamamme miehen tai naisen kanssa ovat vaikuttaneet ajattelutapaamme tai tottumuksiimmekin. Samalla tavalla ei voida paljon epäillä sitäkään, että vanhemmat ja opettajat voivat siirtää hautautuneita kompleksejaan huollossaan oleviin lapsiin. Eivät vanhemmat eikä lapsi ole tietoisia tästä, mutta se ilmenee vaikutuksissa käyttäytymiseen.” Miten tärkeätä onkaan, että opettajat ja vanhemmat antavat oikeat esimerkit sekä ajatuksissa että teoissa!

Voimaton uskonto

”Niillä kaupungeilla, joissa on pahin poliittinen turmelus, ei ole suinkaan puutetta kirkoista”, huomauttaa professori Elton Trueblood. ”On selventävää muistaa, että kun Rooma vajosi moraaliseen ja poliittiseen turmelukseen, niin siellä oli enemmän kuin neljäsataa pyhäkköä.” – Your Other Vocation.