aikanakaan ei ole olemassa mitään syrjäistä, turvallista, trooppista saarta, johon voisit paeta. Lentoliikenteen, joukkoviestinnän ja ilmakehän saastumisen takia kukaan meistä ei voi löytää paikkaa, joka nykyisin tarjoaisi täydellisen turvallisuuden ja rauhan. Mutta merkitseekö tämä, että kaikki miehet, naiset ja nuoret on tuomittu viettämään onnetonta elämää ja olemaan tyytymättömiä? Ei, ei tosiaankaan. Tämän me tulemme toteamaan, kun tarkastelemme erittäin tärkeää kysymystä: voitko olla tyytyväinen osaasi elämässä?

Voitko olla tyytyväinen osaasi elämässä?

”JOS kaksi enkeliä lähetettäisiin taivaasta maan päälle, toinen johtamaan valtakuntaa ja toinen lakaisemaan katua, niin he eivät tuntisi halua vaihtaa tehtäviään.” Näin sanoi englantilainen pappi John Newton noin kaksisataa vuotta sitten. Siinä oli yksi tapa tarkastella tyytymistä osaansa elämässä.

Mutta mitä tyytyväisyyteen sisältyy? Se on syvä ja kestävä sisäinen tunne, joka tulee tyytymisestä olosuhteisiinsa ja ilmenee siitä, ettei nurise eikä moiti. Eräs sanakirja määrittelee sanan ”tyytyväinen”: ”levollinen mieleltään: tyytyy varsinkin osaansa elämässä”. Miten on sinun laitasi? Toivotko sisimmässäsi, että sinulla olisi erilainen työ, erilainen koti tai erilainen puoliso? Huomaatko, että haluistasi on tulossa kaipauksia, jotka pyrkivät järkyttämään mielentyyneyttäsi?

Tyytyväisyys ei merkitse sitä, että me emme ponnistelisi tosissamme parantaaksemme olosuhteitamme. Tyytyväisyyden ei pitäisi tukahduttaa aloitekykyä, niin että vain juuri ja juuri tulemme toimeen päivästä toiseen. Mutta se merkitsee sitä, ettei meidän pitäisi kaivata mitään siinä määrin, että meistä tulee onnettomia valittajia.

ESIMERKKI TYYTYVÄISYYDESTÄ

Ajattele kristityn apostoli Paavalin antamaa esimerkkiä. Rooman kansalaisena ja todennäköisesti huomattavasta heprealaisesta suvusta tulleena hän opiskeli lakia oppineen Gamalielin jalkojen juuressa ja ansaitsi toisten fariseusten kunnioituksen. Mutta mitä tapahtui? Jehova Jumala kutsui hänet Poikansa välityksellä tulemaan ”hyvän uutisen” saarnaajaksi. Elatuksensa hankkimiseksi ja ollakseen tulematta taakaksi toisille kristillisen seurakunnan jäsenille Paavali valmisti telttoja. Se auttoi häntä kulkemaan vapaasti kaupungista toiseen, mihin tahansa hänen lähetystyönsä vaatikin häntä menemään. Evankelistan työnsä vuoksi häntä vainottiin paljon, jopa lyötiin, kivitettiin ja ruoskittiin. Mutta oliko hän tyytyväinen?

Filippiläiskirjeessään Paavali kirjoitti: ”Minähän muuten pidänkin kaikkea tappiona Herrani Kristuksen Jeesuksen tuntemuksen verrattoman arvon vuoksi. Hänen takiaan olen menettänyt kaiken ja pidän sitä paljona roskana, jotta voittaisin Kristuksen. Minä olen oppinut, missä oloissa olenkin, olemaan tyytyväinen.” (Fil. 3:8; 4:11) Apostoli Paavali sai siis tosi tyytyväisyyttä palvellessaan uskollisesti Jumalaa.

VAROITTAVIA ESIMERKKEJÄ TYYTYMÄTTÖMYYDESTÄ

Mutta toiset ovat tulleet tyytymättömiksi ja ovat kokeneet siitä murheellisia seurauksia. Ensimmäisellä naisella Eevalla oli täydellinen aviomies, ihanteellinen koti paratiisipuutarhassa,