Kristuksen paluun merkitys

Tuleeko meidän odottaa hänen palaavan kirjaimellisesti tälle kiertotähdelle? Mitä hänen paluunsa merkitsee ihmiskunnalle?

ERÄS kanadalainen sanomalehti haastatteli äskettäin eri uskontokuntiin kuuluvia pappeja tiedustellen, miten he ymmärtävät Kristuksen paluun merkityksen. Eräs sanoi, että Kristuksen toinen tulemus tapahtuu, kun yksilöt ottavat vastaan Kristuksen opetukset, eikä siten, että hän palaa tänne maan päälle. Muuan presbyteerinen pappi sanoi uskovansa, että ”Kristus on palaava ruumiillisesti”. Yksi ilmaisi uskovansa kahteen tulemukseen: toisessa Kristus ottaa kristityt vastaan yläilmoissa ja vie heidät taivaaseen ja toisessa hän tulee takaisin maan päälle hallitakseen sitten täällä ikuisesti seuraajiensa kanssa. Ja lopuksi eräs pappi myönsi, ettei hän ymmärrä koko oppia.

Maailman uskontojen keskuudessa vallitsee ilmeisesti sekaannus tämän asian suhteen. Ottaen huomioon aihetta koskevan Raamatun opetuksen tärkeyden meidän on hyvä tutkia tarkoin Kristuksen paluun todellista merkitystä ja sitä, miten se tapahtuu.

Kristuksen paluu ei merkitse, niin kuin jotkut papit antavat ymmärtää, että sitä mukaa kuin maailma tulee kristillisemmäksi, Kristuksen paluu tulee täydellisemmäksi ja että kun maailman kääntymys on tapahtunut, silloin Kristus on palannut täysimmässä merkityksessä. Jos tämä oppi olisi oikea, meidän olisi pakko sanoa, että Kristus on lähtemässä pikemminkin kuin palaamassa, koska ei ainoastaan maailma ole tulossa vähemmän kristityksi maailman väkilukuun verrattuna, vaan myös nimellisesti kristilliset alueet ajautuvat alinomaa kauemmaksi hänen opeistaan ja esimerkistään. Jeesuksen oma vastaus apostolien hänen paluutaan koskevaan kysymykseen osoittaa, ettei hän uskonut sellaiseen maailman kääntymykseen. – Ks. Matt. 24:3–14.

Jättääkö tämä meille ainoastaan yhden vaihtoehdon: Kristuksen Jeesuksen kirjaimellisen paluun kiertotähdellemme Maahan? Ei lainkaan. Jälleen Jeesuksen sanat poistavat sellaisen ajatuksen. Joh. 6:51:ssä hän sanoo: ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.” Jeesus antoi siten liharuumiinsa uhrina ihmiskunnan puolesta. Miten kauan tämä uhri oli oleva voimassa? Apostoli Paavali vastaa: ”Me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.” (Hepr. 10:10) Kristus Jeesus ei sen tähden ota takaisin sitä, minkä hän antoi, nimittäin elämäänsä lihassa.

Ne, jotka ovat sitä mieltä, että Kristus Jeesus hallitsee maalliselta valtaistuimelta, halventavat siten sen taivaallisen toivon suurenmoisuuden, jonka Jeesus asetti voideltujen seuraajiensa eteen. Sellaiset ihmiset saavat näyttämään siltä, että niiden taivaallisten asumusten, jotka hän lupasi valmistaa opetuslapsilleen, piti olla tilapäisiä oleskelupaikkoja, kunnes he palaavat tänne maan päälle hänen kanssaan, ikään kuin se lopultakin olisi parempi olinpaikka. (Joh. 14:2, 3) Jeesus kannusti seuraajiaan uskollisuuteen tarjoten palkaksi edun saada istua hänen kanssaan hänen Isänsä valtaistuimen läheisyydessä. Hänen Isänsä sanoi: ”Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta.” (Apt. 7:49) Miksi Jeesus siis toisi nämä seuraajat jälleen alas jalkojen astinlaudalle? – Ilm. 3:21; 2. Kor. 5:1, 16; Kol. 3:1, 2.

MISSÄ MERKITYKSESSÄ HÄN PALAA

Suuri vika on ilmeisesti siinä, ettei käsitetä sanan ”palata” voivan merkitä muutakin kuin vain sitä, että menee ruumiillisesti takaisin aikaisempaan maantieteelliseen paikkaan. Me puhumme kuitenkin usein jokapäiväisessä kielenkäytössämme ”palaamisesta” muissa merkityksissä. Me sanomme esimerkiksi, että joku on ”palannut entiseen ammattiinsa” (vaikka hän on ehkä yhä samassa työpaikassa) tai että kukistettu hallitsija on ”palannut valtaan” (vaikkei hän ole ehkä koskaan lähtenyt palatsistaan).

Pane merkille, miten Raamattu käyttää tätä sanaa 1. Moos. 18:10:ssä. Jehova Jumala sanoi siinä Aabrahamille: ”Minä palaan luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, ja katso, vaimollasi Saaralla on silloin oleva poika.” Hän piti tämän lupauksen, mutta ei vierailemalla kirjaimellisesti Saaran luona, vaan kohdistamalla voimansa häneen, niin että hän voi vanhalla iällään tulla raskaaksi ja synnyttää Iisakin. (1. Moos. 21:1) Raamattu kertoo monista tapauksista, joissa Jehova ”vieraili” Israelin kansan luona. Niinpä luemme Noomista, Ruutin anopista, että ”hän oli kuullut . . . että Herra oli pitänyt kansastansa huolen [oli vieraillut kansansa luona, Ts].” Miten? Antamalla ”sille leipää”. Hänen vierailunsa ei merkinnyt siis kirjaimellista menoa sen pariin, vaan huolenpitoa siitä. – Ruut 1:6; 1. Moos. 18:21.

Koska Kristuksen paluu ei siis merkitse kirjaimellista takaisintuloa tänne maan päälle, sen täytyy merkitä sitä, että hän kohdistaa Valtakunnan vallan tähän maahan ja kääntää huomionsa maan puoleen. Hänen ei tarvitse tämän tähden lähteä taivaalliselta valtaistuimeltaan eikä ruumiillisesti laskeutua pienelle kiertotähdellemme enempää kuin Suomen presidentinkään tarvitsee mennä kaikkiin kahteentoista lääniin johtaakseen niitä. Jeesus sanoi opetuslapsilleen ennen taivaaseen kohoamistaan: ”Katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20) Miten hän oli heidän kanssaan? Ei kirjaimellisesti, vaan hän jatkoi heidän ohjaamistaan ja opettamistaan helluntaina vuodatetun pyhän hengen välityksellä, niin että missä vain kaksi tai kolme kokoontui yhteen, hän voi olla ”siinä . . . heidän keskellänsä”. (Matt. 18:20) Mutta hänen paluunsa Valtakunnan vallassa oli kuitenkin merkitsevä paljon enemmän ja johtava eräitten koko ihmiskuntaan vaikuttavien päätösten toteutumiseen.

MITÄ HÄNEN PALUUNSA SAA AIKAAN

Raamatun todistukset ja täyttyneet historialliset tosiseikat osoittavat, että vuonna 1914 tuli Jumalan aika, jolloin hänen Poikansa alkoi hallita taivaalliselta valtaistuimeltaan, ja että silloin kuului taivaassa huuto: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta.” (Ilm. 12:10) Mitä Kristuksen vallankäyttö nyt merkitsi? Se merkitsi hänen maan päällä olevien uskollisten opetuslastensa kokoamista sekä myös sitä, että kaikki kansat ’kootaan hänen eteensä’, ja ne tulevat tutkittaviksi, tarkastettaviksi ja tuomittaviksi. Kristus on kääntänyt loistavalta valtaistuimeltaan taivaista huomionsa kaikkiin niihin, eikä hänen tarvitse tämän tekemiseksi lähettää televisiokameroin varustettua satelliittia. Hän toteuttaa täten yhden paluunsa tarkoituksista, nimittäin kansojen tuomitsemisen ja ihmisten erottelun ”lampaisiin” ja ”vuohiin”. (Matt. 25:31–33) Hän ei suorita tätä yksistään enkelien vaan myös uskollisten kristittyjen todistajien välityksellä lähettämällä heidät koko asuttuun maahan julistamaan perustetun valtakuntansa hyvää uutista. – Matt. 24:14.

Kristuksen paluu merkitsee lisäksi sitä, että hän kiinnittää huomionsa elossa oleviin opetuslapsiinsa ja toisiin perijätovereihin, jotka nukkuvat haudoissa maassa. Apostoli sanoo: ”Me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin.” (1. Tess. 4:15, 16) Maan päällä ollessaan Jeesus seisoi Lasaruksen haudan oven edessä ja kutsui hänet ulos. Nyt hän voi taivaallisesta valta-asemastaan lähettää kutsunsa yhtaikaisesti tuhansiin hautoihin yli koko maapallon ja panna Jumalan hengen välityksellä voidellut seuraajansa nousemaan kuolleista elämään Jumalan henkipoikina ja liittymään häneen hänen taivaallisessa hallituksessaan. (Ilm. 14:1) Raamatun todistus ilmaisee hänen alkaneen tehdä näin vuodesta 1918 lähtien.

Hänen paluunsa merkitsee myös aikaa, jolloin hän osoittaa suosiotaan vielä elossa maan päällä oleville uskollisille kristityille, ja siksi luemme juuri lainaamiamme jakeita seuraavasta jakeesta: ”Sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” (1. Tess. 4:17) Tämä ei merkitse sitä, ettei näiden elävien kristittyjen tarvitsisi todistaa uskollisuuttaan kuolemaansa asti, vaan sen sijaan sitä, että heidän Kuninkaansa ilmaisee nyt hyväksyvänsä heidät ja yhdistää heidät kanssaan hengellisesti tavalla, mikä on yhtä näkymätön ihmissilmille kuin ilma. Hän vapauttaa heidät kaikesta nykyisen Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, vankeudesta ja korottaa heidät kunnia-asemaan loistoisan valtakuntansa hyväksyttyinä edustajina. Ilm. 11:11, 12 osoittaa kuvaannollisesti, että heidän vihollistensakin on pakko nähdä todistus Kuninkaan suosiosta, joka ilmenee näitä hänen uskollisia alamaisiaan kohtaan.

Lopuksi hänen paluunsa merkitsee myös täydellistä vapautusta kaikesta vainosta ja kärsimyksestä niille uskollisille kristityille, jotka nyt uskollisesti todistavat hänen valtakunnastaan. Apostoli Paavali lupasi: ”Antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa.” (2. Tess. 1:7) Tänä ”maasta ilmaan” ja ”ilmasta maahan” suunnattavien elektronikäyttöisten ohjusten aikana ei Kristuksen Jeesuksen, jolla on ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä”, tarvitse jättää taivaallista valtaistuintaan ja siirtyä maan päällä olevien palvelijoittensa vihollisvastustajia lähellä olevaan paikkaan noiden jumalattomien hävittämiseksi. ”Terävän miekan” ja rautavaltikan tavoin hänen voimansa tavoittaa Jumalan hengen ja mahtavien enkelisotajoukkojen välityksellä kaikki sellaiset ja murskaa heidät kuin rypäleet viinikuurnassa. Hänen paluunsa merkitsee sen tähden tuhoa heille tulevassa Harmagedonin taistelussa. – Matt. 28:18; Ilm. 19:11–15; 16:14–16; Ps. 2:8, 9.

Kristuksen paluulla Valtakunnan vallassa on ihmeellinen merkitys lukemattomalle ihmisjoukolle, joka rakastaa vanhurskautta ja palvelee häntä maanpäällisinä alamaisina. Hän sanoo näille: ”Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” (Matt. 25:34) Kristuksen tuhatvuotishallitus nostaa heidät inhimilliseen täydellisyyteen ja tekee heidät sopiviksi iankaikkiseen elämään paratiisimaassa. – Ilm. 20:4–6; 21:1–4.

Israelin kansa odotti viisitoista pitkää vuosisataa Messiaan tuloa eikä havainnut sen merkitystä, kun se tapahtui. Älä sinä jätä havaitsematta Kristuksen paluun merkitystä nyt. Tutki Jumalan sanaa joka päivä ja anna sen ohjata ajatteluasi.