Hermoromahdus – parannus vai ehkäisy?
VUODEN 1972 alussa ilmoitettiin, että eversti Edwin Aldrin j:r, toinen ihminen, joka laski jalkansa kuun pinnalle, oli ollut psykiatrisessa hoidossa. Nähtävästi hänen Apollo 11 -lentoonsa liittynyt julkisuuden paine oli ollut hänelle liikaa. Hän sanoi: ”Itse asiassa olin saamaisillani kunnon vanhanaikaisen amerikkalaisen hermoromahduksen.” Jotkut sanovat tuota tilaa mieluummin ”hermoston krooniseksi uupumukseksi”.
Elimistömme hermojen tehtävää voitaisiin verrata auton sähköjärjestelmän tehtävään. Kaikki auton mekaaniset osat saattavat olla hyvässä kunnossa, mutta silti auto ei liiku, jos jokin on vikana sen sähköjärjestelmässä. Tilanne on sama, jos hermostomme ei toimi kunnolla. Sen tähden lääkärit tekevät eron elimellisen sairauden, jossa vika on elimessä tai elimistön osassa, ja toiminnallisen sairauden välillä, jossa lääkärintarkastus ei paljasta elimissä olevan mitään vikaa.
Jos kuvittelisimme, että auto kulkisi sähköllä ja sitä voisi ajaa robotti, saisimme vielä osuvamman kuvauksen: robotti vastaisi mieltä, kun taas auton sähköjärjestelmän muuta osaa voitaisiin verrata elimistön hermoston muuhun osaan. Samoin kuin ei robotti eikä auto voisi toimia kunnolla, jos sähköenergiaa olisi niukalti, niin hermouupumuksen kohdatessa ei mieli eikä ruumis voi toimia kunnolla.
Meidän ei tulisi kuitenkaan yksinkertaistaa tilannetta liiaksi. Hermoimpulssi ei ole pelkkä yksinkertainen sähkövirta. Lisäksi vaikka auton sähköjohdot palvelevat pelkkinä johtimina, ihmiselimistössä hermot itse kuljettavat hermoimpulsseja eteenpäin samoin kuin sytytyslanka palamalla kuljettaa eteenpäin kipinää. Niin, hermoimpulssi pysyy yhtä voimakkaana kulkipa se miten pitkän matkan tahansa, sillä se uudistuu jatkuvasti siirtyessään eteenpäin.
Oireet
Hermoromahdukseen voi liittyä monia erilaisia oireita. Niitä ovat uupumus, joka ei liity mihinkään ruumiilliseen ponnistukseen; tunne, joka ulottuu epämääräisestä väsymyksestä niin ankaraan väsymykseen, että se estää henkilön työnteon kokonaan. Levottomuus, unettomuus ja hermostolliset ruoansulatushäiriöt ovat toisia yleisiä oireita, samoin kuin ruokahaluttomuus, päänsärky ja ummetus. Hermoromahdukseen saattaa liittyä sydämenlyöntien epäsäännöllisyys tai sydämentykytys, huimauskohtaukset tai näön satunnainen sumeneminen, ihottumat, liiallinen hikoilu, lihaskivut ja kihelmöivä tunne käsissä ja jaloissa. Itse asiassa hermoromahdus saattaa oireiltaan muistuttaa käytännöllisesti katsoen mitä tahansa fyysistä sairautta.
Useimmiten ilmenee myös henkisiä ja tunneperäisiä oireita. Saattaa esiintyä kyvyttömyyttä tehdä ratkaisuja tai olla luonnollinen ihmisten keskuudessa. Vaikeille tapauksille on tunnusomaista itkeskely, pakokauhu tai melkein hysteria. Saattaa esiintyä äärimmäistä pelkoa tai epäluuloisuutta ilman mitään selvää syytä, syvää henkistä masennusta, halua kuolla ja jopa itsemurhataipumuksia. Kristityt ovat toisinaan kertoneet, että heidän hermoromahduksensa liittyivät pelkoihin, että he olivat syyllistyneet ’anteeksi antamattomaan syntiin’ ja että heillä ei enää ollut toivoa.
Koska kaikki henkiset, tunneperäiset ja fyysiset reaktiomme ja toimintamme kuluttavat hermoenergiaa, voidaan helposti nähdä, miksi hermoromahdus voi ilmetä niin eri tavoilla. Mutta älköön kukaan päätelkö, että hän on kokenut hermoromahduksen vain siksi, että hänellä saattaa esiintyä joitakin näistä oireista
Syyt
On hyvin sanottu, että hermoromahdus on häiriötila, joka syntyy ristiriitaisista asenteista, että se johtuu henkisistä ja tunneperäisistä vaikeuksista. Joku sanoi kerran: ”Herra saattaa antaa anteeksi meidän syntimme, mutta hermostomme ei anna.” Raamattu sanoo täsmällisemmin: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” – Gal. 6:7.
Hermouupumuksen erittäin yleinen syy on yliherkkyys, joka usein periytyy hermostuneisuuden ja äkkipikaisuuden ohella. Se saa ihmisen tekemään ’myyränmättäistä vuoria’, loukkaantumaan asiattomasti todellisista tai kuvitelluista vähäpätöisyyksistä ja odottamaan liian paljon toisilta. Siihen liittyy läheisesti ylenpalttinen touhukkuus, se, ettei ole koskaan tyytyväinen omiin ponnisteluihinsa tai saavutuksiinsa. Kaikki sellaiset tunneperäiset tilat vaativat samaten osansa hermoenergiasta ja voivat johtaa hermoromahdukseen.
Hermoromahduksen aiheuttajana voi olla myös niin kutsuttu trauma eli vamma. Se saattaa kehittyä vakavasta onnettomuudesta, omaisen kuolemasta, onnettomasta rakkaussuhteesta, työpaikan menetyksestä tai taloudellisista vastoinkäymisistä. Hermoromahduksen aiheuttajana voi toisaalta olla ympäristö. Onneton avioliitto, epäsuotuisat työolot, liian suuri paine tai vastuu, syrjinnän tai mielivallan kohteeksi joutuminen sekä taloudellisissa vaikeuksissa kamppailu ovat yhä uudelleen vaatineet raskaan osansa hermoenergiasta.
Lisäksi terveen järjen hengen noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa hermoromahduksen. Joku saattaa työskennellä liikaa joko kunnianhimoa, liiallisen tunnontarkkuuden tai vaikutuksille alttiuden tähden. Hän saattaa olla lähes aina jännittynyt eikä ehkä koskaan kykene rentoutumaan. Tämä kuluttaa hermoenergiaa samoin kuin sitä kuluttaa huolehtiminen. Itse asiassa liiallinen huolehdinta vahingoittaa paljon useampia ihmisiä kuin liiallinen työnteko. Huolehdintaan liittyy läheisesti päättämättömyys ja ahdistuneisuus.
Hermoromahduksen syihin täytyy sisällyttää myös ne, mitä Raamattu kutsuu ”lihan teoiksi”. (Gal. 5:19–21) Niitä ovat irstas käytös, lääkkeitten epäviisas käyttö, alkoholijuomien liika nauttiminen ja sellaiset epäterveelliset asenteet kuin kapinallisuus, jatkuva kiistely toisten kanssa, kaunan ja vihan helliminen. Lisäksi on pantu merkille se ihmisluonnon kummallinen piirre, että ihminen harvoin näkee yhteyttä tunneperäisen vaivansa ja sairautensa välillä, ja näyttää löytyvän rajattomasti kekseliäitä tapoja, joilla ihmiset onnistuvat pettämään itseään näissä asioissa. Jälleen eräs raamatunpaikka osuu kohdalleen: ”Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen.” – Jer. 17:9.
Ruumiillisia parannuskeinoja
Nykyään yhä useammat ihmiset turvautuvat lääkkeisiin kärsiessään hermostuneisuudesta tai hermoromahduksesta. Mutta kuten eräs asiantuntija huomautti, lääkeaineet tuovat vain väliaikaista huojennusta eivätkä ne lisää viisautta ja ymmärrystä, joka on tärkeätä parantumiselle. Kuten tri W. C. Alvarez niin osuvasti toteaa, ylitettyään holtittomasti terveyden pankkitilinsä vuosien ajan ihmisen lainat lankeavat ikään kuin maksettaviksi ja seurauksena on se, että hän kokee eräänlaisen ”hermoston vararikon”. Niinpä paraneminen vaatii aikaa. Erityisesti on tärkeätä käsittää, että parantuminen vaatii itsehillintää. Mutta ”useimmat ihmiset yrittävät mieluummin tulla terveiksi lääkkeen tai leikkauksen avulla kuin ponnistelemalla itsensä hillitsemiseksi”.
Koska niin monet eri seikat saattavat aiheuttaa hermoromahduksen, henkilön tulisi aivan ensiksi pyrkiä löytämään se nimenomainen syy tai ne syyt, jotka esiintyvät hänen tapauksessaan, koska usein enemmän kuin yksi tekijä liittyy asiaan. Aiheutuiko hermoromahdus yliherkkyydestä, jostakin onnettomuudesta tai traumasta? Onko se seurausta ympäristön olosuhteista, joissa henkilö elää? Tai voisiko syy olla tunneperäinen, esimerkiksi turhauma, huolehdinta tai pelkotila? Yritä eritellä syitä joko itse tai kypsän ystävän, kristityn evankeliuminpalvelijan tai perhelääkärin avulla. Toisinaan pelkkä syyn tunnistaminen riittää tuomaan helpotusta.
Vaikka joissakin piireissä saattaa olla muodissa kysyä neuvoa psykiatrilta hermoromahduksesta kärsittäessä, monet ovat voineet saada todellista apua tavalliselta lääkäriltä tai kiropraktikolta tai vanhan ajan osteopaatilta. Hieronta saattaisi hyvinkin auttaa sinua, jos vain pääset taitavan, iloisen ja ymmärtäväisen hierojan käsittelyyn.
Tietenkin jos syynä on jännittyneisyys, se, ettei osaa rentoutua, silloin ihmisen täytyy yksinkertaisesti opetella rentoutumista, jos hän haluaa toipua. Ponnistele, harjoittele rentoutuaksesi, varaa siihen aikaa. Asetu kovalle vuoteelle tai vuodesohvalle ja yritä rentouttaa ruumiin yksi osa kerrallaan: kädet ja kyynärvarret, sitten jalat, sääret, niskalihakset ja niin edelleen. Opi rentoutumaan myös työskennellessäsi. Älä työskentele kiireisesti vaan pyri omaksumaan tasainen, säännöllinen tahti. Opi hidastamaan. Sen sijaan että juoksisit kaiken aikaa, opettele hillitsemään itsesi ja kävele. Harjoittele rentoutumista erityisesti illalla ennen nukkumaan menoa, niin saat nopeammin unen ja nukut sikeämmin. Soinnukkaan, tyynnyttävän ja iloisen musiikin kuunteleminen saattaa myös suuresti lepuuttaa hermojasi. Jos on mahdollista, pidä viikonloppulomia. Jos olet perheenemäntä, yritä viipyä aamuisin vuoteessa kuukauden tai parin ajan. Aseta hyvä terveys hyvän taloudenpidon edelle, kunnes toivut.
Jos hermoromahduksen aiheuttivat jotkin huonot tavat, niistä täytyy luopua, jotta hoito onnistuisi. Huonot syömätavat on korvattava hyvillä, lääkkeitten tavaksi muodostuneesta käytöstä täytyy luopua, ja on harjoitettava kohtuullisuutta ja itsehillintää alkoholijuomien käytön suhteen.
Henkisiä, tunneperäisiä ja hengellisiä toipumisen apukeinoja
Ruumiillisten keinojen käyttö ei todennäköisesti itsessään riitä. Myös henkiseen, tunneperäiseen, niin, ja hengelliseen puoleen on kiinnitettävä huomiota. Tässä suhteessa on todella hyödyllistä panna merkille, miten suureksi avuksi Raamatun periaatteet ovat. Niinpä hyvä mielenterveyden resepti on esitetty Fil. 4:8:ssa, missä meitä neuvotaan ajattelemaan kaikkea sellaista, mikä on totta, rakastettavaa, hyvältä kuuluvaa, hyveellistä ja kiitettävää. Raamattu sanoo lisäksi, että ”terveydeksi on iloinen sydän”. – Sananl. 17:22.
Oletko taipuvainen huolestumaan? Kysy itseltäsi: Onko pulma, josta olen huolissani, todella minun pulmani? Voinko tehdä sille jotakin nyt? Jos et, poista se mielestäsi. Huolehdi ainoastaan tämän päivän pulmasta; älä huolehdi huomisen murheista. Jälleen saamme erinomaisen raamatullisen neuvon: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne.” Jeesus sanoi: ”Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, . . . Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.” – Fil. 4:6, 7; Matt. 6:34.
Suureksi avuksi on myös se, että oppii mukautumaan. Oletko naimisissa äksyilevän vaimon kanssa? Mukaudu olemalla äärimmäisen tahdikas. Tai voit pyrkiä mukautumaan siten, että saat hänessä aikaan muutoksen. Sama pitää paikkansa, jos aviomiehesi on alkoholismiin sortunut raakimus. Saatat joko yrittää välttää yhteenottoja pulmatilanteissa tai saatat yrittää muuttaa ympäristöä. Eräs älyniekka sanoikin: ”Oi Herra, suo minulle tyyneyttä hyväksyäkseni sen, mitä en voi muuttaa, rohkeutta muuttaakseni sen, minkä voin, ja viisautta tietääkseni, kummasta on kysymys.” Englantilaisilla on sanonta: ”Mitä ei voi estää, se täytyy kestää.” Mikä auttaa sinua kestämään? Rakkaus, sillä Raamattu sanoo, että rakkaus ”kestää kaiken”. – 1. Kor. 13:4–8, Um.
On myös opittava näkemään, mikä on tärkeätä ja mikä ei ole. Vältä tarpeettomia kiistakysymyksiä ’elämällä, mikäli sinusta riippuu, rauhassa kaikkien ihmisten kanssa’. (Room. 12:18) Lisäksi kaikkia ”lihan tekoja”, kuten irstasta käytöstä ja raivonpuuskia, täytyy karttaa. – Gal. 5:19–21.
Ehkäisy parempi kuin parantaminen
”Hyppysellinen ehkäisyä on parempi kuin pivollinen parannusta” on sanonta, joka soveltuu myös tässä tilanteessa. On melkein sanomatta selvää, että useimmat keinot, jotka auttavat parantamaan hermoromahduksen, olisivat ehkäisseet sen kokonaan, jos niitä olisi käytetty aikaisemmin. Niinpä kerrotaan, että tärkein läksy, jonka hermostonsa tervehdyttämiseksi voi oppia, on yhteistoiminta. Jos noudatamme kehotusta ’tehdä toisille niin kuin tahdomme ihmisten tekevän meille’, se johtaa varmasti yhteistoimintaan. – Luuk. 6:31.
Toinen suuri apu hermoromahduksen ehkäisemiseksi on tyytyväisyys, jota ominaisuutta Raamattu suosittelee toistuvasti. Mitä hyödyllisin on myös sen varoitus ahnetta rahanrakkautta ja rikastumisen halua vastaan, sillä ne voivat aiheuttaa paitsi hengellisen menetyksen myös sen, että ihminen lävistää itsensä ”monella tuskalla”, joihin kuuluu myös hermoromahdus. – 1. Tim. 6:6–10.
Vaikka käytännöllinen viisaus auttaa meitä suuresti välttämään tai ehkäisemään hermoromahduksen, vielä enemmän meitä auttaa epäitsekäs rakkaus. Raamatullinen periaate, että ”rakkaus rakentaa”, soveltuu joka tavalla: henkisesti, ruumiillisesti, tunneperäisesti samoin kuin hengellisesti. (1. Kor. 8:1) Koska, kuten on osoitettu, ”lihan teot” voivat aiheuttaa hermoromahduksen, siitä seuraa, että päinvastaisen, hengen hedelmien, kasvattaminen voi myös auttaa sinua ehkäisemään sitä. Mitä niihin sitten kuuluu? ”Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus [usko, Um], sävyisyys, itsensähillitseminen.” Epäilemättä Raamatun periaatteitten soveltaminen elämään auttaa enemmän kuin mikään muu joko parantamaan tai ehkäisemään hermoromahduksen. – Gal. 5:22.