Erimielisen huonekunnan yhdistäminen
”Mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?” – 1. Kor. 7:16.
1. Mitä Jeesus Kristus ennusti huonekunnista ja miksi?
ERIMIELISET huonekunnat – miten sellaisia voi syntyä? Siten, että yksi tai useampi huonekunnan jäsen tulee tuntemaan Jumalan totuuden, totuuden Jumalan tarkoituksista sellaisina kuin ne on ilmoitettu Pyhässä Raamatussa. Luuk. 12:51–53 kertoo Jeesuksen Kristuksen ennustaneen juuri niin käyvän: ”Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” Jeesus osoittaa, etteivät kaikki perheen jäsenet auliisti tunnusta eivätkä arvosta Jumalalta tulevaa totuutta.
2, 3. Miten on viisasta suhtautua erimieliseen huonekuntaan, koska Jeesus ei ole avioliiton rikkoja?
2 Koska Jumalan totuus ei ole suosittua tässä maailmassa, niin monet vastustavat sitä ja paheksuvat sitä erityisesti, kun heidän oman huonekuntansa jäsenet asennoituvat Jumalan ja hänen valtakuntansa puolelle. Erimielisiä huonekuntia oli varmasti ilmaantuva, kuten Jeesuksen ennustus osoittaa. Mutta merkitseekö tämä sitä, että tilanne erimielisessä huonekunnassa on toivoton, ettei mitään ole tehtävissä tilanteen hyväksi? Ei! Tilanteen parantuminen on mahdollista. Jeesus ei ole avioliiton rikkoja, joten Jumalan totuuden oppiminen ei merkitse avioliiton särkymistä. Apostoli Paavali esittää viisaan ja optimistisen tavan suhtautua erimieliseen huonekuntaan:
3 ”Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?” – 1. Kor. 7:12–16.
4. Missä merkityksessä uskova vaimo voi ”pelastaa” epäuskoisen miehensä?
4 Voiko uskova vaimo sitten ”pelastaa” epäuskoisen miehensä jäämällä hänen luokseen? Kyllä se saattaa olla mahdollista. Jos hän ajoissa ”pelastaa” miehensä, niin kysymyksessä on tietysti pelastaminen suhteellisessa merkityksessä, koska pelastus tulee Jehovalta. (Ilm. 7:10) Mutta vaimo voi suhteellisessa määrin pelastaa miehensä, samoin kuin joku voi käyttää jonkin seuran hengenpelastusvälineitä pelastaakseen hukkuvan miehen. Seuralla saattaa olla vene pelastusvälineineen. Ja kun pelastajat näkevät jonkun huitovan avuttomana meressä, niin he heittävät välineitä hänen pelastamisekseen. Se, joka vetää hänet veneeseen tyrskyävästä merestä, on aktiivisin pelastamisessa, mutta tuo seurakin täytyy ottaa huomioon, koska se on varannut hengenpelastusvälineet. Jehova suorittaa järjestelyt pelastusta varten, mutta hän käyttää yksilöitä osallistumaan tähän hengenpelastustyöhön.
5, 6. Mikä on siis uskovan oikea asenne epäuskoista puolisoa kohtaan?
5 Uskova vaimo voi siis ”pelastaa” epäuskoisen miehensä. Hän voi auttaa miestään pelastumaan. Miten rohkaisevaa se onkaan! Jotta se olisi mahdollista, apostoli Paavali käskee vaimoa pysymään epäuskoisen miehensä luona. Koska kristitty vaimo saarnaa Valtakunnan hyvää uutista ulkopuolisille, niin miksei hän yrittäisi auttaa omankin huonekuntansa jäseniä, erityisesti sitä, jonka kanssa hän on yhtä lihaa? Näin ollen ei kristittyjen vaimojen, joilla on epäuskoinen mies, tulisi koskaan menettää toivoaan heidän erimielisen huonekuntansa yhdistymisen suhteen!
6 Ajatelkaamme esimerkiksi erästä kolmen lapsen äitiä Espanjassa. Hän koki julmaa vastustusta, kun hän oppi Raamatun totuuden. Hänen miehensä jopa haki asumuseron katoliselta tuomioistuimelta ja syytti vaimoaan lasten mielen myrkyttämisestä. Oikeusistuin määräsi kaksi lasta isän huoltoon. Kaikki näytti menetetyltä, mutta äiti turvasi Jumalaan. Myöhemmin mies tapasi sattumalta erään vanhan ystävänsä. Miten hämmästynyt hän olikaan saadessaan tietää, että hänen ystävänsä oli nyt Jehovan todistaja! Kahden tunnin keskustelun jälkeen aloitettiin aviomiehen kanssa raamatuntutkistelu. Hän muuttui, ja nyt hänen perheensä on ”yksimielisempi kuin koskaan aikaisemmin”. Kristittyjen vaimojen ei tarvitse siis koskaan menettää toivoaan.
7. Mikä saattaa olla syynä siihen, että aviomies pysyy epäuskoisena, ja mitä kristittyjen evankeliuminpalvelijoiden siksi pitäisi tehdä?
7 On myös hyvä muistaa, ettei aina ole kysymys epäuskoisen suoranaisesta Jumalan totuuden vihaamisesta. Saattaahan olla, ettei hänelle ole esitetty Raamatun totuutta samanaikaisesti kuin hänen puolisolleen, joten hän paheksuu sitä, että hänen aviopuolisonsa on häntä edellä. Tai ehkä raamatuntutkistelua ei ole yritetty pitää koko perheelle. Sen vuoksi epäuskoinen jäsen ei ehkä ymmärrä, mitä Jehovan todistajat oikein opettavat ja millaisia he todellisuudessa ovat. Tai saattaisiko olla niin, ettei aviomies halua vaimonsa opettavan hänelle uskontoa? Kristittyjen evankeliuminpalvelijoiden on tarpeellista tutkia tilanne, jossa aviomies jää epäuskoiseksi. Mitkä ovat pulman juuret?
8. Miten epäuskoiset ovat erilaisia, ja miten voidaan edistyä kenen tahansa epäuskoisen auttamisessa?
8 Muista, että epäuskoiset ovat erilaisia. Jotkut vainoavat katkerasti uskovaa. Muutamat nalkuttavat alituisesti uskovalle ja yrittävät murtaa hänen nuhteettomuutensa. Jotkut pelottelevat ovelasti uskovaa. Toiset osoittavat välinpitämättömyyttä tosi palvontaa kohtaan. Toiset epäuskoiset puolisot suhtautuvat suopeasti Jumalan totuuteen, mutta eivät tee juuri mitään edistyäkseen hengellisesti. Kaikissa näissä tapauksissa voidaan edistyä vähitellen epäuskoisen auttamisessa. Oikeiden kristillisten ominaisuuksien osoittaminen johtaa vastustuksen murtumiseen tai kiinnostuksen heräämiseen. Jos epäuskoinen on suosiollinen, niin uskovan tulee kristillisen seurakunnan avulla työskennellä tavoitteenaan perheen yhdistäminen Raamatun kotitutkistelun avulla. Jos epäuskoinen vastustaa, niin uskovan on kestettävä herjattaessa ja vainottaessakin.
NUHTEETTOMUUDEN SÄILYTTÄMINEN – ENSIMMÄINEN TAVOITE
9. a) Mikä on kristityn ensimmäinen tavoite erimielisessä huonekunnassa? Miksi? b) Entä sitten jos epäuskoinen pakottaa välienselvittelyyn?
9 Näin pääsemme ensimmäiseen tavoitteeseen erimielisessä huonekunnassa. Mikä se on? Uskovan on säilytettävä nuhteettomuutensa Jumalaa kohtaan ja toteltava sitä, jonka kautta Jumala puhuu nykyään – hänen rakasta Poikaansa Jeesusta Kristusta. Nuhteettomuudesta luopuminen merkitsee itse elämästä luopumista. (Hepr. 1:1, 2; 2:3; Matt. 10:32–35) Käsitellessään erimielisiä huonekuntia Jeesus sanoi: ”Ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa”, ja sitten Jeesus selitti: ”Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias.” (Matt. 10:36, 37) Entä sitten, jos täytyy tapahtua välienselvittely? Uskovan ”täytyy totella Jumalaa hallitsijana pikemmin kuin ihmisiä”. (Apt. 5:29, Um) Se saattaa merkitä pitkää hermosotaa, mutta pidä nuhteettomuustavoite ensi sijalla. Uskova ei saa ärsyyntyä eikä tulla kovaääniseksi, kun tilanne käy vaikeaksi. Ymmärrä, että on parempi olla herjattavana kuin herjaajana. (Ef. 4:26, 29, 31) Kaikki kristillisen seurakunnan jäsenet voivat auttaa näitä henkilöitä, jotka käyvät nuhteettomuustaistelua kotirintamalla. Rohkaiskaa heitä kestämään, säilyttämään nuhteettomuutensa kaikkivaltiasta Jumalaa kohtaan.
10, 11. Miksi nuhteettomuuden säilyttäminen Jumalaa kohtaan on tärkeätä epäuskoisen auttamisessa?
10 Muista aina tämä: uskovan nuhteettomuus on ehdoton välttämättömyys, jotta epäuskoinen saataisiin näkemään Jumalan totuuden rakastamisen tärkeys. Ajattele, mitä saattaisi tapahtua, jos vaimo ei sailytä nuhteettomuuttaan vaan suostuu jäämään pois kristillisen seurakunnan kokouksista. Eiköhän aviomies ajattelisi, etteivät ne kokoukset voi sittenkään olla kovin tärkeitä, sillä muuten ei vaimo koskaan luopuisi niistä? Eiköhän hänestä tuntuisi, että vaimon kiinnostus Raamattua kohtaan on vain ohimenevä päähänpisto ja merkityksetöntä? Jos näin on, niin miten uskova voi odottaa epäuskoisen kiinnostuvan Jumalan sanasta?
11 Jos vaimo toisaalta menee jatkuvasti kristillisen seurakunnan kokouksiin ja selittää epäuskoiselle miehelleen, miksi ne ovat niin tärkeitä hänelle, niin se voi aikanaan tehdä vaikutuksensa mieheen. Eiköhän tuo epäuskoinen lopulta hyväksy kutsun mennä johonkin noista kokouksista, jolloin hän saa itse nähdä niiden hyödyllisyyden? Uskovan puolison täytyy näin ollen aina muistaa, että nuhteettomuuden säilyttäminen ei koidu ainoastaan uskovan vaan myös epäuskoisen hyväksi.
PUOLISON AUTTAMINEN – TOINEN TAVOITE
12. a) Mitä uskovan tulee koettaa tehdä, jotta toinen tavoite erimielisessä huonekunnassa toteutuisi? b) Miten tulee suhtautua siihen, jos pysyminen epäuskoisen puolison luona johtaa kodissa vainoon?
12 Uskovan on välttämättä säilytettävä nuhteettomuutensa, jotta toinen tavoite konsanaan toteutuisi – ja se on epäuskoisen puolison auttaminen oppimaan Jumalan totuus. Tehdäkseen tämän uskova puoliso yrittää pysyä epäuskoisen puolison luona. Kun he asuvat yhdessä, niin epäuskoinen on alituisessa kosketuksessa tosi palvonnan kanssa, ja se on mitä hyödyllisintä epäuskoiselle puolisolle ja lapsille. Timoteuksen äiti, joka oli juutalainen, jäi ilmeisesti epäuskoisen kreikkalaisen miehensä luokse ja antoi koko ajan raamatullista opetusta pojalleen Timoteukselle. (Apt. 16:1; 2. Tim. 1:5; 3:14, 15) Tämä Timoteuksen kotonaan saama uskonnollinen opetus voitti hänen kreikkalaisen isänsä kaiken pakanallisen vaikutuksen. Ja kun apostoli Paavali tuli kaupunkiin ensi kerran, niin Timoteus tuli yhdessä juutalaisen äitinsä ja isoäitinsä kanssa kristityksi. (1. Tim. 1:1, 2; 2. Tim. 1:1, 2) Se, että uskova elää edelleen epäuskoisen puolison kanssa, voi saattaa hänet jonkinlaisen vainon alaiseksi kodissaan. Mutta sen sijaan että uskova ottaisi asumuseron, hän voi pitää tätä Kristuksen tähden kärsimisenä ja pyrkiä osoittamaan epäuskoiselle puolisolle hyvää kristillistä käytöstä. ”Jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.” – 1. Piet. 2:20.
13. Miksi uskovan ei pidä koskaan luopua toivosta, että epäuskoinen puoliso ottaa vastaan Raamatun sanoman?
13 Jos aviopuolisosi vastustaa Jumalan totuutta, niin yritä tahdikkaasti auttaa tuota epäuskoista. Yritä vähitellen heikentää vastustusta. Jollei epäuskoinen vastusta vaan on vain välinpitämätön, niin yritä vähitellen herättää kiinnostusta. Älä koskaan hellitä päätöksestäsi auttaa epäuskoista puolisoasi oppimaan Jumalan totuus. Kun vaikeudet ja väkivalta lisääntyvät kautta maailman, niin se voi saada jotkut epäuskoiset tutkimaan Raamatun selitystä nykyisiin tapahtumiin. Olosuhteetkin muuttuvat. Eräs aviomies, joka ei suhtautunut suopeasti Jehovan todistajain sanomaan, joutui auto-onnettomuuteen ja hädin tuskin pelastui kuolemasta. Seuraavana päivänä hän pyysi vaimoaan kutsumaan todistajan, ja hänelle aloitettiin raamatuntutkistelu. On olemassa aina toivo, että erimielinen huonekunta voidaan yhdistää. Mutta sellaisen huonekunnan yhdistämiseksi on ehdottoman välttämätöntä, että uskova puoliso menettelee kaksipuolisen tavoitteen mukaisesti: säilyttää nuhteettomuutensa ja yrittää auttaa epäuskoista oppimaan Jumalan totuuden. Toimi aina tavoitteenasi yksimielinen huonekunta ja rukoile Jumalan siunausta rakkaudellisille ponnistuksillesi.
KRISTITTY AVIOMIES ERIMIELISESSÄ KODISSA
14. Miksi se, että erimielisessä huonekunnassa on kristitty aviomies, on suotuisampi tilanne, ja mikä on aviomiehen vastuu?
14 Erimielisessä huonekunnassa ei luonnollisestikaan aina aviomies ole epäuskoinen; saattaa olla, että vaimo on epäuskoinen. Jos näin on, niin mikä on kristityn aviomiehen vastuu? Antautuneen, kastetun Jehova Jumalan palvojan ei tule koskaan antaa epäuskoiselle vaimolleen aihetta haluta erota hänestä. Koska miehen uskolla on ollut mieheen parantava vaikutus, vaimon pitäisi nähdä sitä enemmän syytä olla suostuvainen asumaan miehensä kanssa samalla tavalla kuin ennen miehen kristityksi Jehovan todistajaksi tuloakin. Kristitty aviomies erimielisessä kodissa on suotuisammassa tilanteessa kuin vaimo, jolla on epäuskoinen mies, koska tällöin uskova on huonekuntansa pää. Vaikka kristitty aviomies on perheen pää, niin hänen on silti noudatettava tahdikkuutta ja ystävällisyyttä puhuessaan Jumalan totuutta epäuskoiselle puolisolleen. Uskovan aviomiehen sopii ystävällisesti kutsua vaimoaan seuraamaan mukanaan kristillisen seurakunnan kokouksiin. Mutta jos vaimo kieltäytyy noudattamasta kutsua, mies ei vihastu häneen eikä laiminlyö vaimon minkään vastustuksen takia yhdessäoloaan Jumalan kansan kanssa. – Hepr. 10:24, 25.
15–18. Mitä kolmea mahdollisuutta on tarkasteltava, kun vaimo pysyy epäuskoisena?
15 Miksi vaimo sitten näyttää joskus vastustavan Jumalan totuutta? Vaikka syitä on monia, niin uskovan on hyvä harkita seuraavia kolmea:
16 1) Näyttääkö mies mahdollisesti väkisin tyrkyttävän hänelle Raamatun totuutta? Jos näin on, niin muista, että on tärkeätä esittää totuutta tahdikkaasti oikeaan aikaan epäuskoisille omaisille. Tällöin olisi hyvä, jos kypsät kristityt naiset kävisivät epäuskoisen vaimon luona ja yrittäisivät herättää hänen kiinnostuksensa ja koettaisivat aloittaa Raamatun kotitutkistelun hänen kanssaan.
17 2) Pitääkö uskova itsepintaisesti kiinni henkilökohtaisista haluistaan, jotka eivät liity Jumalan vaatimuksiin ja jotka ilmaisevat välinpitämättömyyttä sitä kohtaan, mikä vaimoa kiinnostaa? Miten hyvä olisikaan miehen luopua joistakin haluistaan käyttääkseen jonkin verran aikaa sen tekemiseen, mitä vaimo haluaa!
18 3) Saattaa olla, että epäuskoinen vaimo pääasiassa vastustaa sitä, että hänen miehensä on niin paljon poissa kotoa, eikä itse Raamatun totuutta. Miehen täytyy siis käsittää, että vaimo tarvitsee hänen seuraansa ja hänen varaamaansa virkistystä. Mies ei tosin voi sovitella kristillisissä velvollisuuksissaan vain miellyttääkseen vaimoaan, mutta hänen on ehkä vain muutettava aikatauluaan niin, että hän voi olla enemmän vaimonsa kanssa. Kun mies soveltaa näitä periaatteita, niin se kenties saa vaimon ottamaan selkoa siitä uskosta, joka on saanut miehen osoittamaan sellaista rakkaudellista huomaavaisuutta.
19. Mitä periaatetta uskovan aviomiehen tulee apostoli Paavalin tavoin noudattaa yrittäessään pelastaa toisen?
19 Voittaakseen epäuskoisen vaimonsa Jumalan totuuden puolelle uskovan aviomiehen on hyvä kiinnittää huomiota siihen periaatteeseen, jota apostoli Paavali noudatti niitä kohtaan, jotka hän yritti pelastaa. Apostoli sanoi: ”Olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; . . . heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.” (1. Kor. 9:20, 22) Apostoli Paavali otti myötätuntoisesti huomioon juutalaisten ongelmat. Hän kunnioitti heidän vakaumuksiaan, vaikka tiesikin heidän olevan väärässä. Hän ei pilkannut, halveksinut eikä menetellyt suvaitsemattomasti juutalaisia kohtaan, joita hän yritti pelastaa. Samoin tekevät kristityt aviomiehet hyvin, kun eivät pilkkaa, ole suvaitsemattomia eivätkä tee naurettavaksi epäuskoista vaimoaan, sillä sellaisella käytöksellä he karkottavat vaimonsa kauemmas. Osoittakaa sen sijaan heille empatiaa ja rakkautta. Kysykää itseltänne: ”Millaista kohtelua minä haluaisin saada osakseni, jos olisin samassa tilanteessa?” Rakkaus kestää kaiken. – 1. Kor. 13:4–8.
20. Kun erimielisessä huonekunnassa on lapsia, niin mikä kristityn isän velvollisuus on?
20 Entä jos tällaisessa erimielisessä huonekunnassa on lapsia? Apostoli Paavali osoittaa, mikä kristityn isän velvollisuus on: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja henkisessä ohjauksessa.” (Ef. 6:4, Um) Huomaa, että kristityn isän Jehovalta saama velvollisuus on huonekunnan päänä ehdottomasti kasvattaa lapsensa tosi kristityiksi. Jotta hän ei jättäisi pitämättä huolta perheestään hengellisesti, hänen on näin ollen välttämättä ohjattava lapsia käymään kristillisen seurakunnan kokouksissa, osallistumaan Jumalan valtakunnan hyvän uutisen julkiseen julistamiseen ja johdettava heille Raamatun kotitutkistelua. Tämä on viisas menettelytapa, ja siitä voi olla samat tyydyttävät tulokset, jotka eräs todistaja Panamassa sai aloitettuaan Raamatun kotitutkistelun lastensa kanssa. Kuvittelehan hänen iloaan, kun hänen vastustava vaimonsa alkoi kuunnella ja osallistua tutkisteluun ja lopulta hyväksyi Jumalan totuuden!
21. Miksi tasapaino kristillisten etujen ja vastuitten välillä on tärkeä?
21 Johdon ottaminen lasten suhteen vaatii myös tasapainoa. Miehen ei olisi viisasta itsensä eikä lastensa kannalta jättää vaimoaan kotiin yksin koko päiväksi, koska vaimo panisi sen luonnollisesti pahakseen. Kuinka erinomaista olisikaan, että hän huomaavaisesti järjestäisi aikataulunsa niin, että voisi mahdollisesti olla kenttäpalveluksessa lauantaisin ja käydä kokouksissa sunnuntaisin ja varaisi siten osan näistä päivistä koko perheen yhdessäoloon. Tällainen rakkaudellinen menettely todennäköisesti yhdistää hänen lapsensa ja hänet Raamatun totuudessa ja voi tuoda tullessaan sen siunauksen, että vaimokin ottaa sen vastaan.
22, 23. Kun vaimo herjaavasti vastustaa miehensä rakkautta ja intoa Jumalaa kohtaan, niin miten miehen tulee käyttäytyä?
22 Olettakaamme nyt tilanteen olevan sellainen, että vaimo vastustaa todella tosi kristillisyyttä. Entä jos hän tunnustaa avoimesti olevansa sitä vastaan ja puhuu miestänsäkin vastaan hänen Jumalan puolesta osoittamansa rakkauden ja innon takia? Silloin aviomiehen täytyy kestää herjauksen alaisuudessa ja säilyttää nuhteettomuutensa. Daavidin vaimo Miikal puhui hyvin väheksyvästi Daavidin Jehovan-palvonnasta aina siinä määrin, että halveksi miestään sydämessään. Antoiko Daavid vaimonsa tyytymättömyyden tukahduttaa intoaan ja palavaa harrastustaan ja rakkauttaan Jumalaa kohtaan? Ei lainkaan! Eikä uskollinen Jobkaan heikentynyt nuhteettomuudessaan, kun hänen vaimonsa ja toiset hänen seuralaisensa puhuivat häntä vastaan. Kuinka erinomaisia esimerkkejä he olivatkaan uskovista aviomiehistä, joilla oli epäuskoinen vaimo! – 2. Sam. 6:14–23; Job 2:9, 10; 16:19–21; 42:10, 11.
23 Miten aviomiehen tulee suhtautua vaimonsa epäystävällisiin sanoihin? Room. 12:21 vastaa hyvin selvästi: ”Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.” On siis ilmeistä, että miehen vastausten täytyy olla lempeitä, ei vihaisesti lausuttuja, koska se vain pahentaisi tilannetta. Naiset ilmaisevat vastakaikua ystävällisyydelle ja rakkaudelle eivätkä asiain ankaralle tyrkyttämiselle. Rakkaus ja pitkämielisyys haihduttavat vastustuksen ja voivat saada vastustajan kunnioittamaan toisen uskollista asennetta. Tämä on Kol. 3:19:ssä annettu hyvä neuvo: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne, älkääkä olko heitä kohtaan katkerat.” Ydin on tämä: Ole parempi aviomies – huomaavaisempi, ystävällisempi ja ymmärtävämpi. Apostoli Pietari kehottaa kristittyä aviomiestä suhtautumaan oikealla tavalla vaimoonsa sanoen: ”Te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta.” – 1. Piet. 3:7.
24, 25. Miten uskova aviomies voi osoittaa epäuskoiselle vaimolleen kristillistä huomaavaisuutta?
24 Voita siis vaimosi Jumalan totuuden puolelle niin kuin voitit hänet itsellesi kosiskellessasi häntä. Älä ole määräilevä ja tyly niin kuin monet maailman aviomiehet ovat. Sinä voit monella tavalla osoittaa hänelle kristillistä huomaavaisuutta. Ota selvää hänen ajatuksistaan ennen kuin teet lopulliset ratkaisut. Osoita huolehtivasi hänestä. Varaa niin paljon aikaa kuin mahdollista sille, jonka kanssa haluat jakaa elämäsi. Vakuuta usein uudelleen hänelle jatkuvasti rakastavasi häntä.
25 Muista, että on helppo menettää malttinsa ja puhua vihaisesti. Mutta sellainen puhe paljastaa itsehillinnän puutteen, yhden Jumalan hengen hedelmän puuttumisen. (Gal. 5:22, 23) Hyvä käytös ja Raamatun viitoittaman totuuden tahdikas puhuminen vaatii todellista miestä, todellista kristittyä miestä. Miksi siis menettäisit itsehillintäsi ja olisit onneton, kun voit tuottaa Jumalan hengen kristillistä hedelmää, joka antaa sinulle tosi rauhan ja onnen?
26. Mitä voidaan usein tehdä vastustavien vaimojen auttamiseksi, kuten erään kierrospalvelijan onnistuminen Malavissa valaisee?
26 Vaikka vaimo näyttää vastustavan Raamatun totuutta, niin on havaittu kerran toisensa jälkeen, että kun häntä lähestytään tahdikkaasti, niin usein hänen kanssaan voidaan aloittaa raamatuntutkistelu. Malavissa aloitti eräs Jehovan todistajain kierrosvalvoja Raamatun kotitutkistelun viiden vastustavan aviovaimon kanssa, kun hän kävi aviomiesten luona ja tahdikkaasti pyysi vaimoja liittymään seuraan. Kohta sen jälkeen vaimot sanoivat todella arvostaneensa raamatuntutkistelua, joka aloitettiin heidän kodeissaan, ja pelkästään sen auttaneen heitä näkemään, että tämä on totuus. Ilmaisivatpa he halunsa osallistua Valtakunnan palvelukseenkin.
27, 28. a) Mikä on ollut suurena apuna erimielisten huonekuntien yhdistämisessä, kuten Filippiineillä saatu kokemus valaisee? b) Mikä on siis kristillinen menettelytapa erimielisessä huonekunnassa?
27 Näin ovat kypsien kristittyjen ystävälliset vierailut usein olleet suureksi avuksi erimielisten huonekuntien yhdistämisessä. Esimerkiksi Filippiineillä erään todistajan vaimo vastusti siinä määrin, että hänen tapanaan oli kostuttaa miehensä vaatteet niinä päivinä, joina hän tiesi tämän saattavan mennä kenttäpalvelukseen, ja hän poltti miehensä Raamatun ja raamatullista kirjallisuutta. Mutta eräs kypsä todistaja teki ystävällisiä käyntejä perheeseen ja pystyi vähitellen voittamaan vaimon ennakkoluulon. Viimein aloitettiin raamatuntutkistelu koko perheelle. Tutkistelu edistyi hyvin useita kuukausia, ja vaimo edistyi niin pitkälle, että hän omisti elämänsä Jumalalle. Kuvitelkaa aviomiehen iloa, kun hän itse kastoi vaimonsa läheisessä joessa! Kun he nousivat vedestä, he syleilivät toisiaan kyyneleet silmissään kiittäen Jehovaa siitä, että heidän pitkään erimielinen perheensä lopultakin yhdistyi tosi palvonnassa rakkaudellisen kristityn veljen avulla.
28 Älä siis masennu koskaan äläkä luovu erinomaisista yrityksistäsi yhdistää huonekuntasi tosi palvonnassa! Sovella Jumalan sanan hyvää neuvoa perheeseesi ja ole varma siitä, että huonekunnallasi on Jehovan siunaus. – Gal. 6:9.