Jehovan ystävä vai maailman ystävä?
”Ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa?” – Jaak. 4:4.
1. Millainen on ystävän määritelmä, ja mitä täytyy ottaa huomioon ystäviä valittaessa?
USEIMMAT ihmiset ovat tarkkoja siitä, ketkä he valitsevat ystävikseen. Ystävä on määritelty ”sellaiseksi, joka on kiintynyt toiseen mieltymyksen tai arvonannon takia”, ”läheiseksi toveriksi”. Valitsisitko sinä läheiseksi ystäväksi sellaisen, jonka tapoja inhoat, jonka ajattelu ja katsantokannat ovat aina vastakkaisia omillesi ja joka seurustelisi vihamiestesi kanssa tai asettuisi heidän puolelleen? Koska olemme tarkkoja ystäviemme valinnassa, niin emme voi odottaa mitään vähempää kaikkeuden Korkeimmalta Jumalaltakaan. On sen tähden tärkeätä, että otamme selvää siitä, miten voimme tulla ystäviksi Jumalan, Jehovan, kanssa ja miten voimme ylläpitää ystävyyttä hänen kanssaan.
2. Onko Jumala estänyt ihmisiä olemasta hänen ystäviään? Millä tavalla hän on valikoiva ystäviensä valinnassa?
2 Jehova ei ole estänyt ihmisiä olemasta hänen ystäviään. Saipa hänen rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan hänet antamaan rakkaimman, ”ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä”. (Joh. 3:16) Mutta me emme voi odottaa, että Jehova haluaisi olla ystävä kenen kanssa hyvänsä. Psalmissa 5:5 ilmoitetaan meille, millaista asennetta ja käytöstä Jehova ei suvaitse ystäviltään: ”Sillä sinä et ole se Jumala, jolle jumalattomuus kelpaa. Paha ei saa asua sinun tykönäsi.”
3. Mitä Jeesus ja Jaakob sanovat veljeilystä maailmallismielisten kanssa?
3 Jeesuksen seuraajat ymmärtävät, että heidän täytyy pysytellä erossa maailmasta ja sen turmeluksesta. (2. Piet. 1:4) Jeesushan tunnusti Johanneksen 17:16:ssa: ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” Jeesuksen velipuoli Jaakob osoitti ne kauheat seuraukset, jotka johtuisivat siitä, että ei pysytä erossa maailmasta, kun hän sanoi: ”Avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” – Jaak. 4:4.
EI YSTÄVIÄ MAAILMAN KANSSA
4. a) Mitä maailman ystävänä oleminen merkitsee? b) Mitkä ovat lihan tekoja, ja mitä seurauksia niiden harjoittamisesta on?
4 Mitä maailman ystävänä oleminen merkitsee? Se merkitsee yksinkertaisesti sitä, että on maailman kaltainen, ajattelee niin kuin maailma, osallistuu sen haluihin, hautoo mielessään sen kunnianhimoisia tavoitteita, ilmentää sen ennakkoluuloja ja vihamielisyyksiä. Se, joka on maailman ystävä, omaksuu sen vallitsevan asenteen, joka kyllästää yhteiskunnan. Apostoli Paavali puhui siitä ”henkenä, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden lapsissa”. (Ef. 2:2) Se henki voi johtaa sekaantumaan maailmallisiin tapoihin, jotka Paavali mainitsi Galatalaisille 5:19–21:ssä: ”Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset.” Mikä on seurauksena tällaisten maailmallisten tapojen noudattamisesta? Meitä varoitetaan, että ”ne, jotka harjoittavat sellaisia, eivät peri Jumalan valtakuntaa”.
5. Mitä menettelytapaa kristityn täytyy noudattaa, ja millainen hedelmä miellyttää Jehovaa?
5 On siis selvää, että me sekaantumalla sellaisiin menettelyihin, joita Jehova vihaa, vieraannuttaisimme itsemme hänestä. Meidän täytyy sen tähden omaksua vastakkainen elämäntapa heijastamalla Jumalan henkeä ja asennetta. Paavali sanoo, että ”hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillintä. . . . ne, jotka kuuluvat Kristukselle Jeesukselle, ovat panneet paaluun lihan intohimoineen ja haluineen.” (Gal. 5:22–24) Näin ollen me miellytämme Jumalaa emmekä maailmaa, kun ilmaisemme tällaista hedelmää.
6. a) Miten maailman ja kristittyjen päämäärät eroavat toisistaan? b) Minkä rohkaisun Jeesus antoi elämän välttämättömyyksien saamisesta?
6 Pidä mielessäsi, että maailman päämäärät ovat erilaiset kuin kristityn. Maailman päämäärät ovat materialistisia. Se ei pidä minään oikeitten periaatteitten uhraamista itsekkäitten harrastusten edistämiseksi, vaikka sen ohella loukattaisiin läheisiä ystäviäkin. Sen ajattelu pyörii sen ajatuksen ympärillä, että jokaisen pitäisi olla hiukan varakkaampi. Maailma on huolissaan sielustaan, mitä se söisi, joisi ja pitäisi yllään. (Matt. 6:25–30) Välttyäksemme jäljittelemästä tuota samaa materialistista katsantokantaa meidän täytyy uskoa, että Jehova pitää huolen kansastaan. Meillä täytyy olla usko, että hän voi siunata ja siunaa ponnistelumme elämän välttämättömyyksien saamiseksi. Jeesuksella, Herrallamme, ei ollut paikkaa, mihin olisi päänsä kallistanut, ja kuitenkin hänen Isänsä piti hänestä huolen. (Luuk. 9:58) Jeesus kehotti samaten seuraajiaan olemaan huolestumatta elämän välttämättömyyksien saamisesta. Kerrottuaan voimakkaan opetuksen tämän seikan todistamiseksi Matteuksen 6. luvussa jakeissa 25–30 Jeesus vakuutti seuraajilleen: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” – Matt. 6:31–33.
7. Mitä maailmallista katsantokantaa me haluamme välttää, ja mitkä raamatunkohdat auttavat meitä tässä?
7 On tärkeätä, että me vältämme joutumista ”elämän huolten” ansaan, haluamasta sitä, mitä maailma pitää ’mukavana elämänä’. (Luuk. 21:34) Jeesus sanoi kylväjäkuvauksessaan, että ”tämän asiainjärjestelmän huoli ja rikkauden petollinen voima tukahduttavat sanan”. (Matt. 13:22) Kuinka todet ovatkaan hänen sanansa myös Luukkaan 12:15:ssä: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa”! Jaakob kuvaa hyvin, miten mieletöntä on kuluttaa aikamme aineellisten rikkauksien kokoamisessa saadaksemme mukavan elämän. Hän sanoi: ”Aurinko nousee polttavine helteineen ja kuihduttaa kasvillisuuden, ja sen kukka varisee, ja sen ulkonäön kauneus katoaa. Niin lakastuu rikaskin elämänteillään.” (Jaak. 1:11) Myöhemmin hän osoittaa elämän epävarmuuden huomauttaen: ”Te olette usvaa, joka hetkisen näkyy ja sitten häipyy.” Sen sijaan, että luottaisimme suunnitelmiimme, meidän pitäisi siis sanoa: ”Jos Jehova tahtoo, niin me elämme ja myös teemme tämän tai tuon.” (Jaak. 4:13–15) Miten selvästi näistä raamatunkohdista käykään ilmi, että ystävyyden kehittäminen Jumalan kanssa on paljon tärkeämpää kuin pyrkiminen mukavaan elämään kokoamalla aineellista!
8, 9. a) Miten maailma suhtautuu kuuluisuuksiin, mutta mitä nuorten ja aikuisten tulisi muistaa? b) Mitä Jumalan ystävien esimerkkejä me haluamme jäljitellä ja mikä päämääränä?
8 Miten me suhtaudumme maailman kuuluisuuksiin ja julkisuuden henkilöihin – niihin, jotka toimivat huvitusten, urheilun, tieteen tai millä tahansa muulla alalla? Maailma pitää näitä miehiä ja naisia korkeassa arvossa. Sekä aikuiset että lapset epäjumaloivat ja jäljittelevät heidän persoonallisuuksiaan ja menettelyjään heidän kuuluisuutensa takia. Mutta Jehovan ystävän täytyy olla varuillaan, ettei ala noudattaa tällaista maailman mallia. Muista, että näiden miesten ja naisten ajatukset ja menettelytavat eivät ole Jehovan menetelmätapojen mukaisia. He ovat maailman läheisiä ystäviä. Elämämme ja käytöksemme mukauttaminen heidän puheensa, pukeutumisensa, muun ulkoasunsa ja käytöksensä kaltaiseksi merkitsisi sitä, että me tekisimme itsestämme heidän ystäviään emmekä Jumalan ystäviä.
9 Teidän nuorten täytyy erityisesti olla varovaisia tällaisten ihmisten jäljittelemisen suhteen, koska teillä on luonnollinen taipumus jäljitellä vanhempia ihmisiä. Mutta nämä huomattavat ihmiset ovat vain epätäydellisiä ihmisluomuksia, jotka kuolevat Harmagedonissa, jolleivät muuta menettelyään ja mukaudu Jehovan mittapuihin. Olisiko näin ollen viisasta kulkea tällaisten ihmisten kanssa jäljitellen heidän teitään? Eikö teidän nuorempien samoin kuin teidän aikuistenkin olisi parempi pitää arvossa niitä, jotka ovat osoittautuneet Jumalan ystäviksi – sellaisia henkilöitä kuin Mooses, Joosua, Daavid, Baarak, Jefta ja Jeesus? Toisetkin, kuten Ruut, Raahab, Debora ja monet, monet muut ovat säilyttäneet ystävyyden Jehovan kanssa ja ovat todella meidän ihailumme ja arvostuksemme arvoisia. (Hepr. 11:4–38) Entä niiden nykyiset esimerkit, jotka ovat pysyneet Jumalan ystävinä? Etkö haluaisi jäljitellä niiden veljiesi uskollisuutta ja kestävyyttä, jotka ovat kestäneet sellaisten diktatuurien voimakkaan hyökkäyksen kuin oli Hitlerin natsihallitus tai ovat kommunistiset hallitukset, koska he eivät ole halunneet luopua ystävyydestään Jehovan kanssa? Nämä ja lukemattomat muut, jotka ovat vaeltaneet Jumalan kanssa ajan virralla, tulevat olemaan elossa ”suuren ahdistuksen” jälkeen, kun taas tämän maailman huomattavat ystävät tulevat olemaan iäksi menneitä. – Ps. 37:10, 34, 38; Matt. 24:21, 22.
PUHEEMME JA KÄYTÖKSEMME
10, 11. a) Voisiko seurustelu maailman kanssa vaikuttaa puheeseemme? Selitä. b) Mitä Raamattu sanoo käytöksestä ja pukeutumisesta, ja mikä voisi olla seurauksena, jos emme noudattaisi 1. Korinttolaisille 15:33:a?
10 Jumalan ystäviä kehotetaan lisäksi olemaan rakentavia puheessaan. Paavali kirjoittaa: ”Älköön suustanne lähtekö mitään ala-arvoista puhetta, vaan sellaista, mikä on tarpeen mukaan hyvää rakennukseksi, jotta se antaisi sitä, mikä on suotuisaa kuulijoille.” (Ef. 4:29) Voimmeko sanoa, että maailman ystävät noudattavat näitä sanoja? Ovatko he rakentavia puheessaan? Antavatko he sitä, mikä on ”suotuisaa kuulijoille”? Jaakob puhui paljon kielestä, ja hän sanoi: ”Samasta suusta tulee esiin siunaus ja kirous. Ei ole paikallaan, veljeni, että tämä jatkuu tällä tavoin.” (Jaak. 3:2–12) Olisiko näin ollen viisasta seurustella maailmallismielisten kanssa ja ehkä hankkia sellainen kieli kuin Jaakob kuvaili?
11 Miten on käytöksemme laita? Onko se maailman mallin mukainen vai ”hyvä kansojen ihmisten keskuudessa”, niin kuin Pietari suosittelee? (1. Piet. 2:12) Entä pukeutumisemme? Yritämmekö me pysytellä viimeisten muotivillitysten tasalla? Voisimmeko me menetellä näin ja pukeutua ”häveliäästi ja tervemielisesti”, niin kuin Paavali kehotti meitä pukeutumaan? (1. Tim. 2:9; Sananl. 11:2; Miika 6:8) Me emme saa pettää itseämme. Paavali sanoi painokkaasti: ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Kor. 15:33) Näin ollen on ilmeistä, että me emme juuri tarkastelemillamme alueilla voi nauttia maailman seurasta ajatuksissamme emmekä teoissamme ja odottaa samalla pysyvämme ystävällisissä väleissä Jumalan kanssa.
12. Mitä Pietari sanoo 2. Pietarin 3:11–14:ssä, ja mitkä ovat eräitä tapoja ja tekoja, joihin voimme osallistua?
12 Pysyäksemme Jumalan ystävinä meidän täytyy noudattaa Pietarin henkeytettyjä sanoja: ”Koska näiden kaikkien on määrä näin hajota, millaisia pitäisikään teidän olla pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa!” (2. Piet. 3:11–14) Jotkin näistä tavoista ja teoista koskevat osallistumista hyvän uutisen saarnaamiseen, Jumalan kansan kokouksissa käymistä ja myös ”itsensä suojelemista maailman tahroilta”. (Matt. 24:14; Hepr. 10:25; Jaak. 1:27) Kun toimimme näissä ”pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa”, niin pysymme niin ahkerina, että ei jää aikaa sekaantua maailmaan eikä ajatella sen tapoja. Tämä on tärkeätä Jumalan ystävinä olemisessa.
YSTÄVYYS VELJIEN KESKUUDESSA
13. a) Miten voisimme osoittaa maailmallista asennetta veljeämme kohtaan, ja mitä 1. Johanneksen 4:20 sanoo tästä? b) Mitä Jeesus kehotti meitä tekemään veljemme kanssa ja miksi?
13 On jotain muutakin huomioon otettavaa. Millainen on asenteesi veljiisi? Rakastatko sinä heitä? Osoitatko sen seurustelemalla heidän kanssaan? Puhutko vapaasti heidän kaikkien kanssa? Vai oletko ollut puhumatta jonkun tietyn henkilön kanssa vuosia jonkin mitättömän erimielisyyden vuoksi? Tai kartatko joitakuita syystä tai toisesta? Saatat käyttää paljon aikaa saarnaamistyöhön. Voit vastailla vapaasti kaikissa kokouksissa. Saatat olla kiinteästi mukana kaikissa seurakunnan toiminnoissa. Mutta oletko silti todella Jumalan ystävä niin kauan kuin kohtelet veljeäsi kartettavana? Mitä Jumala sanoo? ”Jos joku sanoo: ’Minä rakastan Jumalaa’ ja kuitenkin vihaa veljeään, niin hän on valehtelija. Sillä joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.” (1. Joh. 4:20) Velvollisuutesi on sen tähden tehdä ”ensin sovinto veljesi kanssa”, niin kuin Jeesus kehotti, koska rakkaudeton asenne häntä kohtaan paljastaa, ettemme ole Jehovan ystäviä. – Matt. 5:23, 24; 1. Piet. 1:22.
14. a) Onko meidän jäljiteltävä maailman asennetta toisia kohtaan? Miksi? b) Mikä auttaa meitä sivuuttamaan tai antamaan anteeksi toisten epätäydellisyydet?
14 Yksi maailman ihmisten ominaispiirre on olla armoton ja anteeksiantamaton menettelyissään ystäviään kohtaan. Eivätkö he väheksy toisia, moiti heitä, valita ja puhu halveksien heistä? Raamattu puhuu heistä tällä tavalla: ”Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.” (Sananl. 16:27) Mutta tällaisen menettelyn pitäisi olla vierasta Jehovan ystäville. Me olemme erilaisia, koska me sivuutamme toisten heikkoudet ja vähäiset rikkomukset. Me olemme halukkaita antamaan anteeksi. Miksi? Eikö Jehova anna esimerkkiä? Daavid muistuttaa meitä Psalmissa 103:9: ”Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.” Ja jae 14 sanoo: ”Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Miten erinomainen esimerkki jäljiteltäväksi! Mitä me siis teemme, kun veljemme tekee rikkeen? Me teemme täsmälleen niin kuin Jehovakin tekisi. Me annamme anteeksi! Voidaksemme menetellä siten saattaisimme tehdä itsellemme joitakin kysymyksiä. Johtuiko se hänen epätäydellisyydestään? Johtuiko se siitä, että hän ei ajatellut? Voiko valituksen aiheen arvioida mahdollisimman pieneksi? Miksi en jättäisi häntä tuomitsematta todisteitten puuttuessa? Olisi todella parempi omata ’hellittämättömän harras rakkaus toisiamme kohtaan’, sillä ”rakkaus peittää paljon syntejä”. (1. Piet. 4:8; Ef. 4:32; Kol. 3:13; 1. Piet. 3:8, 9) Näin menetellessämme me osoitamme olevamme Jumalan emmekä maailman ystäviä.
YSTÄVYYDEN SÄILYTTÄMINEN JUMALAN KANSSA
15. Mitä Panettelija käyttää rikkoakseen ystävyytemme Jumalan kanssa, ja miten me vältymme kietoutumasta maailman menetelmätapoihin?
15 Tämä vihamielinen, epäystävällinen maailma painostaa tavattomasti Jumalan ystäviä nykyään. Näille jälkimmäisille on tärkeätä ponnistella ja työskennellä kovasti säilyttääkseen hyvät suhteet Hänen kanssaan. Panettelija yrittää epätoivoisesti rikkoa tämän ystävyyden. Hän yrittää tätä tekemällä maailman mitä puoleensavetävimmäksi ja houkuttelevimmaksi. Pane merkille, mitä 1. Johanneksen 2:16 sanoo: ”Mikään maailmassa”, ja sitten Johannes mainitsee kolme huomattavaa seikkaa, jotka ovat lähtöisin maailmasta ja joita Saatana käyttää: ”lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen.” Kuinka täsmälleen hän kuvaileekaan maailman, jota täytyy vastustaa, jollemme halua kietoutua sen menetelmätapoihin ja menettää asemaamme Jumalan ystävinä!
16. Miten Jeesus vastusti Saatanaa, ja miten me voimme tehdä samoin?
16 Kristityn täytyy ryhtyä tosi toimiin vastustaakseen ”tämän maailman hallitsijaa” Saatanaa ja hänen liittolaisiaan. (Ef. 6:10–18; Jaak. 4:7) Miten? Mitä Jeesus teki, kun häntä kiusattiin kolmessa eri tilanteessa erämaassa? Hän vastasi: ”On kirjoitettu.” (Matt. 4:1–11) Tämä täydellinen ihminen antoi Jumalan sanojen ohjata elämänvaellustaan, ja koska Jeesus antoi esimerkin, niin meidän pitäisi jäljitellä häntä. Psalmista sanoi: ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu.” (Ps. 119:105) Kun me siis annamme Jumalan sanan hallita jokaista tekoamme Saatanan vastustamisessa, niin voimme lujittaa suhdettamme ystävämme Jehovan kanssa.
17. Mitä me tarvitsemme voittaaksemme edessä olevat koettelemukset, ja minkä menetyksen kärsisimme, jos antautuisimme?
17 Nykyhetken ja tämän järjestelmän lopun välillä ei ole mahdollista käydä voittoisaa sotaa Panettelijaa vastaan omalla voimallamme. Me tarvitsemme apua Jumalalta. Meidän täytyy vedota Häneen saadaksemme viisautta ja ohjausta selviytyä niistä koettelemuksista ja kiusauksista, jotka täytyy kohdata. (Jaak. 1:5) Ketkään meistä eivät ole immuuneja Panettelijan taistelutaidon edessä. Hän tekee ylitöitä saadakseen meidät antautumaan maailmansa taholta tuleviin vääriin haluihin ja painostuksiin. Mutta meidän antautumisemme merkitsisi sitä, että me menettäisimme kalliin ystävyytemme Jumalan kanssa, ja se johtaisi ikuiseen kuolemaamme. (Jaak. 1:14, 15) Onko moinen menettely tämän hinnan arvoinen?
18. Mitä muuta Jumala on tehnyt auttaakseen ystäviään, ja miten meidän tulisi suhtautua siihen?
18 Kannustaakseen ja auttaakseen ystäviään vastustamaan itsekkäitten halujen tyydyttämistä Jehova on myös ryhtynyt lisätoimiin asettamalla vanhimpia. Olisi viisasta noudattaa heidän neuvoaan. Paavali kehottaa: ”Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, ja olkaa alistuvaisia, sillä he valvovat teidän sielujanne sellaisina, jotka tulevat tekemään tilin.” (Hepr. 13:17; Gal. 6:1) Me emme ehkä joskus pidä siitä, mitä he sanovat meille. Se saattaa olla sen vastaista, mitä me haluamme kuulla. Mutta ollaksemme Jumalan ystäviä meidän tulisi kuunnella heitä ja nöyrästi soveltaa heidän neuvoaan. Psalminkirjoittaja sanoo: ”Hullun [tyhmän, UM] tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.” – Sananl. 12:15.
19. Onko kaikki toivo mennyt siltä, joka tekee vakavan vääryyden? Selitä.
19 Entä jos joku tulee ”tyhmäksi” ja ryhtyy vakavanlaatuiseen väärintekoon? Onko kaikki toivo mennyt? Ei, sillä Jaakob muistuttaa meitä: ”Jos hän on tehnyt syntejä, niin hänelle annetaan anteeksi. Tunnustakaa sen tähden avoimesti syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta paranisitte.” (Jaak. 5:13–16) Koeta sen tähden saada vanhimmilta apua ja anna heidän auttaa itseäsi parantumaan syntisestä menettelystä. (Sananl. 28:13) Mikä lohtu onkaan tietää, että vaikka joku menettää hetkellisesti ystävyyden Jumalan kanssa, hän voi kuitenkin päästä ennalleen luotetuksi ystäväksi katumalla ja ryhtymällä menettelemään sopusoinnussa hänen menettelytapojensa kanssa! – Jes. 55:7.
20. a) Ovatko maailmasta saadut edut pysyviä? b) Kuka antoi hyvän esimerkin meille, ja miksi hän omaksui sellaisen menettelytavan?
20 Ystävyys maailman kanssa voi tuottaa joitakin etuja, mutta se on vain tilapäistä synnistä nauttimista. Se on lyhytikäistä. Se on elämää, jolla ei ole tulevaisuutta. Se saattaisi korkeintaan kestää sen lyhyen ajan, joka tällä vanhalla maailmalla on jäljellä. Eikö olisi parempi noudattaa Mooseksen erinomaista esimerkkiä? Raamattu sanoo hänestä: ”Uskon vaikutuksesta kieltäytyi Mooses täysikasvuiseksi tultuaan siitä, että häntä kutsuttaisiin faaraon tyttären pojaksi, valiten ennemmin osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa kuin tilapäistä nautintoa synnistä, koska hän piti Kristuksen saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita, sillä hän katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua.” (Hepr. 11:24–26) Mooses hylkäsi tarjouksen aikansa maailman, sen rikkauksien ja viehätysten ystävyydestä, koska hän halusi palkkaa Jehovalta. Mikä se palkka oli? Hän tiesi, että jos hän pysyisi Jumalan ystävänä, niin Jumala muistaisi hänet ja hän saisi ylösnousemuksen elämään vanhurskaassa uudessa järjestyksessä.
21. a) Mitä meidän täytyy tehdä saadaksemme Jumalan ystäville varatun palkan? b) Mikä se palkka on, jonka me saamme?
21 Olkoon meidän uskomme ja toivomme yhtä luja kuin Mooseksen. Pitäkäämme itsemme kaikilla elämän teillä saastumattomina maailman ja sen ystävien ”tahroilta”. Olkoot ajattelumme ja tekomme keskittyneitä läheisen ystävämme Jehovan ympärille. Olkoon sydämemme halu jatkuvasti liittyä hellästi häneen läheisenä ystävänä. Olemmepa ”Herran voideltuihin” tai ”suureen joukkoon” kuuluvia, se merkitsee monia siunauksia NYT, mutta kaikkein antoisinta on, että me saamme ikuisen elämän palkinnon vanhurskaassa uudessa järjestyksessä, jossa asuu ainoastaan Jehovan ystäviä. – 1. Tim. 4:8.
[Kuva s. 223]
Samoin kuin kukkanen kuihtuu auringossa rikkaaksi pyrkiväkin ”lakastuu . . . elämänteillään”.