niin, että se esikuvasi sellaista, mistä hänellä ei ollut mitään tietoa? Todellakin, miten apostoli Paavali tai kukaan muukaan olisi kyennyt näkemään omia hengenkykyjään käyttämällä Jehovan uuden välikappaleen taivaallisen mallin, mikä heijastuu niin kauniisti tuosta muinaisesta laista? Kuinka vakuuttavasti se osoittaakaan, että sekä Mooses että Paavali ja kaikki toisetkin raamatunkirjoittajat olivat Jehovan pyhällä hengellä henkeytetyt kirjoittamaan hänen suuren Kirjansa! – Hepr. 10:1; 9:23.

22. Millä tavalla lakikokoelma kirjoitettiin uudelleen yhdellä sanalla, ja mikä suhde tällä on Mooseksen kirjoituksiin?

²² Mitä tapahtui sitten Mooseksen jälkeen? Yli tuhat viisisataa vuotta myöhemmin selittää eräs toinen raamatunkirjoittaja, miten tuo lakiliitto poistettiin. Hän sanoo, että Jumala ”pyyhki pois sen kirjoituksen [eli liiton] säädöksineen, joka oli heitä vastaan . . . sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin [kidutuspaaluun, Um]”. Sama raamatunkirjoittaja kirjoittaa sitten toisessa kohdassa inhimillisesti puhuen uudelleen koko lakikokoelman yhdellä sanalla – RAKKAUS! Hän todistelee ja osoittaa, että ”rakkaus [on] lain täyttämys” ja että ”kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.” Tämä ei ole sellaista rakkautta, minkä ihmiset tuntevat ja mikä on parhaasta päästä tunnekysymys, vaan se nähdään esimerkillisenä Jehovassa itsessään, sillä apostoli Johannes sanoo, että ”Jumala on rakkaus”. Tämä ei ole ehkä yhtä havainnollista kuin kaikki se, mitä Mooses esitti, mutta se menee paljon syvemmälle. – Kol. 2:14; Room. 13:10; Gal. 5:14; 1. Joh. 4:16.

23. Mitkä siunaukset ja toiveet odottavat niitä, jotka ottavat todella Raamatun vastaan Jumalan sanana?

²³ Katselemmepa me siis miltä puolelta hyvänsä tätä asiaa, niin kun me kerran löydämme oikean näkökulman, me voimme ymmärtää paremmin kuin koskaan aikaisemmin, että tosiaan ”jokainen kirjoitus . . . on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta” ja on katoamaton muistomerkki ”Jehovalle, totuuden Jumalalle”. Me voimme luottaa täysin sekä Sanan, koko Raamatun, luotettavuuteen että kaiken sen toteutumiseen, mitä se on ennustanut. Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta, kansa, joka on täysin antautunut Jehovalle ja joka hyväksyy hänen Sanansa koko sydämestään, kokee parhaillaan jotain näistä hyvistä asioista, ja sinäkin voit saada niistä osasi. Jehova itse ilmaisi sen sanoen: ”Minun sanani . . . ei . . . minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan.” – 2. Tim. 3:16; Ps. 31:6, Um; Jes. 55:11, 12.

24. Mikä muu kysymys herää Raamatun yhteydessä?

²⁴ Kun pyritään arvioimaan oikein jokin kirja tai kirjakokoelma, niin kuin Raamattu, niin on suureksi avuksi, jollei suorastaan välttämätöntä tutustua tekijän persoonallisuuteen. Miten se voi tapahtua? Meidän kannattaa kiinnittää tähän erikoista huomiotamme Raamatun ja sen Tekijän ollessa kysymyksessä.

Perimätieto vastoin Raamattua

Viime vuosisadalla elänyt Dublinin arkkipiispa Richard Whately tunnusti inhimillisen perimätiedon heikentävän vaikutuksen sanoessaan: ”Katolilaisten säilyttämä perimätieto on Raamattua alempi ja siitä riippuvainen, samaan tapaan kuin jotkin loiskasvit puussa, joka elättää niitä. Edelliset riippuvat kiinni jälkimmäisessä ja nojaavat siihen, peittävät sitten vähitellen sen omilla lehdillään, kunnes vähä vähältä heikentävät sitä ja sitten tukahduttavat sen.” (The New Dictionary of Thoughts) Ei ole ihme, että Jeesus tuomitsi inhimillisen perimätiedon lausuessaan: ”Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?” – Matt. 15:3.