Lempeys, kristillinen vaatimus

1–3. Miksi lempeys on kristittyä varten?

KUN kuuntelet säätiedotusta kesällä, niin iloitsetko kuullessasi, että lämpötila tulee olemaan hyvän joukon yli 30 astetta varjossa suuren kosteuden seuratessa kovaa hellettä? Tai ilahduttaako sinua talvisaikaan, kun kuulet säätiedotuksen lukijan sanovan, että on odotettavissa ankaraa pakkasta tai tiheätä räntää ja kovia jäisiä viimoja? Et, tavallinen ihminen ei pidä sellaisista ennustuksista, koska ei ole mieluista olla päivittäisessä toimessaan sellaisilla äärimmäisillä ilmoilla.

² Mutta entä jos ennustus sanoisi tuulen olevan leppoisa, lämpötilan noin 20 astetta ja kosteuden alhainen pilvenhattaroiden vain leijaillessa aurinkoisella taivaalla? Sellainen saa tavallisen ihmisen tuntemaan olonsa hyvältä. Hän haluaa mennä ulos, hengittää raitista ilmaa ja virkistyä. Tällainen sää on hyvin miellyttävä. Mielentilakin usein paranee. Leppoisa ilma on toivottava mutta ankarat äärimmäisyydet eivät.

³ Sama pitää paikkansa kristillisestä persoonallisuudesta. Lempeys on luonteenominaisuutena toivottavampi kuin tylyys. Se ei ole tosiaan ainoastaan toivottava vaan myös kristillinen vaatimus. Apostoli Paavali sanoi Ef. 4:1, 2:ssa: ”Niin kehoitan siis minä, . . . teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa [lempeydessä, Um].” Hän kehotti Timoteusta tavoittamaan ”vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta [lempeämielisyyttä, Um].” (1. Tim. 6:11) Neuvoessaan vaimoja Pietari käski heitä, että heidän kaunistuksensa ”olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan [lempeän, Um] hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis”. (1. Piet. 3:4) Lempeys on siis todella enemmän kuin haluttavaa. Sitä vaaditaan kristityiltä.

MITÄ SE ON

4. Mikä muu tekee lempeyden niin tärkeäksi?

⁴ Lempeys on niin tärkeä, että Raamattu sanoo sen olevan yksi Jumalan pyhän hengen tuotteista eli hedelmistä. Gal. 5:22, 23:ssa Paavali sanoo: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys [lempeys, Um].” Tämä ominaisuus, lempeys, on siis Jumalan toimivan voiman tuote, voiman, joka toimii maan päällä olevien vastaanottavaisten kristittyjen kautta. Kun kristityt ovat sopusoinnussa Jumalan kanssa, kun he ovat muokanneet elämänsä niiden vaatimusten mukaiseksi, jotka Jumala viitoittaa pyhässä Sanassaan, ja kun he rukoilevat Jumalan henkeä ja sallivat sen vaikuttaa itsessään, niin he tuottavat tätä ominaisuutta. Lempeyden puute ilmaisee, että asianomainen on jotain vailla, ettei hän ole saavuttanut kristillistä kypsyyttä, ettei Jumalan henki toimi vapaasti hänessä.

5. Mitä lempeys merkitsee?

⁵ Mitä lempeys oikein merkitsee? Lempeys merkitsee sitä, että olemme tyyniä, kohtuullisia tavoissamme ja toimissamme, hillittyjä tunteissamme ja käytöksessämme toisia kohtaan. Se merkitsee hellyyttä. Tätä hellyyttä voitaisiin verrata siihen, miten pikkulasta käsitellään. Rakastava äiti ei ajattelisikaan panna pienokaista vuoteeseen tylysti heittäen lasta kehtoonsa, välittämättä siitä, mihin se joutuisi tai mitä vahinkoa sille tapahtuisi. Ei, rakastava äiti on huolellinen, hellä. Hän pitää molemmin käsin lasta ja hellästi kantaa sen paikasta toiseen, jottei mitään vahinkoa tapahtuisi. Hän säilyttää kyllin lujan otteen saadakseen työn tehdyksi. Lempeys on sellaista, ystävällistä, hellää, huolehtivaa, mutta kyllin varmaa, jotta elämän välttämättömät tehtävät tulisivat suoritetuiksi.

6, 7. Mitä lempeys ei mm. ole?

⁶ Eräät ominaisuudet eivät ole lempeyttä. Se ei ole tyly. Se ei käytä terävää eikä purevaa kieltä puhuessaan toisille. Se ei paaduta itseään lähimmäistä kohtaan. Miehet voisivat verrata sitä paidankaulukseen. Jos kaulus on liian jäykkä, se on kova, se ärsyttää ja hankaa niskaa. Mies pitää kauluksesta, joka ei ärsytä, joka on pehmeä niskalle, mutta kyllin tanakka, niin että se säilyttää ryhtinsä. Lempeys on sen kaltainen. Se ei ole kova, ärsyttävä eikä terävä.

⁷ Lempeys ei ole kärsimätön eikä äkkipikainen. Sitä ei ole vaikea miellyttää, se ei ole pikkumainen eikä hermostunut jokaisesta pikkuseikasta. Se ei ole äreä eikä sotaisa. Niin kuin Paavali kehotti Tiitusta muistuttamaan varhaiskristittyjä, se merkitsee sitä, ettei ’ketään herjaa, ei riitele, vaan on lempeä ja osoittaa kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan’. – Tiit. 3:2.

8, 9. Onko lempeys heikkouden merkki?

⁸ Lempeyttä ei saa kuitenkaan sekoittaa heikkoon persoonallisuuteen eikä pelkuruuteen, sillä sitä se ei suinkaan ole. Se, että joku kehittää lempeää mielenlaatua ja välttää puheen ja käytöksen äärimmäisyyksiä, ei merkitse sitä, että häneltä puuttuisi rohkeutta tai että hän olisi saamaton. Se ilmaisee todellisuudessa sisäistä voimaa ja osoittaa, että asianomainen hallitsee itsensä. Se osoittaa, että Jumalan henki muovaa häntä, ja miten se voisi tehdä ketään heikoksi tai saamattomaksi? Älä sekoita lempeyttä heikkouteen, päättämättömyyteen, epävakaisuuteen, horjuvuuteen tai selkärangattomuuteen. Se ei ole sitä. Päinvastoin kristitty, jolla on tämä Jumalan hengen hedelmä, on voimakas, rohkea, päättäväinen.

⁹ Apostoli Paavali oli lempeä henkilö, ja kuitenkin hän sanoo itsestään kirjoittaessaan pyhän hengen innoittamana: ”Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista. Damaskossa kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut kiinni, ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin hänen käsistänsä.” (2. Kor. 11:23–28, 32, 33) Kuulostaako tämä kaikki sellaisen toiminnalta, jolta puuttuu rohkeutta? Vaikka Paavalilla olikin inhimilliset heikkoutensa ja puutteensa, niin hänessä vaikuttava Jumalan henki teki totisesti hänestä rohkean, pelottoman, uskaliaan vaikeuksissa ja vastustuksen keskellä. Hän oli kuitenkin samalla kuin rakastava isä, sillä Jumalan henki sai hänessä aikaan myös lempeän mielenlaadun. Samoin myös kristityillä on nykyään rohkeutta ja pelottomuutta, minkä Jumalan henki aikaansaa vastaanottavissa ihmisissä, samalla kun he ovat lempeämielisiä.

HYÖTY

10, 11. Mitä hyötyä lempeys mm. tuo?

¹⁰ Lempeydestä on paljon hyötyä sitä harjoittaville. Ensiksikin se tuo suuren levon mielelle ja ruumiille. Lempeä ihminen ei aina järkyty ja kiihdy toisten tekojen tähden. Hän ei kiduta mieltään ja ruumistaan jatkuvalla huolella ja riidalla. Lempeä ihminen ei todennäköisesti saa mahahaavoja eikä mielenhäiriöitä. Lempeys auttaa päinvastoin pitämään tunne-elämän tasaisena, mikä vuorostaan hyödyttää henkisesti ja ruumiillisesti.

¹¹ Toinen hyöty, minkä lempeä ihminen saa, on se, että hänen kanssaan on helpompi tulla toimeen. Toiset iloitsevat hänen seurastaan. He virkistyvät ollessaan lempeän henkilön seurassa hänen miellyttävän käytöksensä, puheensa ja toimintansa takia, samoin kuin he virkistyvät leppoisana ja miellyttävänä päivänä. Lempeitten ihmisten miellyttävä vaikutus on kuvattu sattuvasti Sananl. 16:24:ssä, missä sanotaan: ”Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.” Kun olet lempeän ihmisen kanssa, sinusta tuntuu juuri tältä. Sinä et pelkää häntä, vaan sen sijaan hänen lempeät tapansa ovat kuin hunajaa, ”makeat sielulle ja lääkitys luille”.

12. Miten se auttaa meitä säilyttämään paikkamme Jehovan järjestelyissä?

¹² Lempeys auttaa meitä säilyttämään paikkamme Jehovan asiainjärjestelyssä, koska se auttaa meitä olemaan alistuvaisia. Paavali sanoi: ”Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.” (1. Kor. 11:3) Kaikki Jumalan palvelijat ovat todella suhteellisesti alamaisia. Tämä vaatii lempeämielisyyttä. Ylpeämieliset eivät halua olla alamaisia Jehovalle ja hänen järjestelyilleen. Miten erinomaisen esimerkin Jeesus antoikaan tässä suhteessa! Jumalan sana sanoo hänestä: ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen [vertainen, Um], vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.” – Fil. 2:5–8.

13. Minkä epämiellyttävän piirteen lempeys auttaa meitä välttämään?

¹³ Eräs lempeyden hyöty on vielä se, että se auttaa meitä välttämään taipumusta ”loistaa” toisten silmissä itsensä ylentämiseksi. Tätä taipumusta tulee välttää, koska se on vastenmielistä kypsille kristityille ja Jehovallekin, sillä se perustuu väärään ylpeyteen. ”Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus.” (Sananl. 16:5) Lempeä ihminen havaitsee todennäköisemmin tämän ja karttaa kunnianhimoista loistamista veljiensä kustannuksella tai pöyhistelyä kuvitellulla ylemmyydellä heihin nähden tai yrittämistä hallita toisia Jumalalle kuuluvia, jotka ovat lempeitä ja lampaankaltaisia. Jeesus sanoi: ”Joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.” (Matt. 23:11, 12) Lempeys auttaa meitä toimimaan kuin palvelija eikä pomo ollessamme tekemisissä toisten kristittyjen kanssa. Se auttaa meitä ymmärtämään aina, että Jehova täytyy korottaa ja että kaikki ihmiset ovat syntyneet synnissä ja tarvitsevat lunastusta. Lempeä henkilö, joka muistaa langenneen tilansa ja tarvitsevansa Jehovan lunastusjärjestelyä, ei etsi helposti itsensä ylentämistä.

KEHITÄ ASTEITTAIN LEMPEYTTÄ

14–16. Esitä kolme seikkaa, jotka vaikuttavat lempeyden vastaisesti.

¹⁴ Luultavasti useimmat lukijat, nekin, jotka ovat tulleet täsmälliseen Jumalan sanan tuntemukseen, voivat katsoa taakseen elämäänsä ja sanoa itsekseen: ”Minä muistan totisesti monta kertaa, jolloin en ollut lempeä, vaikka minun olisi pitänyt olla.” Monista tuntuu epäilemättä, etteivät he tällä hetkellä sovi siihen kuvaukseen, minkä Raamattu antaa lempeästä ihmisestä. Tämä voi pitää paikkansa sinustakin, mutta sen ei pitäisi masentaa eikä lannistaa sinua niin paljon, että lakkaisit yrittämästä tulla lempeämmäksi. Sinun täytyy muistaa, ettei lempeys ole peritty ominaisuus, joka tulee luonnostaan syntyessä. Ei, me synnymme perityn synnin, epätäydellisyyden tähden taipuvaisina tekemään pahaa eikä hyvää. ”Niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.” (Room. 5:12) Psalmista Daavid myönsi tämän, sillä hän sanoi Ps. 51:7:ssä: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.”

¹⁵ Lisäksi on meillä muutakin, mikä vetää meitä pois lempeydestä. Pahat henkivoimat vastustavat kristittyjen toimintaa ja voivat panna koetukselle heidän lempeytensä vainoamalla heitä tai vaikeuttamalla heidän toimintaansa sellaisten maallisten välikappaleitten kautta, jotka ovat demonien vaikutuksen alaisia. Paavali kuvailee hyvin tämän vastustuksen Ef. 6:12:ssa: ”Meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.”

¹⁶ Meidän on taisteltava myös tätä demonien valvomaa asiainjärjestelmää ja sen pahaa henkeä vastaan. Useimpien meistä on joka päivä työskenneltävä ihmisten parissa, joilla ei ole Jumalasta tulevaa lempeyden henkeä vaan Saatanasta tuleva tylyyden henki. Nykyisen asiainjärjestelmän hengen- eli mielenlaatu toimii kristillisen lempeyden vastaisesti.

17, 18. Koska emme voi välttää kokonaan joutumasta kosketukseen maailman kanssa, niin mitä meidän on tehtävä?

¹⁷ Me emme voi välttää kokonaan kosketusta niihin, joilla ei ole lempeää henkeä, ”sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta”, vaan meiltä vaaditaan itsemme hillitsemistä, niin ettemme maksa samalla mitalla, kun toiset vastustavat tai ärsyttävät. Tämä hillitty, lempeä henki tulee pelastukseksemme sellaisina vaikeina aikoina ja auttaa meitä tekemään niin kuin Paavali sanoo: ”Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme; meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi.” (1. Kor. 5:10; 4:12, 13) Tässäkin Jeesus näytti mallin. ”Joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee.” – 1. Piet. 2:23.

¹⁸ Koska niin monilla seikoilla on huono vaikutus, niin käy ilmeiseksi, että kristittyjen on työskenneltävä ahkerasti tämän lempeyden ominaisuuden hyväksi. Se ei tule luonnostaan, ilman ponnistelua meidän puoleltamme, sillä liian monet asiat pyrkivät tekemään meidät sen sijaan koviksi. Meidän täytyy siis päivä päivältä, vuosi vuodelta, edistyvästi kehittää lempeyttä vastavaikutukseksi perisynnille, Saatanalle ja hänen demoneilleen sekä niille, joita tämän asiainjärjestelmän paha henki johtaa. Jollemme työskentele ankarasti kehittääksemme lempeyttä, niin nämä seikat ovat omiaan tekemään meidät karkeiksi toisten lailla maailmassa.

19. Mikä ensi askel on välttämätön?

¹⁹ Miten me menettelemme kehittäessämme lempeyttä? Ensiksi otamme selvää siitä; tutkimme Jumalan sanaa ja havaitsemme, että sitä on kehitettävä, että se on yksi perusominaisuus, joka kristityllä täytyy olla. Se saattaa meidät oikeille raiteille. Me tiedämme, mikä suunta meidän on valittava, toisin kuin maailman ihmiset, jotka luulevat lempeyden olevan epämieluinen ominaisuus ja että ihmisen täytyy olla kova, raaka ja röyhkeä päästäkseen eteenpäin tässä maailmassa.

20. Miksi inhimillinen epätäydellisyys täytyy ottaa huomioon?

²⁰ Yrittäessämme olla ajan mittaan lempeämpiä meidän on pidettävä mielessämme jatkuvasti inhimillinen epätäydellisyys. Me emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että kaikki ovat syntyneet epätäydellisinä ja ovat taipuvaisia tekemään erehdyksiä. Tämän tietoisuuden pitäisi saada meidät näkemään, että tarvitsemme ymmärtämystä ollessamme tekemisissä toisten kanssa. Sen pitäisi saada meidät käsittämään, että meidän on oltava anteeksi antavia toisille, niin kuin Jumala antaa anteeksi meille, tajuttava, että he eivät voi ajatella eivätkä toimia täydellisesti enempää kuin mekään. Lempeyttä kehittävä henkilö tekee näin, antaa anteeksi ”seitsemänkymmentä kertaa seitsemän”, sillä lempeä ihminen on rakkaudellinen, ja ”rakkaus peittää syntien paljouden”. – Matt. 18:21, 22; 1. Piet. 4:8.

21, 22. Miksi meidän tulee välttää toisten ärsyttämistä?

²¹ Jos odotamme liian paljon toisilta, enemmän kuin Jumala odottaa, niin joudumme pettymään. Se voi koitua meille koetukseksi, sillä me voimme ruveta ajattelemaan, että koska lempeydestä ei ollut mitään hyötyä, niin voisimme yhtä hyvin käyttää kovuutta. Mutta tämä on vain omiaan aikaansaamaan sen, että toiset menettävät lempeytensä, ja heidän menettelynsä voi aiheuttaa vuorostaan suuremman lempeyden puutteen meissä. Muodostuu noidankehä. On paljon parempi, ettei lainkaan pane alulle tällaista tapahtumain kulkua. On niin kuin Sananl. 26:20 sanoo: ”Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.” Mutta jos me vain painostamme ja vaadimme ja ärsytämme, niin meidän ei pidä lainkaan ihmetellä, jos toiset ärtyvät ja kenties vihastuvatkin. Kukaan ihminen ei halua, että häntä ärsytetään jatkuvasti. Menettihän eräässä tilaisuudessa Mooseskin, ”nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä” aikanaan, lempeytensä israelilaisten järjettömän ja ärsyttävän asenteen takia! ”He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä. Sillä he . . . [katkeroittivat hänen henkensä, Um], ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.” – 4. Moos. 12:3; 20:2–13; Ps. 106:32, 33.

²² Eräs sanomalehti kertoi vähän aikaa sitten tapahtuman, mikä myös osoittaa, miten karkea puhe tai toiminta voi kiihottaa toiset menettämään lempeytensä. Se oli tapaus, joka sattui eräälle alahuoneen naisjäsenelle Englannissa. Hän sanoi kerran hyvin terävästi Winston Churchillille, Englannin entiselle pääministerille: ”Jos olisin vaimonne, panisin myrkkyä kahviinne.” Churchill kivahti takaisin: ”Jos olisin miehenne, joisin sen.” Niin, nainen pani puita tuleen ja aiheutti kiihtyneen vastauksen. Tapahtui niin kuin Sananl. 26:21 sanoo: ”Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies [tai nainen].” Me emme halua olla tällaisia, joten me varomme ärsyttämästä toisia menettämään lempeyttään eri tilanteissa.

23. Miten vaihtelevuuden ymmärtäminen on avuksi lempeydellemme?

²³ Eräs seikka, joka auttaa meitä lempeyden kehittämisessä, on sen käsittäminen, että Jehova sallii sopivissa rajoissa monia erilaisia persoonallisuuksia, makuja, mieltymyksiä ja vastenmielisyyksiä. Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon ihmeellisen lahjan. Vaikkei tämä sallikaan täydellistä vapautta, koska se merkitsisi riippumattomuutta Jumalasta ja hänen laeistaan, niin se sallii suhteellisen vapauden monilla inhimillisen toiminnan aloilla. Älä pidä siis itsepintaisesti kiinni omasta tavastasi tai maustasi kaikessa, missä Jehova sallii vaihtelua. Älä ajattele, että jokaisen muun on mukauduttava siihen, niin kuin sinä katsot parhaaksi. Ymmärrä, että kaikki ovat erilaisia, äläkä yritä laatia omia sääntöjäsi, jotka hävittäisivät ne värikkäät eroavuudet, mitkä kuuluvat Jumalan luomistyöhön. Missä vaaditaan tarkkuutta tai mukautumista, missä on kysymyksessä palvonta, oikea oppi ja käytös, siinä Jumalan sana, hänen pyhä henkensä ja näkyvä järjestönsä pitää meidät tietoisina siitä, mitä meidän tulee tehdä. Mutta missä asiat jätetään suuressa määrin henkilökohtaisesti valittaviksi, kuten mitä söisimme, miten pukeutuisimme, mitä haluaisimme tehdä rentoutuaksemme jne., niin muista, että minkä Jumala sallii, se meidänkin tulee sallia. Tämä estää meitä ärsyyntymästä helposti siksi, että toisilla on makuja, mitkä saattavat erota meidän mauistamme.

24, 25. Onko lempeyden kehittäminen helppoa?

²⁴ Onko lempeyden kehittäminen helppo tehtävä? Se voi olla toisille helpompaa kuin toisille riippuen henkilön menneisyydestä, aikaisemmasta kasvatuksesta, elämänkokemuksista ja kypsyydestä kristillisyydessä. Mutta jos sinun on vaikea kehittää sitä, niin voit kärsiä enemmän takaiskuja kuin toiset yrittäessäsi tehdä niin. Älä kuitenkaan masennu äläkä lakkaa yrittämästä. Huomaa mitä Paavali sanoi Room. 7:21–23:ssa: ”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan.”

²⁵ Niin, sinun langennut lihasi samoin kuin ulkopuoliset vaikutteet voivat aiheuttaa sinulle paljon vaikeutta, kun työskentelet lempeyden kehittämiseksi, mutta sinä et saa lakata yrittämästä siksi, että luiskahdat toisinaan takaisin tylyyteen. Ajattele lasta, joka opettelee kävelemään. Hän kaatuu yhä uudelleen, mutta nousee ylös ja yrittää jatkuvasti, kunnes lopulta onnistuu ja kävelee varmasti. Niin sinäkin voit epäonnistua silloin tällöin, kun aherrat edistyvästi kehittäen lempeyttä. Mutta opi kokemuksesta ja vahvista uudelleen päätöksesi edistyä jatkuvasti. Käsitä, että kypsyyteen kasvaminen lempeyden ollessa kysymyksessä vie aikaa. Ole tyytyväinen vähittäiseen edistymiseen äläkä lakkaa yrittämästä sen tähden, että edistyminen saattaa kestää kauemmin kuin olit odottanut.

26. Miten Jehova auttaa meitä tässä asiassa?

²⁶ Muista myös, että Jehova on armollinen. Kun me epäonnistumme, niin me voimme mennä hänen luokseen rukouksessa ja pyytää anteeksiantoa. Me haluamme myös alituisesti rukoilla apua, koska lempeys on Jehovan hengen tuote. Jos rukoilemme Jumalan henkeä, lempeyttä tuottavaa henkeä, niin edistymme ehdottomasti. Aikanaan se, jolta puuttuu lempeyttä, saa sitä, tämän voimakkaan avun kautta, kunnes se tulee osaksi hänen persoonallisuudestaan, melkein tottumukseksi, samoin kuin käveleminenkin tulee melkein tavanomaiseksi ruumiillisesti täysikasvuiselle.

27. Mitä runsaita palkintoja lempeys tuo?

²⁷ Ei ole epäilystäkään siitä, että lempeyden kehittäminen tuottaa runsaan palkan. Se tekee elämäsi sinulle paljon onnellisemmaksi, vaikka olisitkin tuskallisten olosuhteitten ympäröimä, koska sinä säilytät tasapainosi etkä anna niiden masentaa etkä paaduttaa itseäsi. Yksi lempeyden aikaansaama palkka on, että se tekee sinut vastaanottavaisemmaksi totuudelle. Kun Jehova paljastaa vähitellen sinulle tahtoaan, niin sinä olet paljon alttiimpi hyväksymään uudet totuudet ja muovaamaan elämäsi niiden ympärille. Mitä se tekee sinulle? Jaak. 1:21 vastaa: ”Ottakaa hiljaisuudella [lempeydellä, Um] vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.” Tosiaan, sinun pelastuksesi on kysymyksessä! Ole siis lempeämielinen ja valmistaudu Ps. 37:11:ssä olevan Jumalan lupauksen täyttymykseen: ”Nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.”