Suojele uutta sukupolvea

”Älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa.” – Ef. 6:4, Um.

1, 2. Mikä kieroonkasvanut suuntaus on kehittynyt, ja mitkä tapahtumat valaisevat sitä?

ERÄS Englewoodissa, Yhdysvaltain Coloradossa, asuva perheenäiti oli palaamassa kotiinsa, kun häntä lähestyi muuan poika. Tuo vaalea poikanen suuntasi nikkelöidyn pistoolinsa häntä kohti ja komensi: ”Pudottakaa rahakukkaronne tai ammun teidät!” Äiti nauroi hänelle, jolloin hän sanoi: ”Minä en tee pilaa. Minä ammuin juuri yhtä miestä ja kaadoin hänet.” Perheenäiti, joka piti yhä poikaa ilveilijänä, kysyi häneltä, missä ampuminen tapahtui. Poika viittasi peukalollaan olkapäänsä ylitse ja toistettuaan sitten komennuksensa, että kukkaro piti pudottaa, hän painoi liipaisinta. Pyssy ei lauennut, mutta poika painoi liipaisinta toisen kerran, ja pistooli pamahti. Perheenäiti hoippui taloonsa vakavasti haavoittuneena. Lapsenkaitsija, joka hoiti hänen lapsiaan, kutsui poliisin, joka alkoi etsiä tuota asetta kantavaa murhamiestä, jonka kuvailtiin olleen noin seitsemän vuoden ikäinen.a

² Miten kieroja ja vääristyneitä asiat ovatkaan nykyään! Asetta kantava murhamies, joka ei ole paljon muuta kuin pienokainen! Aikuisten sukupolvea tarvitsee nykyään suojella uudelta sukupolvelta. Suurkaupunkien nuorisojoukkiot tekevät kaupungin kadut vaarallisemmiksi kuin viidakon polut. Toisinaan ei ole turvaa kotonakaan. Muuan kahdeksanvuotias poika tappoi äitinsä, koska tämä pani hänet menemään varhain vuoteeseen, ja toinen 13-vuotias ampui isoäitinsä äidin siksi, että tämä kielsi häneltä lasillisen vettä. Muuan 15-vuotias poika ampui vanhempansa Reddingissä, Kaliforniassa, heidän nukkuessaan. ”En pitänyt siitä, että isäni vihelteli televisionäytösten aikana”, hän sanoi poliisille. ”Enkä minä pitänyt äidistänikään kovin paljon.” Vuonna 1960 eräs kolmen vuoden ikäinen poika Haywardissa, Kaliforniassa, ampui äitinsä. Miten on ymmärrettävissä, että aikuisten, jopa vanhempienkin, tarvitsee suojeltautua uudelta sukupolvelta?

3, 4. a) Milloin rikollisuus alkaa, kuten sanomalehtiuutiset vahvistavat, ja mitä vanhempien on näin ollen tehtävä? b) Mitä on sanottu maailman olosuhteista ja niiden vaikutuksesta lapsiin?

³ Asian pitäisi olla päivänselvä: lapset tulevat pahoiksi varhaisessa iässä, jollei heitä suojella, so. jollei heille anneta suojelevaa valmennusta ja kuria. Rikolliset taipumukset alkavat varhaisessa iässä. ”Rikollisuus Yhdysvalloissa”, sanoo Edgar J. Hoover, Yhdysvaltain rikosasiain viraston johtaja, ”on saavuttanut kaikkien aikojen huipun.” Suuren osan rikoksista, hän ilmoitti, suorittavat 10–17-vuotiaat nuoret. Marionista, Indianasta, tullut uutinen sanoi: ”Poliisi löysi kolme kuorma-autollista varastettua kauppatavaraa erään 12-vuotiaan pojan kotoa ja mainitsi poliisien penkoneen ainoastaan pinnallisesti ’mielikuvituksellista’ varkaussarjaa. He sanoivat pojan kertoneen heille aloittaneensa rikollisen uransa 9-vuotiaana.” (New York Times, 10.12.1961) Varastamisen lisäksi on yleistä nykyään, että nuoret raakalaiset rikkovat autojen ja junien ikkunoita ja särkevät, turmelevat ja vahingoittavat toisten ihmisten omaisuutta. Jos aikuiset aikovat suojeltautua uudelta sukupolvelta, niin heidän täytyy alkaa suojella uutta sukupolvea.

⁴ Maailman olosuhteet todistavat nuorison suojelemisen vaativan tarpeen. Tästä sanoo kirjanen ”A Look at Juvenile Delinquency” (Katsahdus nuorisorikollisuuteen)b alkupuheessaan:

”Suunnattomasti erilainen on nykyään se maailma, missä nämä lapset ovat kasvaneet. Kun ymmärrämme tämän, niin kykenemme ymmärtämään paremmin eräitä nykyisen nuorisorikollisuuden piirteitä. Koskaan aikaisemmin historiassa ei arvojen ja elintapojen muuttuminen ole ollut niin nopeaa. Nuoret tuntevat sen parhaiten meistä kaikista. Atomipommit ja atomivoima, ryntäys automatisointiin, muuttuvat kulttuurityypit, nopeasti lisääntyvä väestö, perheen liikkuvaisuus, television ja muiden massatiedotusvälineiden arvaamaton vaikutus todellisuuden muovaamisessa nuorisolle sekä ammattitaidottomien työntekijöitten vähenevä tarve, useammat työssä käyvät äidit . . . – nämä ovat vain muutamia niistä elämäntiellämme olevista seikoista, mitkä kohtaavat lapsia suunnattoman vaikutuskykyisinä.”

5. Miltä lapsia on suojeltava nykyään ja kuinka kauan?

⁵ Lapsia on suojeltava kaupalliselta riistolta, taipumukselta moraalittomuuteen, halulta mukautua nuorten muotihullutuksiin, joihin liittyy vaaroja, sekä näiden pahojen päivien kaikilta muilta kiusauksilta. Tähän suojelukseen ei pidä siis kuulua ainoastaan lapsuusaika, vaan myös erittäin tärkeä ja pitkä kausi, nuoruusvuodet, jolloin nuoret helpommin kuin koskaan ovat taipuvaisia syöksymään maailman menettelytapoihin mukautumisen ansaan.

6. Mikä laiminlyönti tähdentää suojelevan valmennuksen tarvetta, ja miten eräs sanomalehtilausunto selitti tämän?

⁶ Koulujen ja kirkkojen tavaton laiminlyönti tähdentää sitä, miten kipeästi kaivataan vanhempien suojelevaa valmennusta ja kuria. Eräs Yhdysvaltain raportti osoittaa, että ”saatavissa olevien tilastojen mukaan ainoastaan yksi oppikoulun ylimmän luokan oppilas viidestä oli säilyttänyt uskonnollisen vakaumuksensa loppututkintopäiväänsä asti”. Vanhemmat eivät voi luottaa siihen, että kristikunnan kirkot antaisivat suojaa. Tätä valaiseva kirjoitus ilmestyi Carroll Countyn (Maryland) Timesissa 18.5.1961:

”Miten kristillisyyden johdossa nykyään olevat miehet voivat herättää kirkkojen jäsenissä luottamusta Jumalan sanaan, mitä he itsekään eivät ilmaise? Kuinka he voivat odottaa kirkonjäsenten elävän Raamatun mittapuitten mukaan, kun heidän oma epäuskonsa hävittää niiden arvon? Se on samaa kuin jos tehtailija ei luottaisi tuotteisiinsa. Suuri osa nykyisestä kristikunnasta hylkää johtajiensa välityksellä monet Raamatun totuudet ja kieltää paljon siitä, mikä on todellista raamatullista historiaa. He heittävät epäilyksiä niiden vaikutuksille alttiitten nuorten tielle, joista monet eivät koskaan asettaisi kyseenalaiseksi pastoreitaan ja opettajiaan. Kanadalaisen G. MacGregor Grantin, Toronton Rosedale United Churchin papin, mainitaan sanoneen tukiessaan sitä ajatusta, että 1. Mooseksen kirja ei ole enempää kuin ’opas moraaliseen käyttäytymiseen’: ’Todista esimerkiksi ihmisen lankeemuskertomus 1. Mooseksen kirjassa. Tämä ei ole historiaa, vaan jonkun sellaisen heprealaisen kuvittelema kertomus, jolla ei ollut mitään tietoa tieteestä’. . . . Kirkollisten johtajien julkisesti ilmaisema epäusko Raamattuun nähden voidaan esittää kauhistavana seurauksena modernistien holhouksesta. Ei ihme, että järjestäytynyt kristillisyys on taantumassa. Ei ihme, että yhteiskunta on nykyään menettänyt kaiken suunnan, moraalin, eetillisen ja muun tajunsa, kun juuri ne, joiden pitäisi ohjata ihmisiä vanhurskauden teitä, ovat siinä määrin epätahdissa totuuden kanssa, etteivät pysty osoittamaan sitä tietä, mitä miesten ja naisten olisi vaellettava. . . . Kun lapset sitten kääntävät pyssynsä tai veitsensä vanhempiaan tai leikkitovereitaan kohti, niin yleisö on tyrmistynyt. Sen ei pitäisi olla. Mitä muuta voidaan odottaa, kun lapsella ei ole kompassia, ei moraalisääntöjä?”

7. Mistä vanhemmat voivat nykyisestä hämmennyksestä huolimatta saada arvovaltaista ohjausta lasten suojelemisessa, ja mikä seuraus siitä on vanhemmille?

⁷ Nähdessään vastuunsa ja tilanteen vakavuuden vanhempien täytyy saada arvovaltaista neuvontaa lastensa suojelemisessa. Mutta mistä? Parhaatkin ihmisauktoriteetit ovat erimielisiä. ”Kurin ongelma lastenkasvatuksessa”, sanoo eräskin tällainen auktoriteetti, ”on kiistanalaisimpia, keskustelluimpia ja väärinymmärretyimpiä ongelmia.” Kuinka hyvä onkaan näin ollen tietää, että on ainoastaan yksi Auktoriteetti lastensuojelun alalla! Jehova Jumala, ihmisen Luoja, on kaikkien arvovaltaisten neuvojen lähde lasten kasvattamisen ja suojelemisen suhteen. Miten tämän pitäisikään vapauttaa kristityt vanhemmat siitä pettymyksestä, mikä kohtaa niitä, jotka ajattelevat olevan satoja auktoriteetteja tällä alalla! Kun kristityt vanhemmat tietävät, kuka oikea Auktoriteetti on, niin he voivat kasvattaa ja suojella lapsiaan varmuudessa ja olla vapaita siitä pettymyksestä, mikä vaivaa niitä, jotka yrittävät kasvattaa heitä ilman ”Jehovan kuria ja arvovaltaista ohjausta”. – Ef. 6:4, Um.

VALMENTAMINEN LAPSUUDESTA ASTI

8. Milloin suojelevan valmennuksen tulee alkaa? Miksi on näin?

⁸ Uuden sukupolven suojelemisen tulee alkaa lapsuudesta. Lapsuus on se aika, jolloin se on aloitettava, kuten selvenee suuren Suojelijan, Jehova Jumalan, sanasta, missä sanotaan: ”Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.” Mitä nuorempi lapsi on, sitä helpompaa on hyvien tapojen juurruttaminen. Lasta on suhteellisesti paljon helpompi valmentaa kuin älykkäintäkään koiraa. Lasta voidaan opettaa juoksemaan, kiipeämään, uimaan, seisomaan ja kävelemään, jopa puhumaan useita kieliä. Suojelevia moraalitottumuksia voidaan samaten opettaa lapsuudesta pitäen. Koiriakin opetetaan olemaan varastamatta. Olisiko vanhempien opetettava siis koiria olemaan varastamatta ja laiminlyötävä se, kun heidän omat lapsensa ovat kysymyksessä? Anna oikeaa valmennusta lapsuudesta lähtien! – Sananl. 22:6.

9, 10. Miksi valmennus lapsuudesta lähtien on niin tärkeä, ja miten Mooseksen tapaus valaisee tällaisen lasten valmennuksen häviämätöntä vaikutusta?

⁹ Suojelevan valmennuksen antaminen lapsuudesta lähtien on tärkeä myös siksi, että se antaa uudelle sukupolvelle perustuksen sen uskolle, perustuksen niiden merkityksellisten ratkaisujen tekemiselle, jotka sen täytyy tehdä saavutettuaan kypsyysiän. Tällainen valmennus auttaa uutta sukupolvea tekemään ratkaisut Jumalan tahdon mukaisesti. Mooseksen tapaus on huomattava esimerkki suojelevan valmennuksen arvosta. Mooses syntyi Egyptissä aikana, jolloin israelilaislapset piti surmata faaraon määräyksestä. Toisen Mooseksen kirjan 2. luvun kertomus kuvailee, miten Mooses-lapsen äiti Jookebed pani lapsensa arkkuun ja asetti sen Niilin virran rannalla kasvavien kaislojen sekaan. Faaraon tytär löysi hänet. Mooseksen sisar Mirjam, joka oli pantu lähistölle vartioon, astui esiin ja kysyi ihailtavan tahdikkaasti: ”Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?” Faaraon tytär vastasi tähän otolliseen kysymykseen ja suostui siihen, että hänen luokseen tuotiin heprealainen vaimo. Tämä vaimo oli Mooseksen oma äiti. ”Ota tämä lapsi”, faaraon tytär sanoi, ”ja imetä se minulle.” Aika kului. ”Mutta kun lapsi [Mooses] oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa.” (2. Moos. 2:1–10) Mooseksen vanhemmat, Amram ja Jookebed, olivat täten antaneet nuorukaiselle suojelevan valmennuksen lapsuudesta asti juurruttaen lapsen mieleen Jumalan lait ja rakkauden Jumalaan.

¹⁰ Valmennus, minkä Mooses sai lapsuudestaan lähtien, antoi perustuksen hänen uskolleen, perustuksen sille suurelle ratkaisulle, minkä hän oli myöhemmin tekevä. Niin, Mooses päätti sen valmennuksen perusteella, mikä hänelle annettiin hänen kotonaan Goosenissa, olla mieluummin Jumalan kansan mukana hyläten kuninkaallisen palatsin ja sen edulliset ja loistavat tilaisuudet siitä huolimatta, että hänet oli kasvatettu egyptiläisten kaikessa maailmallisessa viisaudessa. ”Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen.” (Apt. 7:22) Mooseksen Egyptissä saama koulutus oli tarkoitettu hänen tekemisekseen sopivaksi korkeaan hallinnolliseen virkaan, jollei suorastaan Egyptin valtaistuimelle. Mutta sanoiko Mooses: ’Hm, näyttää siltä kuin minä joutuisin johonkin korkeaan hallintoasemaan, kukaties aivan valtaistuimelle. Minä haluaisin kyllä auttaa kansaani, mutta minä odotan vain siksi, kunnes faarao kuolee, ja sitten on helppoa auttaa kansaani valtaistuimelta käsin’? Ei! Mooses hylkäsi sellaiset ajatukset. ”Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa.” (Hepr. 11:24, 25) Mooses teki oikean ratkaisun, sillä kun hän olisi kerran ollut vallassa, niin hän olisi voinut hyvinkin joutua ylivoimaisiin kiusauksiin. Mooseksen esimerkki on lapsuudesta asti annetun suojelevan valmennuksen korkein suositus. Miten häviämättömiä etuja tällainen valmennus tuokaan!

11. Mitä muuta vaaditaan lasten suojelevan valmennuksen saamiseksi onnistumaan, ja miten se osoitetaan käytännössä?

¹¹ Menestyminen lasten suojelevassa valmennuksessa ei vaadi nykyään ainoastaan sitä, että se aloitetaan lapsuudesta, vaan myös että vanhemmat itse toimivat yksimielisesti ja antavat oikean esimerkin. Vanhempien, jotka ovat tosi kristittyjä, ei pidä olla erimielisiä lastensa kasvattamisasiassa. Heillä on ainoastaan yksi Auktoriteetti, yksi arvovaltainen Lähde, miksi he eivät siis olisi yksimielisiä? Yksimielinen toiminta merkitsee sitä, että vaimo ei heikennä miehensä kuria eikä mies vaimon kurinpitoa. Yksimielinen toiminta merkitsee sitä, että molemmat vanhemmat panevat voimaan Jehovan kurin, ei yksistään isä. Äiti ei salli lasten tehdä niin kuin he tahtovat, jolloin heidän olisi isän tullessa kotiin äkkiä mukauduttava Jehovan teihin. Uuden sukupolven suojeluohjelma ei ole katkonainen, vaan sen täytyy olla vaikuttamassa 24 tuntia vuorokaudessa.

JUMALAN MIELEN ANTAMINEN LAPSILLE

12. Mikä Paavalin neuvo on, ja miten lapset kasvatetaan Jehovan arvovaltaisessa ohjauksessa?

¹² Lasten tarvitsee tuntea Jumalan mieli eri asioissa. Tämän tiedon antaminen, mikä alkaa lapsuudessa, jatkuu edistyvästi läpi ratkaisevien nuoruusvuosien. Apostoli Paavali kirjoitti seuraavan neuvon: ”Isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja arvovaltaisessa ohjauksessa.” (Ef. 6:4, Um) Miten lapset kasvatetaan Jehovan arvovaltaisessa ohjauksessa? Paavalin sanat ”arvovaltainen ohjaus” ilmaisevat alkuperäisessä kreikan kielessä kirjaimellisesti ajatuksen mielen panemisesta johonkuhun. Kenen mieltä lapsi tai nuori tarvitsee suojakseen? Jehovan mieltä luonnollisesti! Pane Jehovan mieli lapsiin kasvattaaksesi heidät Jehovan arvovaltaisessa ohjauksessa, äläkä tee sitä yksistään heidän ollessaan pikkulapsia tai nuoruusiässä, vaan jatkuvasti, edistyvästi.

13. Miten vanhemmat voivat antaa lapsille Jumalan mielen varhaisessa iässä, ja kenen esimerkki osoittaa, että se voidaan tehdä?

¹³ Jumalan mielen antamiseksi lapsille on välttämätöntä, että vanhemmat opettavat heille Jumalan käskyt käyttäen heidän iälleen sopivaa kieltä ja kuvailua. Muokkaa Jumalan sanat helposti sulavaan muotoon, niin että hyvin nuoretkin lapset voivat käsittää ne. Eikö Eunike istuttanut Jumalan mieltä Timoteukseen ”lapsuudesta saakka”? Se voidaan tehdä. Se vaatii kärsivällisyyttä, hyvin paljon aikaa ja sitä, että jumalalliset periaatteet tehdään selviksi lapsen mielelle. Mutta – kuten Timoteuksenkin tapauksessa – kuinka suuri hyöty siitä onkaan! – 2. Tim. 3:15.

14, 15. a) Mitä vanhempien täytyy tehdä selväksi lapsilleen? b) Selitä, kuinka vanhemmat voivat panna Jumalan mielen lapsiinsa sellaisissa asioissa kuin varastaminen ja valehteleminen.

¹⁴ Vanhemmat panevat todella Jumalan mielen lapsiin, kun he tekevät kristallinkirkkaaksi sen, että heidän täytyy ja he tahtovat tukea Jehovan lain valta-asemaa. Esimerkiksi, kun opetat lapsia olemaan varastamatta, niin selitä syy siihen – että asiaan liittyy paljon enemmän kuin pelkkä vanhempien toive tai halu. Anna lasten tietää, ettei se ole vain sinun ajatuksesi asiasta, vaan että se on Jumalan ajatus ja että sinä olet tilivelvollinen Jumalan silmissä hänen lakinsa voimaan saattamisesta. Kun siis selität, mitä varastaminen on, niin ota Raamattu, avaa se sopivien jakeitten kohdalta ja lue lapselle, mikä Jumalan mieli on: ”Älä varasta”, Jumala käskee. Mutta mene pitemmälle kuin 2. Mooseksen kirjan 20:15:nteen ja lue toisiakin jakeita, kuten esimerkiksi Efesolaiskirjeen 4:28: ”Joka on varastanut, älköön enää varastako.” Näin tekemällä lapsi tietää sen olevan vakava asia, että Jumalan tahto on tärkein ja että hänen vanhempansa kannattavat aina Jumalan käskyjä.

¹⁵ Suojele edistyvästi uutta sukupolvea Jumalan mielellä. Kun yksi kohta on tehty selväksi, siirry toiseen. Selitä esimerkiksi lapselle, mitä valehteleminen on, kuka oli ensimmäinen valehtelija, miksi valheellisuus ei miellytä Jumalaa ja mikä valehtelijan osa on oleva. Istuudu jälleen lapsen viereen ja avaa Raamattu sekä osoita lapselle, mikä Jumalan mieli on. Sen lisäksi, että luet raamatunpaikkoja, mitkä osoittavat Jumalan paheksuvan valehtelemista, osoita Jumalan itsensä totuudellisuudesta antama esimerkki lukemalla esimerkiksi seuraavat raamatunpaikat: ”Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus.” ”Jumala ei ole voinut valhetella.” (Ps. 25:10; Hepr. 6:18) Sellaisten raamatunpaikkojen käyttö, mitkä ilmaisevat Jumalan tahdon käyttäytymisasioissa, ja sen, että Jumala itse antaa esimerkin, yhdessä vanhempien hyvän esimerkin kanssa antaa lapselle voimakkaan suojan tämän ajan pahuutta vastaan.

16. Mitä nuorten tulee tietää sopivassa iässä, ja mitä vanhempien tulee näin ollen tehdä sen suhteen?

¹⁶ Kun lapset tulevat vanhemmiksi, niin tulee aika, jolloin vanhempien on esitettävä heille Jumalan mieli sopivasta moraalisesta käytöksestä sukupuolien kesken. Nytkään eivät vanhempien pelkät sanat, mitkä kieltävät sen, mikä on väärin, riitä. Anna Jehovan ”arvovaltainen ohjaus” turvautumalla Raamattuun ja lukemalla sitä siveää käytöstä koskevia raamatunpaikkoja, mitä Jumala vaatii kristityiltä. Voidaan myös antaa tietoja maailman salahaudoista. Kristittyjen vanhempien teini-ikäisiä tyttöjä voidaan esimerkiksi varoittaa sen suhteen, mitä saattaa tapahtua, kun heidän viehättävyytensä lisääntyy: miten maailman pojat ja miehet saattavat lähennellä heitä asettaen kiusauksia heidän eteensä. Ennen kuin nämä kiusaukset tulevat, vanhempien on suojeltava uutta sukupolvea antamalla sille Jehova Jumalan suojelevaa arvovaltaista ohjausta.

JUMALAN KÄSKYJEN TEROITTAMINEN HEIDÄN MIELEENSÄ

17. a) Paitsi edistyminen lasten valmentamisessa, mikä muukin on tärkeä ja miksi? b) Miten Mooses tähdentää sen tärkeyttä?

¹⁷ Aivan yhtä tärkeä kuin edistyminen uuden sukupolven suojelemisessa on kertaaminen. Kun lapselle on kerran opetettu Jumalan mieli tietyissä käyttäytymisperiaatteissa, niin asia ei pääty siihen. Käsky voi helposti käydä hämäräksi, himmeäksi, epäselväksi. Kun ihminen joutuu kiusaukseen, on Jumalan mielen täytynyt syöpyä niin terävästi hänen mieleensä, että hän voi torjua kiusauksen yhtä nopeasti ja varmasti kuin Joosef torjui Potifarin vaimon hänen tielleen asettaman kiusauksen. Joosefin mielessä ei ollut vähäisintäkään epäilystä siitä, että jos hän myöntyisi kiusaukseen, niin hän tekisi syntiä Jumalaa vastaan. (1. Moos. 39:7–12) Jumalan käskyjen teroittaminen mieleemme kertaamalla on 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7:nnessä olevien Mooseksen sanojen takana: ”Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.”

18. a) Miksi Mooses käski siten israelilaisia, ja miksi hänen sanansa ovat nyt niin sopivat? b) Mikä kaksinkertainen hyöty on tämän Jumalan neuvon noudattamisesta?

¹⁸ Tämä Jehovan mielen jatkuva muistiin painaminen kaikissa asioissa koituu sekä vanhempien että lasten suojelukseksi. Tässä maailmassa, missä jumalattomuus on niin yleistä ja väärään johtavia kiusauksia miltei kaikkialla, on tärkeämpää kuin koskaan pitää Jumalan sana, Jumalan käskyt, aina tuoreina mielessämme. Mooses varoitti israelilaisia tulevista olosuhteista, joissa he joutuisivat kosketuksiin pakanakansojen kanssa. Mooses tiesi, että ilmenisi taipumusta luopua Jumalan laeista, joten hän kehotti heitä uskollisuuteen ja käski heitä suojelemaan uutta sukupolvea teroittamalla säännöllisesti Jumalan lakeja nuorten mieleen. Samoin kristityt tässä maailmassa, missä on mahdotonta välttää tyystin kosketusta niihin, jotka eivät ole Jumalan tosi palvojia, saavat nykyään suojeluksen pitämällä Jumalan käskyt selvinä mielessään. Ja kun vanhemmat teroittavat näitä Jumalan lakeja lastensa mieleen ’ja puhuvat niistä kotona istuessaan ja tietä käydessään, maata pannessaan ja ylös noustessaan’, niin hekin saavat kaikesta tästä heijastuvan hyödyn. Vanhemmat ovat painaneet omaan mieleensä Jumalan mielen. Ajatus on siis se, että Jumalan mieli painetaan lapsiin ja että Jumalan käskyjä teroitetaan jatkuvasti heidän mieleensä kertaamalla, niin ettei synny mitään erehdystä sen suhteen, mitä ne merkitsevät.

19. Mikä Jumalan lakia koskeva seikka tulee tehdä erittäin selväksi lapsille, ja millainen tulee sen tähden sekä aikuisten että lasten käytöksen olla noissa olosuhteissa?

¹⁹ Tee myös se selväksi, että Jumalan laki on yhtä määräävä silloin kun lapset ovat poissa kotoa, kuin silloinkin kun he ovat kotona. Nuoret saattavat toisinaan mennä eri paikkoihin tai kaupunkeihin, missä he ovat tilapäisesti poissa vanhempiensa silmien edestä. Opeta lapsille, että vaikka he eivät olisikaan ihmisvalvojien välittömässä näköpiirissä, niin he eivät ole koskaan poissa Jehova Jumalan silmistä! ”Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.” (Sananl. 15:3) Tämä raamatunpaikka osoittaa, että mikään ei jää huomaamatta Jehova Jumalalta. Hänellä on keinot havaita kaikki, pieni niin kuin suurikin. Mutta toisin kuin maailman kansojen vakoilijoitten ja salaisen poliisin tarkkailu, Jehovan valvonta koituu hyväksemme. Lasten tulee tietää tämä, ja heille tulee opettaa, että kun he ovat poissa kotoa, niin heillä ei ole vapautta antautua sellaisiin maailmallisiin tekoihin, joita he eivät koskaan tekisi ollessaan vanhempiensa ja kristillisen seurakunnan palvelijain tarkkailtavina. Aikuisten itsensä tulee aina antaa hyvä esimerkki uudelle sukupolvelle, kun he käyvät vieraissa kaupungeissa ja ovat poissa kotiseurakunnastaan.

20. Selitä joitakin Jehovan arvovaltaisia ohjeita, mitkä tulee selittää lapsille. Mikä on tulos?

²⁰ Ne käyttäytymisperiaatteet, joita lapsille tulee opettaa lapsuudesta lähtien, ovat siis monet. Kuinka laajan alan Jehovan suojeleva arvovaltainen ohjaus käsittääkään! Opeta lapsille Raamatun kanta raha-asioissa, etteivät he yli- eivätkä aliarvioi niitä. Opeta heille kohtuullisuutta kaikissa tavoissa. Opeta heille Jumalan laki seuran suhteen ja miten huono seura varmasti turmelee heidän hyvät tapansa. Opeta heitä lukemaan sellaista, mikä on hyödyllistä ja rakentavaa. Opeta heitä vastustamaan maailman joukkojen houkuttelua, pakenemaan mielettömyyttä ja pahuutta, pilkatkootpa maailman nuoret heitä miten paljon hyvänsä. Opeta heitä olemaan ’mukautumatta tämän maailmanajan mukaan’. (Room. 12:2) Opeta heille vastuuntuntoa antamalla heille vastuuvelvollisuuksia. Opeta heitä kunnioittamaan toisten omaisuutta. Opeta heille ihmiselämän pyhyys. Kuinka usein sanomalehdet kertovatkaan jonkun lapsen ampuneen toisen henkilön vahingossa tai muuten. Miksi lasten pitäisi ensiksikään ojennella pyssyjä, olkootpa ne leikkikaluja tai oikeita, ihmisiä kohti? Opeta lapsia pukeutumaan ”valkeuden varuksiin” ja heiluttamaan Jumalan sanaa, ”hengen miekkaa”. Anna heille oma Raamattu jo varhain. Opeta heille avioliittoa koskeva Jumalan laki, että kristitty on ’vapaa menemään naimisiin vain Herrassa’. Anna lasten tietää surulliset seuraukset Jehovan lakien pilkkana pitämisestä. Kaikessa tässä on suunnaton vastuu, tässä Jumalan mielen panemisessa lapsiin, mutta seurauksena on suojelus uudelle sukupolvelle. – Room. 13:12; Ef. 6:17; 1. Kor. 7:39.

21. Mitä kristityt vanhemmat tekevät välttääkseen maailman suuntausta ja mikä siunaus siitä on heidän lapsilleen?

²¹ Vaikka kehitys maailmassa menee siihen suuntaan, että aikuiset tarvitsevat suojelusta uuden sukupolven vaaralta, niin kristityt vanhemmat eivät salli tämän suuntauksen kehittyä omissa huonekunnissaan. Aloittakaa lapsuudesta niin kuin Mooseksen vanhemmatkin. Antakaa jatkuvasti lapsille Jehovan arvovaltaista ohjausta varmistaen sen, että suuren Suojelijan käskyt juurrutetaan lähtemättömästi kertaamalla heidän mieleensä. Antakaa nuorille Jumalan mieli niinä kriitillisinä nuoruusvuosina, joina lisääntyvät ansat vaanivat heitä. Suojelkaa uutta sukupolvea kokosydämisellä kiinnostuksella ja rakkaudella. Silloin uutta sukupolvea käytetään sekä nyt että uudessa maailmassa kirkastamaan ainaisesti häntä, jonka arvovaltainen ohjaus tekee suojeluksen mahdolliseksi – Jehova Jumalaa!

[Alaviitteet]

[Kuva s. 498]

Kuva