Naisen päänpeite ja toiminta seurakunnassa
1, 2. Millä tavalla päänpeite voi tehostaa kristityn naisen viehättävyyttä, ja mitä pään peittämistä koskevia asioita nyt tarkastellaan?
PÄÄHINE, joka on hyvin valittu, voi lisätä paljon naisen luonnollista kauneutta ja viehättävyyttä. Kun sitä pidetään kristillisen alamaisuuden merkkinä, niin se lisää hänen arvokkaampaa hengellistä viehättävyyttään. Vaikka kristitty nainen ei haluakaan tässä jälkimmäisessä tarkoituksessa pitää päähineenä mitään joutavaa ja silmiinpistävää ”luomusta”, niin ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksi hänen päänpeitteensä ei samalla voisi tehostaa hänen ulkonäköään säädyllisellä ja sopivalla tavalla.
2 Edellisessä kirjoituksessa (3. kappaleessa) mainittiin kolme pääasiallista tilannetta, mitkä vaativat naista pitämään päänpeitettä merkkinä kristillisestä alamaisuudesta. Ensimmäinen näistä on käsitelty täysin, joten voimme nyt ottaa tarkasteltaviksi ne kaksi muuta. Nämä koskevat naisen toimintaa seurakunnan yhteydessä.
3. a) Onko sisaren pidettävä päänpeitettä, kun veli on hänen seurassaan talosta-taloon-työssä, ja miksi on näin? b) Mutta mikä muu tulee pitää mielessä?
3 Voisimme ensiksi tarkastella asiaa Jehovan todistajain kenttäpalveluksen, talosta-taloon-saarnaamisen, uusintakäyntien tekemisen ja Raamatun kotitutkistelujen pitämisen näkökulmasta. Olisiko naisen tarpeellista pitää päänpeitettä esimerkiksi ollessaan palvelemassa talosta taloon, jos hänen seurassaan on antautunut miesevankeliuminpalvelija ja jos hän pitää saarnan? Ei, ei näytä olevan mitään raamatullista syytä, mikä vaatisi tätä. Hänen tehtäväänsä kuuluu hyvän uutisen saarnaaminen. (Matt. 24:14) Hän ei anasta veljen asemaa. Veli vain on hänen mukanaan, ehkä kierrospalvelijana tai paikallisena seurakunnan valvojana, auttamassa häntä palveluksessa eikä sisaren opetettavana. Sama koskee uusintakäyntityötä. Mutta pitäkäämme mielessämme omatunto. Saattaa olla, että jotkut sisaret ajattelevat velvollisuudekseen pitää päänpeitettä tällaisissa olosuhteissa, eikä suinkaan ole mitään sitä vastaan, että he tekevät siten, jos heidän omatuntonsa niin ohjaa.
4. a) Voiko sisar koskaan esittää rukousta antautuneen veljen läsnä ollessa? b) Miksi antautuneen veljen läsnä ollessa raamatuntutkistelua johtavan sisaren tulee pitää päänpeitettä?
4 Mutta kun tulee raamatuntutkistelutyö, niin tilanne on hiukan toinen. Jos antautunut veli seuraa sisarta Raamatun kotitutkisteluun, niin veljen tulee pitää rukous, koska sisar ei rukoile koskaan antautuneen veljen läsnä ollessa pää peitettynäkään, jollei siihen ole jotain poikkeuksellista syytä, kuten esimerkiksi että veli on menettänyt ruumiillisen puhekykynsä. Mutta valmennuksen vuoksi sisar voi johtaa tutkistelun, joskin hän tekee sen pää peitettynä. Miksi niin? Tämä on enemmän kuin saarnan pitäminen talosta taloon tai uusintakäynnillä. Se on edeltä järjestetty raamatuntutkistelutilaisuus, ja se aloitetaan säännönmukaisesti rukouksella. Tutkistelun johtaja on todellisuudessa sellaisen kokouksen puheenjohtaja, missä on läsnä seurakunnan antautunut miesjäsen. Tavallisuudessa antautunut veli johtaa tällaisessa kokouksessa, mihin kuuluu opettaminen järjestelmällisellä tavalla. (1. Tim. 2:12) Mutta sisar saattaa johtaa tutkistelua poikkeuksellisesta syystä: valmennuksen antamiseksi sisarelle raamatuntutkistelupalveluksessa. Hän pitää kuitenkin päänpeitettä siten tehdessään kunnioituksesta läsnä olevaa seurakunnan miesjäsentä kohtaan.
5. a) Jos antautumaton miesjulistaja seuraa sisarta raamatuntutkisteluun, niin kenen tulee pitää rukous? b) Vaativatko olosuhteet sisarta pitämään päänpeitettä ja miksi?
5 Sisarta saattaa seurata joissakin tapauksissa raamatuntutkisteluun seurakunnan yhteydessä oleva mieshenkilö, joka ei ole vielä kastettu, vaikka hän raportoikin seurakuntaan hyvän uutisen julistajana. Miten nyt tulee menetellä? Koska mies ei ole antautunut, niin hän ei ole sopiva edustamaan antautunutta sisarta Jehovalle esitettävässä rukouksessa, joten sisaren sopii pitää rukous siinä tutkistelussa. Mutta tämä mies voi johtaa tutkistelun. Sisar pitää kuitenkin asiallisesti päänsä peitettynä rukoillessaan ja myös, jos hän johtaa tutkistelun. Vaikka tämä mies ei olekaan vielä täysimmässä merkityksessä seurakunnan jäsen, niin hänen odotetaan tulevan siksi, ja ulkopuolella oleviin nähden hän on seurakuntaan kuuluva saarnaamistoimintansa takia, ja hän ilmaisee kuuliaista toimintaa.
6. Miten menetellään, kun sisaren on johdettava raamatuntutkistelu vasta antautuneelle veljelle?
6 Saattaa esiintyä sellainen tilanne, missä sisar todella johtaa Raamatun kotitutkistelua antautuneen veljen hyväksi. Hän on saattanut saarnata totuutta tälle miehelle, tutkia hänen kanssaan ja auttaa hänet antautumaan ja kasteelle sekä palvelukseen. Miesjulistajan puutteessa hänen saattaa itsensä olla jatkettava Raamatun kotitutkistelua tämän uuden veljen kanssa, jotta kirjat ”Olkoon Jumala totinen” ja ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää” päästäisiin loppuun. Miehen on opittava tuntemaan nämä asiat, ja tässä tapauksessa sisar on ainoa, joka voi auttaa häntä. Tällaisissa olosuhteissa sisaren on sopiva pitää päänpeitettä johtaessaan tutkistelua, vaikka vasta antautuneen veljen tuleekin pitää rukous.
7. a) Mitä voidaan sanoa siitä, kun sisar auttaa uutta veljeä kenttäpalveluksessa? b) Vaikka sisar ei anna neuvoja veljelle, niin miten hän voi auttaa tätä parantamaan palvelustaan?
7 Sisaren saattaa olla alussa myös autettava häntä evankeliuminpalveluksessa, vaikka olosuhteet määräävätkin, missä määrin hän voi tehdä sen, ja hänen tulee käyttää arvostelukykyä. Jos mies menee yksin naisen kanssa palvelukseen, varsinkin jos toinen tai kumpikin heistä on naimisissa, niin se voitaisiin helposti ymmärtää väärin, ja sitä on vältettävä mikäli mahdollista. Joissakin maissa se olisi aivan sopimatonta. Siksi tulee järjestää jotenkin toisin, jos se suinkin on mahdollista, ja useimmissa seurakunnissahan on saatavissa veljiä, jotka voivat auttaa tätä uutta. Jollei ketään veljeä ole saatavissa seurakunnasta, niin ehkä joku toinenkin sisar voisi lähteä mukaan. Jos sisar näissä olosuhteissa veisi uuden veljen palvelukseen, niin se ei olisi tavanomainen valmennusmääräys, vaan sisar voisi auttaa uutta veljeä antamalla tämän huomioida, miten hän menettelee saarnatessaan. Sisaren ei tule antaa veljen esityksestä neuvoja siten kuin veli antaisi, ja koska hän ei tekisi siten, ei päänpeitettä tarvittaisi, vaikka omatunto saattaisi jälleen vaikuttaa asiaan. Jos veli kysyisi joitakin ehdotuksia, niin sisar voi aina viitata Seuran julkaisuihin tai ehkä selittää, miten hän käsittelee eri tilanteita, mutta hän välttää arvostelemasta sitä, miten veli esittää hyvää uutista. Kun sisarella on oikea taju siitä, mikä sopii, ja kun hänen mielessään on johtoasemaa koskevat Raamatun periaatteet, niin se auttaa häntä näissä olosuhteissa käyttäytymään sillä tavalla, mikä on sekä hyödyllinen että kunnioittava siinä tilanteessa.
SEURAKUNNAN KOKOUKSISSA
8. a) Mikä pään peittämistä koskeva periaate soveltuu naisiin seurakunnan kokouksissa? b) Millainen tilanne voi syntyä kenttäpalveluskokouksessa, miten tulee menetellä ja miksi?
8 Tarvetta, että naisten olisi pidettävä päänpeitettä Jehovan todistajain kokouksissa, ei tule yleensä useimmissa seurakunnissa. Kuten on jo mainittu, soveltuva periaate on: päänpeitettä tarvitaan, jos sisaren on rukoiltava tai johdettava seurakunnan kokouksessa pätevän mieshenkilön puuttuessa. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi kenttäpalveluskokouksessa keskellä viikkoa, kun läsnä on vain sisaria. Sellaisissa tilaisuuksissa tulee esittää rukous ryhmän puolesta, ennen kuin lähdetään Jehovan palvelukseen, ja jonkun on johdettava kokousta. (Ef. 6:18) Koska tämä on seurakunnan puitteissa järjestetty kokous, niin johtavat tai rukoilevat sisaret hoitavat velvollisuuksia, mitkä veljet tavallisesti suorittavat, joten he pitävät päänsä peitettynä, vaikka läsnä olisikin vain sisaria. Sisaren, joka on määrätty kirjantutkistelun johtajaksi, tulee myös pitää päänpeitettä johtaessaan tutkistelua ja myös rukoillessaan, jollei ketään antautunutta veljeä ole tekemässä tätä.
9. Miten sisarten tulee suhtautua tehtäviin, joita heillä on palveluskokouksessa ja -koulussa, ja vaativatko ne tavallisesti heitä pitämään päänpeitettä?
9 Sisaria ei vaadita peittämään päätään, kun he osallistuvat näytteisiin, kertovat kokemuksia tai pitävät harjoituspuheita näytteinä seurakunnan palveluskoulussa. Sisaret eivät ole tällaisissa tapauksissa seurakunnan puheenjohtajina. He eivät yritä opettaa veljiä eivätkä ohjata heitä siinä, mitä heidän tulee tehdä, ja siksi vaikka he eivät pidä päänpeitettä, ei tapahdu Raamatun periaatteen rikkomista. Mutta sisaret auttavat suuresti kaikkien seurakunnassa olevien rakentumista. Siitä syystä ei sisaren tule koskaan aliarvioida minkään osan hyötyä, mikä hänellä saattaa olla ohjelmassa, joko esittäessään kokemusta tai osallistuessaan näytteeseen.
SEURAKUNTIEN NAISEVANKELIUMINPALVELIJAT
10. a) Millainen tilanne syntyy joskus nykyään Jehovan todistajain seurakunnissa, kuten Roomalaiskirjeen 16:1 osoittaa? b) Mitä valvojaa vastaava kreikkalainen sana merkitsee, ja keihin se soveltuu?
10 Roomalaiskirjeen 16:1:sessä sanotaan Foibesta, että hän oli ”Kenkrean seurakunnan palvelija”. Mitä velvollisuuksia hänellä oli, sitä emme tarkkaan tiedä, mutta samoin kuin oli ilmeisesti Foiben laita, nytkin voi olla pätevien veljien puutteessa käytettävä sisaria täytettäessä palvelijain asemia seurakunnassa. Tämä saattaa koskea seurakunnanpalvelijankin velvollisuuksista huolehtimista. Mutta me emme puhu siinä tapauksessa kumminkaan sisaresta valvojana, koska jo kreikkalaisen sanan epískopos merkitys, ”se, joka vierailee tarkastaakseen”, ilmaisee, että tällaisen aseman voi täyttää ainoastaan antautunut mieshenkilö, jonka, jos hän on naimisissa, täytyy olla vain yhden vaimon mies. Siksi luemmekin 1. Timoteuksen kirjeen 3:1:sestä (Um): ”Jos joku mies tavoittelee valvojan virkaa, niin hän haluaa erinomaista työtä.”
11. Mikä tarkoitus päänpeitteellä on, kun nainen rukoilee seurakunnan kokouksessa tai johtaa sitä?
11 Kun sisarseurakunnanpalvelija tai kuka tahansa muu sisar, joka on antautunut ja kastettu, velvollisuuksiaan suorittaessaan käsittelee johtavaa laatua olevia velvollisuuksia, jotka tavallisuudessa pitäisi valvojan, apulaispalvelijan tai tutkistelunjohtajan hoitaa, niin hänellä pitää olla päänpeite. Sisar palvelee tilapäisesti eli olosuhteiden pakosta miehen sijasta ja pitämällä päänpeitettä hän osoittaa asianmukaista tunnollista huomaavaisuutta teokraattista järjestöä kohtaan. Voitaisiin sanoa myös, että päänpeite on varoitin siitä, ettei tule yrittää juosta edelle eli tehdä mitään epäteokraattista vaikutusta seurakuntaan, kuten tapahtui Ilmestyskirjan 2:20:nnessä kuvatussa Tyatiran seurakunnassa.
12. Miten menetellään Vartiotornin tutkistelussa, missä ei ole läsnä päteviä veljiä, ja mitä voidaan sanoa tutkistelua johtavan ja kappaleet lukevan sisaren pään peittämisestä?
12 Valaisemme asiaa: Sisaren, joka johtaa seurakunnan Vartiotornin tutkistelua tai, kuten jo on mainittu, seurakunnan kirjantutkistelua, tulee pitää päänpeitettä niin tehdessään, samoin kuin senkin sisaren, joka esittää rukouksen tällaisissa kokouksissa, ja he tekevät näin, vaikka istuvatkin silloin. Useimmissa tapauksissa, joissa sisar johtaa kokousta pää peitettynä, läsnä olevien lukumäärä on hyvin pieni, eikä hänen tavallisesti tarvitse seisoa johtaessaan. Vartiotornin tutkistelussakaan ei ehkä ole läsnä enempää kuin tavallisesti on seurakunnan kirjantutkistelussa, joten saapuvilla olevat voivat ryhmittyä samalla tavalla kuin tällaisessa tutkistelussakin, ja johtaja voi läsnäolijoita vastapäätä jäädä istumaan miltei kaikissa tapauksissa. Kappaleet lukeva sisar voi tehdä sen istualtaan, eikä hänen lukijana tarvitse peittää päätään. Vartiotorni suorittaa opetuksen. Vaikka sisaren olisi, suuremman kuulijakunnan takia ja kun pätevää veljeä ei ole saatavissa, seisottavakin lukiessaan, jotta kaikki kuulisivat, niin hänen ei tarvitse välttämättä pitää päänpeitettä, koska hän ei opeta eikä johda kokouksessa. Hän ei pidä puhetta, vaan ainoastaan lukee yhteenvedon Vartiotornista. Mutta sisar saattaa jälleen tässä mieluummin pitää päänpeitettä tilaisuuteen sopivana, joten tämäkin asia on riippuvainen hänen omastatunnostaan. Jos sisar pitää tavallisesti päähinettä, hänen ei suinkaan tarvitse poistaa sitä milloinkaan suorittaessaan tosi palvontaa.
13. Miten voidaan aineisto, joka tavallisesti käsitellään puheen muodossa, tarkastella palveluskokouksissa?
13 Kuinka tulee menetellä palveluskokouksessa ja teokraattisessa palveluskoulussa antautuneitten miesjäsenten puuttuessa? Näissä kokouksissa johtava sisar suorittaa tehtävänsä pitäen päänsä peitettynä. Aineistoa esitettäessä tulee muistaa, että opettaminen seurakunnassa on miesjäsenten tehtävä, joten sisarten tulee välttää kaikkea, mikä on luonteeltaan aineiston esittämistä seurakunnalle puheen muodossa. Kun Valtakunnan Palvelus käskee käsittelemään jonkin aiheen esimerkiksi Vartiotorniin perustuvana puheena, niin lehden kirjoituksen tai osia siitä voi lukea joku sisar istuimeltaan kuulijain joukossa. Käytettävissä oleva aika ratkaisee, mitä osia kirjoituksesta voidaan käsitellä, ja nimenomaiset kappaleet voidaan määrätä etukäteen, joten asia ei jää aineistoa lukevan sisaren päätösvaltaan.
14, 15. a) Miten aineisto, mikä on määrätty esitettäväksi ohjepuheena ja ensimmäisenä ja toisena harjoituspuheena, voidaan käsitellä palveluskoulussa? b) Entä miten kysymyksin ja vastauksin tarkasteltavat tehtävät?
14 Samaa menetelmää tulee noudattaa, kun esitetään ohjepuheen ja muiden puheitten aineistoa, mitkä tavallisesti määrätään palveluskoulun veljille. Sisaret voivat lukea aineiston määrätyistä julkaisuista istuen kuulijakunnassa, eikä sellaisissa tapauksissa tarvita päänpeitettä. Vaikka koko seurakunta olisi sisarten muodostama, niin tällä tavalla seurakunta ei menetä mitään siitä tiedosta, mikä esitetään muissa seurakunnissa.
15 Kun sisar määrätään johtamaan tarkastelua kysymyksin ja vastauksin, mikä on aina hyödyllistä läsnäolijain osallistumisen vuoksi, niin hän suorittaa tämän tehtävän pää peitettynä, koska se tapahtuu puheenjohtajan ominaisuudessa, joskin hän voi johtaa tarkastelua istualtaan.
16, 17. Miten koulunpalvelijana toimiva sisar voi auttaa a) kouluun ilmoittautuneita sisaria? b) uutta veljeä, joka on seurakunnan yhteydessä ja ilmoittautuu kouluun?
16 Miten voi sitten koulunpalvelijana toimiva sisar antaa neuvoja oppilaille opettamatta todellisuudessa seurakunnassa? Hän karttaa ehdottomasti tekemästä sitä vaikutusta, että hän toimii arvostelijana tai opettajana. Hän voi kumminkin auttaa toisia sisaria tekemällä ehdotuksia, ottamalla suoranaisia lainauksia Seuran julkaisuista ja antamalla siten niiden opettaa. Hän voi myös tehdä merkinnät neuvontalomakkeeseen ja antaa aina lisäapua yksityisesti oppilaille, jotka pyytävät tätä apua.
17 Mutta entä jos joku mieshenkilö alkaa tulla mukaan, antautuu ja ilmoittautuu kouluun? Siihen asti, kun hänestä tulee pätevä hoitamaan koulunpalvelijan velvollisuuksia, sisaren saattaa olla huolehdittava tästä tehtävästä jonkin aikaa. Mutta hän ei anna neuvoja veljelle, kun tämä pitää puheen, eikä hän tee myöskään merkintöjä veljen neuvontalomakkeeseen. Mutta jotta tämä uusi veli saisi jotain apua puhetaitonsa parantamiseksi, niin on hyvä, että hän saa puhemääräyksen kierrospalvelijan vierailun ajaksi, jolloin kierrospalvelija voi antaa hänelle neuvoja ja tehdä merkinnät hänen neuvontalomakkeeseensa. Tämä uusi veli saattaa tietenkin toivoa saavansa lisäapuakin näiden vierailujen välillä, ja hän saattaa tulla kysymään koulunpalvelijana toimivalta sisarelta joitakin ehdotuksia ehkä jonkin erityisen vaikeuden suhteen. Sisar voi toki auttaa häntä löytämään hyödyllisiä kohtia Seuran julkaisuista sekä mahdollisesti ymmärtämään niissä käsitellyt puhumisen periaatteet, mutta antamatta suoranaista neuvoa.
18. Mitä on sanottava sellaisen sisaren pään peittämisestä, joka toimii esitelmää pitävän veljen tulkkina?
18 Jotkut ovat halunneet tietää, kuinka on sisaren pään peittämisen laita, jos häntä pyydetään toimimaan puheen pitävän veljen tulkkina. Eihän sisar esitä alunperin aineistoa, hän vain välittää sen. Tältä näkökannalta katsoen näyttäisi siis siltä, että päänpeitettä ei tarvita. Tulkkina toimiva nainen saattaisi kumminkin tuntea olonsa luontevammaksi, jos hänellä olisi päänpeite. Hänhän saattaa lopultakin olla jossain määrin huomattavassa asemassa suuren kuulijakunnan edessä sekä ruveta tuntemaan, että hänen on kääntäessään jäljiteltävä uskollisesti puhujan tunteita, joka voi esittää kehotuksia ja ytimekkäitä neuvoja. Jotta sisar välttyisi näyttämästä veljien opettajalta, hän voi haluta pitää päänpeitettä. Sisaren on siis tässä tapauksessa jälleen ratkaistava asia omantuntonsa mukaan.
19. a) Mikä näiden päänpeitettä koskevien kirjoitusten tarkoitus on ollut? b) Miten sisar voi tietää, kuinka on meneteltävä pään peittämisessä useimmissa tapauksissa?
19 Näissä jumalisia naisia koskevissa kirjoituksissa ei ole yritetty käsitellä kaikkia mahdollisia tilanteita, joissa päänpeitekysymys saattaa herätä, ja sitten esittää sääntö jokaiseen niistä. Niissä on päinvastoin esitetty mahdollisimman laajalti ne periaatteet, jotka koskevat pään asemaa ja päänpeitteen käyttöä, sekä valaisu- ja sen suhteen, miten näitä periaatteita tulee soveltaa Jumalan kansan seurakunnassa, jotta ’kaikki tapahtuisi säädyllisesti ja järjestyksessä’ ja jotta uuden maailman yhteiskunnassa olevat uskolliset naisevankeliuminpalvelijat tietäisivät, miten on käyttäydyttävä Jehovan palveluksessa hyvin omintunnoin ja teokraattisesti viehättävinä. (1. Kor. 14:40) Jos ymmärretään päänpeitteen tarkoitus ja pääasialliset tilanteet, mitkä vaativat naista pitämään sitä, ei sen ratkaisemisessa pitäisi olla suuria vaikeuksia, mitä on tehtävä useimmissa olosuhteissa. – Katso edellisen kirjoituksen 3. kappaletta.
20. a) Mitä omatunto saattaa määrätä joillekuille sisarille, ja miten tähän tulee suhtautua? b) Mitä antautuneen kristityn naisen tulee muistaa siellä, missä pidetään tavanomaisesti päähinettä? c) Kun päänpeitettä vaaditaan siellä, missä ei tavallisesti pidetä päähinettä, niin mitä on viisasta tehdä?
20 Kun sanotaan, ettei päänpeitettä tarvita eräissä olosuhteissa, niin se ei mitenkään merkitse niiden sisarten arvostelua, jotka tuntevat olonsa mukavaksi pitäessään päänpeitettä sellaisina aikoina. Me arvostamme ehdottomasti heidän omaatuntoaan ja haluaan välttää kaikkia loukkauksia näissä asioissa. Onhan eräissä maissa naisilla tapana pitää aina pää peitettynä ollessaan julkisuudessa tai miesten joukossa. Tärkeätä on, että kun päänpeite on Raamatun mukaan tarpeellinen todistuksena alamaisuudesta aviomiespäälle tai kristillisen seurakunnan miesjäsenille, niin sisaren tulee olla tietoinen tästä, vaikka hän pitäisi tavallisesti päänpeitettä muinakin aikoina. Jos pään peittäminen ei ole jokapäiväinen tapa, niin kun on se mahdollisuus, että nainen tarvitsee päänpeitettä joko esittääkseen rukouksen tai toimiakseen jonkin kokouksen osan puheenjohtajana antautuneen mieshenkilön ollessa poissa, on hyvä antaa sisarelle etukäteen tieto, jotta vältyttäisiin tukalista tilanteista.
21. Mitä uskon koetuksia kristittyjen naisten on nykyään kestettävä, ja miten he voittavat ne?
21 Me kiitämme Jehovaa siksi, että hän on varannut uskollisille naisille mahdollisuuden osallistua näin suurenmoisella tavalla näinä viimeisinä päivinä annettavaan lopputodistukseen. Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnassa olevilla uskollisilla naisevankeliuminpalvelijoilla on voitettavana monia pulmia, ja he voittavat ne Jehovan avulla. Monet tulevat erimielisistä kodeista, joissa heidän uskonsa on alituisella koetuksella, koska heidän on osoitettava suhteellista alamaisuutta antautumattomalle miehelle, ja heitä saatetaan vaatia päivästä toiseen kohtaamaan vastustusta, kun he kokoontuvat Jehovan kansan kanssa ja osallistuvat hyvän uutisen julkiseen julistamiseen. Venäjällä, Itä-Saksassa ja muissakin kommunistisissa ja diktatuurimaissa uskolliset naiset saavat kestää vankilan ja leirielämän vaikeuksia, jopa panna henkensä alttiiksi veljiensä rinnalla pysyessään uskollisina antautumiselleen Jehovan tahdon tekemiseen.
22. Mitä naisevankeliuminpalvelijat suorittavat uuden maailman yhteiskunnassa, ja mitä se todistaa?
22 Useimmissa maissa voidaan näiden uskollisten naisevankeliuminpalvelijain todella sanoa kantavan päätaakan Jehovan todistajain talosta-taloon-palveluksessa ja raamatuntutkistelutyössä. Toisinaan heidän lukumääränsä on suurempi kuin seurakuntien miesjäsenten. Naisilla on myös monesti enemmän aikaa käytettävänä palvelukseen. Ajan viisaalla käytöllä ja osoittamallaan ystävällisyydellä, kärsivällisyydellä, myötätunnolla ja ymmärtämyksellä nämä uskolliset naisevankeliuminpalvelijat tekevät paljon muokatessaan aluetta vastaanottavammaksi Valtakunnan sanomalle, kun he kääntävät monia totuuteen ja vahvistavat heitä oikeassa tiedossa johtamiensa Raamatun kotitutkistelujen avulla. Kaikki tämä todistaa heidän uskollisesti tukevan paikallisia seurakuntajärjestöjä, jotta Valtakunnan hyvä uutinen saataisiin saarnatuksi määrätyllä alueella.
23. Miten uuden maailman yhteiskunta suhtautuu naisevankeliuminpalvelijoihinsa, ja mitä nämä voivat edelleen tehdä ja millaisin tuloksin?
23 Sananlaskujen 31. luku puhuu siitä siunauksesta, mikä työteliäs, uskollinen vaimo voi olla perheelleen ja muille, ja sitten osoittaa, miten hän itsekin tulee siunatuksi. Jakeet 28 ja 31 kuuluvat: ”Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.” Uuden maailman yhteiskunta pitää suuressa arvossa kaikkia keskuudessaan olevia uskollisia naisevankeliuminpalvelijoita. (1. Piet. 3:4) Saakoot he nauttia jatkuvasti kättensä hyvistä teoista. Olkoot he jatkuvasti kaunistuksena uuden maailman yhteiskunnalle teokraattisessa viehättävyydessään pysyessään määräpaikassaan Jehovan asiainjärjestelyssä hänen ylistyksekseen ja omaksi iankaikkiseksi siunauksekseen!
[Kuva s. 286]
Päänpeitettä ei tarvita saarnattaessa talosta taloon
[Kuva s. 287]
Pää on peitettynä, kun johdetaan tai rukoillaan seurakunnan kenttäpalveluskokouksessa