Jeesuksen, loistavan esikuvan, seuraajat
1. Mitä apostoli Pietari kirjoitti kristityille, ja minkä itsellemme tehtävän kysymyksen hän siten herätti?
LUODEN silmäyksen noin 30 vuotta taaksepäin Jeesuksen Kristuksen maalliseen elämään ja evankeliuminpalvelukseen apostoli Pietari kirjoitti noin vuosina 62–64 kristityille tovereilleen: ”Siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä.” Mekin voimme miettiä luettuamme tästä lehdestä edellisen kirjoituksen, miten suurenmoinen Jeesuksen elämäkerta oli. Ja kysykäämme näin tehdessämme kukin itseltämme: ”Väitänkö minä olevani kristitty ja noudatanko minä tämän Jehovaa palvovan Esikuvan esimerkkiä?” Eikö tällaisen loistavan esikuvan seuraamiseen sisällykin paljon? – 1. Piet. 2:21.
2. Kuka valvoo ja ohjaa ylinnä Jehovan todistajain saarnaamistoimintaa nykyään?
2 Jeesuksen askeleissa kulkeminen merkitsee esimerkiksi toimimista samassa Valtakunnan saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen työssä, minkä hän aloitti ja mitä hän nyt valvoo ylinnä. Aivan niin. Kirkastettu Herra Jeesus Kristus ohjaa nyt todistamistyötä, jota Jehovan kristityt todistajat suorittavat. Palauta mieleesi, mitä Jeesus sanoi saatuaan voiton kuolemasta ja ennen taivaaseen nousemistaan: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, . . . Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” Kaikki todistukset osoittavat, että me emme ainoastaan elä tämän asiainjärjestelmän päättymistä vaan myös että taivas valvoo ylinnä nykyistä opetuslasten tekemisen työtä. – Matt. 28:19, 20, Um.
3, 4. Mitkä asiaankuuluvat kysymykset meidän tulee tässä suhteessa tehdä itsellemme?
3 Mutta miten kiinteästi sinä seuraat Jeesuksen askeleita? Jos joku toimii saarnaamistyössä tilapäisesti tai silloin, kun se ei aiheuta henkilökohtaista epämukavuutta, niin olisiko se Kristuksen jäljittelemistä? Jos sinulla ei ole kulkuvälineitä, niin käveletkö sinä alueelle ehkä kilometrimääriä viedäksesi hyvää uutista erillään asuville ihmisille tai ollaksesi veljiesi kanssa seurakunnan kokouksessa? Jeesus käveli tavattoman paljon.
4 Kestätkö sinä hellettä tai pakkasta päästäksesi maalliseen työhösi ja sieltä pois, mutta asetat sitten ruumiilliset mukavuudet Valtakunnan palveluksen edelle, kun sää ei ole suotuisa? Sellaisenko esikuvan Jeesus jätti meille? Eikö hän ollut pikemminkin ahkera työntekijä, joka hylkäsi henkilökohtaiset mukavuudet, kun oli tilaisuus saarnata? Kun häntä kehotettiin kerran Sykarin kaivolla käyttämään aikaa syömiseen, niin hän vastasi: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.” – Joh. 4:34; vrt. Mark. 6:30–34.
5, 6. Minkä esikuvan Jeesus jätti jäljiteltäväksemme toimiessamme niiden kanssa, jotka vielä ovat osa Suurta Babylonia?
5 Jeesus oli tunnettu tahdikkuudestaan ollessaan tekemisissä vastustajien kanssa, ja kuitenkin hän tuomitsi yhä uudelleen kirjanoppineet ja fariseukset heidän ulkokultaisuutensa vuoksi ja siksi, että he tekivät perinteillään Jehovan käskyt tyhjiksi ja mitättömiksi. Ollessaan kerran väkijoukon keskellä temppelissä hän sanoi uskonnollisille johtohenkilöille: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin [Gehennan, Um] tuomiota pakoon?” Ja heidän uskottomasta palvontalinnoituksestaan hän sanoi lisäksi: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, . . . Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.” – Matt. 23:33–38; 15:3–9.
6 Ajatteletko sinä yhtä voimakkaasti tahallisesti pahasta kristikunnasta ja sen uskottomista uskontojärjestelmistä, jotka ovat uskottoman Jerusalemin vastine? Meidän selvästikin pitäisi. Olosuhteet ovat nyt aivan yhtä pahat tai pahemmatkin kuin ne olivat silloin. Sinusta pitäisi sanoa niin kuin sanottiin Kristuksesta, että kuluttava into Jehovan puolesta kuluttaa sinut. Jos näin on, niin sinä varoitat hellittämättömästi ihmisiä, että he lähtisivät ulos Suuresta Babylonista, väärän uskonnon maailmanmahdista, jotta eivät saisi osaansa sen vitsauksista. – Joh. 2:17; Ilm. 18:4.
7. Millä muilla tavoilla Jeesus jätti meille esikuvan kiinteästi jäljiteltäväksi?
7 Kuinka kaunis esikuva huomaavaisuudesta, pitkämielisyydestä, itsehillinnästä ja lempeydestä tämä lempeämielinen Rauhanruhtinas olikaan! Jäljitteletkö sinä häntä läheisesti ilmentämällä näitä jumalisia ominaisuuksia? Entä nöyryys? Meillä on totisesti oltava sama mielen asenne, joka Kristuksella Jeesuksella oli tässä suhteessa, hän kun ei koskaan ilmaissut ylpeyttä, pöyhkeyttä tai itsekeskeisyyttä, vaan päinvastoin oli nöyrä ja vaatimaton mieleltään. Meidän täytyy osoittaa tällaisia Kristukselle ominaisia persoonallisuuden ominaisuuksia, ei ainoastaan silloin kun olemme tekemisissä muukalaisten kanssa kentällä, vaan vielä suuremmassa määrin ollessamme tekemisissä veljiemme kanssa seurakunnassa. Tämä saa uskovien tovereitten koko joukon kasvamaan ykseyteen keskenään ja päänsä Kristuksen kanssa. – Gal. 5:22–26; Ef. 4:15, 16; Fil. 2:3–5.
8. Minkä nimenomaisen käskyn Jeesus antoi kristityille esikuvan lisäksi?
8 Ja miten on rakkautesi laita Jehova Jumalaa, lähimmäistäsi ja kristittyjä veljiäsi kohtaan? Kristus antoi totisesti meille täydellisen esimerkin tässä suhteessa. Ainoa tapa, millä me voimme todistaa olevamme hänen opetuslapsiaan, on tosiaan se, että rakastamme toisiamme niin kuin hän käski: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” – Joh. 13:34, 35.
9. Kenen esimerkkiä kristityt noudattavat nykyään kestävyydessä, kärsivällisyydessä ja uutteruudessa?
9 Meidän täytyy seurata Jeesuksen esimerkkiä vielä yhdessä asiassa, jotta meidät hyväksyttäisiin hänen tosi opetuslapsikseen. Älä koskaan hiljennä vauhtia äläkä lopeta vain siksi, että johonkin tehtävään sisältyy joitakin melko epämiellyttäviä puolia tai että olemme tehneet samaa pitkähkön ajan. Jos noudatamme kiinteästi Kristuksen esimerkkiä, niin mekin päinvastoin pysymme tässä Valtakunnan saarnaamisen ja opettamisen työssä, kunnes Jehova sanoo sen päättyneen, ja olemme ’uskollisia kuolemaan asti’, jos tarvitsee, niinkuin Esikuva Jeesus oli. (Ilm. 2:10) Apostoli Paavali kehottaa meitä osoittamaan samaa uutteruutta loppuun asti tulematta laiskoiksi ja olemalla sen sijaan Kristuksen ilmaiseman uskon ja kärsivällisyyden jäljittelijöitä. Niin, pitäkäämme ”silmät luotuina uskon alkajaan [Pääedustajaan, Um] ja täyttäjään” Jeesukseen esikuvana sellaisesta, joka pysyi saarnaamistehtävässään hyvissä ja huonoissa oloissa. Tehkää näin, apostoli sanoo, ”ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne”. – Hepr. 6:11, 12; 12:2, 3.
10. Kenelle Jeesus omisti yksinomaisen antaumuksen, ja minkä esikuvan hän antoi meille tässä suhteessa?
10 Ympäri maailman on satoja tuhansia ihmisiä, jotka seuraavat huolellisesti sitä loistavaa esikuvaa, minkä Jeesus antoi Valtakunnan saarnaamisesta ja opetuslasten tekemisestä. Vaikka kansat omistavat antaumuksensa muille jumalille, niin Jehovan kristityt todistajat noudattavat Jeesuksen esimerkkiä palvoen vain Jehovaa, ja niin he tekevät iloiten tunnetuksi Jehovan nimeä ja tahtoa. Heidän päätöksensä on ilmaistu Miikan 4:5:ssä, missä sanotaan (Um): ”Mutta me puolestamme vaellamme Jehovan, meidän Jumalamme, nimessä määräämättömään aikaan asti, jopa ikuisesti.” Tällaisen päättäväisyyden omatessaan he suorittivat ihmeteltävän työn palvelusvuonna 1972.