-
Seitsemännen päivän sapatinlepoVartiotorni 1961 | 15. elokuuta
-
-
he saivat Kirjoitusten lukemisesta, pyhistä konventeista ja rukouksesta sinä päivänä kohottivat heitä hengellisesti. Samalla kun sapatti oli jatkuva muistutin heidän ihmeellisestä vapautuksestaan Egyptistä ja poikkeuksellisesta suhteestaan Jumalaan hänen valittuna kansanaan, se kiinnitti myöskin huomion Jumalan suureen lepopäivään, minkä lopussa hänen alkuperäinen päätöksensä ihmisen suhteen on täysin toteutunut. Kuten apostoli Paavali osoitti, sapatti oli tulevien asioitten varjo. Se viittasi Kristuksen tuhatvuotishallitukseen, mikä tuo tottelevalle ihmiskunnalle Jumalan lupaaman iankaikkisen elämän ja rauhan siunauksen levollisessa uudessa maailmassa. – Kol. 2:16, 17.
-
-
Lukijain kysymyksiäVartiotorni 1961 | 15. elokuuta
-
-
Lukijain kysymyksiä
● Miksi vesikasteen yhteydessä on sopivaa sanoa, että henkilö kuolee ”entiselle elämäntavalleen” eikä ”omalle tahdolleen”? Miten se voisi soveltua Jeesuksen vesikasteeseen?
Sana ”tahto” merkitsee kykyä, minkä Jumala on antanut lahjaksi älyllisille luomuksilleen ja minkä avulla he tietoisesti ja harkitusti ratkaisevat haluamansa toimintatavan. Se on Jumalan antama voima valita omat toimintatapansa; se on tietoista haluamista.
Kun Raamatun opettama uskova antautuu tietoisesti ja rukoillen Jehova Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kautta, hän ei kuole tälle tahtomisen kyvylleen. Juuri antautumisessaankin hänen täytyy käyttää tahdonvoimaansa suurella lujuudella ja päättäväisyydellä tehdäkseen ratkaisunsa ikuisiksi ajoiksi. Alistuessaan vesikasteeseen hänen täytyy käyttää tahtomiskykyään tottelevaisena Jumalan käskylle Kristuksen kautta. Kasteen jälkeen, mikä vertauskuvaa hänen antautumisensa Jumalalle, hän tarvitsee jatkuvasti tahtomiskykyään. Hänestä ei tule tahdotonta konetta, koneihmistä eli robottia tai jonkun toisen tahdosta toimivaa marionettia. Hänen on käytettävä tahtoaan tietoisemmin kuin koskaan aikaisemmin saattaakseen tulevat ratkaisunsa sopusointuun Jumalan kirjoitetun sanan kanssa ja usein myös Jumalan näkyvän järjestön kautta tulevien ohjeiden kanssa. Hänen täytyy ottaa selville, mikä on Jumalan tahto, ja haluta sitten toimia sopusoinnussa sen kanssa. Hänen täytyy tehdä ratkaisunsa Jumalan valtakunnan ja Jumalan järjestetyn kansan ja omien parhaitten etujensa hyväksi kristittynä.
Jonkun on esimerkiksi ratkaistava, pitäisikö hänen mennä naimisiin vai ei. Tehdäkseen ratkaisunsa hänen täytyy käyttää tahtoaan. Apostoli Paavali kirjoitti tämän asian tueksi: ”Mutta jos joku ajattelee käyttäytyvänsä sopimattomasti neitsyyttään kohtaan, jos se on sivuuttanut nuoruuden kukoistuksen, ja tämä on se tapa, millä sen pitäisi tapahtua, niin tehköön, mitä haluaa; hän ei tee syntiä. Menkööt naimisiin. Mutta jos joku seisoo varmana sydämessään, eikä hänellä ole mitään pakkoa, vaan valta omaan tahtoonsa nähden, ja jos hän on tehnyt päätöksen omassa sydämessään säilyttää oman neitsyytensä, niin hän tekee hyvin.” (1. Kor. 7:36, 37, Um) Leskistä apostoli sanoo: ”Jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.” (1. Kor. 7:39) Hänellä on tahdon vapaus, mutta ei ilman rajoitusta. Hän voi vapaasti haluta mennä uudelleen naimisiin vain, jos hän menee naimisiin miehen kanssa, joka on Herran yhteydessä.
Kun siis kiitollinen Raamatun tutkija rakkaudesta antautuu Jumalalle ja vertauskuvaa antaumuksensa vesikasteella, hän kuolee menneelle toimintatavalleen, mutta ei tahdonkyvylleen. Aikaisemmin hänen toimintatapansa vaikuttimena oli itsensä tai niiden miellyttäminen, joista hän piti, joita hän kunnioitti tai pelkäsi. Antautumisensa jälkeen, minkä hän vertauskuvasi vesikasteella, hän noudattaa uutta toimintatapaa, mikä miellyttää Jehova Jumalaa, tekemällä sitä, mikä on Jumalan tahdon mukaista. Hän käyttää siten viisaasti tietoista tahdonvoimaansa tehdäkseen ratkaisuja sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.
Sana ”tahto” merkitsee tietysti myös sitä, mitä tahdotaan, halua tai toivomusta. Juuri tämän tahdon merkityksen kanssa on sopusoinnussa se, kun me rukoilemme: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” (Matt. 6:9, 10) Tältä näkökannalta katsottuna me tulemme tekemään Jumalan tahdon emmekä enää omaamme, kun me otamme antautumisaskeleen. Mutta voidaksemme tehdä Jumalan tahdon siitä eteenpäin meidän täytyy pitää aina mielessämme, mikä se on, eli meidän täytyy ottaa selville ja oppia tietämään, mikä on Jumalan
-