ANTAUTUMINEN JA KASTE VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ

14, 15. a) Mitä kysymyksiä joku voisi herättää antautumisen ja kasteen tarpeellisuudesta? b) Mikä raamatullinen esimerkki osoittaa, että on tarpeellista antautua Jumalan tahdon tekemiseen?

¹⁴ Mutta emmekö me voisi miellyttää Jehova Jumalaa ja saada ikuisen elämän palkkaa vain viettämällä puhdasta elämää, uskomalla Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, olemalla Jumalan kansan yhteydessä ja kertomalla toisille ”hyvää uutista” antautumatta muodollisesti tekemään Jumalan tahtoa ja ottamatta kastetta? Jotkut ilmeisesti ajattelevat siten, sillä vaikka he täyttävät nämä muut edellytykset, he eivät antaudu eivätkä mene kasteelle. Mutta tässä he tekevät erehdyksen.

¹⁵ Jotta Jehova Jumala palkitsisi meidät, meidän täytyy osoittaa uskoa häneen ja rakastaa häntä siinä määrin, että antaudumme tekemään Jumalan tahdon ja seuraamme Jeesuksen Kristuksen askeleita. Esimerkiksi: Siinainvuorella Jehova Jumala esitti Israelin kansalle lakinsa ja sen, minkä palkan he saisivat hänen lakiensa tottelemisesta. Israelilaiset suostuivat muodollisesti tekemään Jumalan tahdon, jotta he olisivat saaneet Jumalalta ohjausta, suojelusta ja siunaukset. Samoin hänen palvelijoittensa nykyään täytyy tehdä sellainen sitoumus. (2. Moos. 19:3–8) Heidän täytyy ottaa vaarin Jeesuksen käskystä, jonka mukaan niiden, jotka noudattavat hänen käskyjään, täytyy aluksi tulla kastetuiksi. – Matt. 28:19, 20.

16, 17. a) Valaise, miten epäjohdonmukaisesti ne menettelevät, jotka haluavat palvella Jumalaa menemättä kasteelle. b) Miten Roomalaiskirjeen 10:9, 10 voidaan soveltaa tässä suhteessa? c) Miten joidenkuiden kastetta viivyttävien vilpittömyyden puutetta voitaisiin valaista?

¹⁶ Voisimme valaista asiaa tällä tavalla: Mies kävelee tietä pitkin maaseudulla ja näkee suuren ihmisjoukon auttavan elonkorjuussa. Hänestä tuntuu, että hänen on pakko liittyä mukaan, ja niin hän auttaa heitä päiväkausia, kunnes sato on täysin korjattu. Mutta kun tulee aika maksaa työntekijöille heidän palkkansa, niin onko hänellä oikeutta odottaa, että hänellekin maksetaan palkka? Ei, koska häntä ei otettu työhön palkkaa vastaan. Hän ei tehnyt mitään sopimusta maksusta elonkorjuusta vastuussa olevan esimiehen kanssa. Hän ei ollut tullut normaalin järjestelyn alaisuuteen palkan maksamiseksi työntekijälle. Tilanne on samanlainen niiden kohdalla, joista tulee Jumalan palvelijoita. Sen tähden Roomalaiskirjeen 10:9, 10 ei sovellu mihin tahansa julkiseen julistukseen, vaan erityisesti esimerkiksi sellaiseen muodolliseen julkiseen julistukseen, joka esitetään silloin, kun Jumalan tahdon tekemiseen antautunut kastetaan. ”Sillä jos sinä julkisesti julistat ’tämän omassa suussasi olevan sanan’, että Jeesus on Herra, ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut. Sillä sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus pelastukseksi.” Sellainen julkinen julistus ilmaisee kaikille, että henkilö on tehnyt valinnan työskennellä Jehova Jumalan kanssa. Me emme voi odottaa Jumalan palkitsevan meitä ikuisella elämällä, jos me emme pestaudu hänelle työhön, niin sanoaksemme.

¹⁷ Tai käyttääksemme toista kuvausta: Nuori mies käy jatkuvasti nuoren naisen luona. Mies väittää rakastavansa häntä suuresti. Hän vie naista ulos päivälliselle ja teatteriin ja ostaa hänelle lahjoja. Toiset ajattelevat hänen seurustelevan naisen kanssa, mutta mies välttää tahallaan puhumasta avioliitosta. Voidaanko hänen sanoa rakastavan nuorta naista? Naisella on varsin todennäköisesti mielessä avioituminen. Mutta mies ei halua menettää vapauttaan, hän ei halua tulla ”sidotuksi” naiseen. Niinpä kaikki hänen esittämänsä väitteet siitä, että hän rakastaa naista, ovat tyhjiä, vilpillisiä. Samoin on jokaisen sellaisen laita, joka tunnustaa rakastavansa Jehova Jumalaa ja arvostavansa kaikkea sitä, mitä Jehova Jumala on tehnyt hänen hyväkseen. Jos hän ei kohtuullisen ajan kuluessa antaudu tekemään Jumalan tahtoa, kulkemaan Jeesuksen askeleissa, hänen vakuutteluillaan ei ole katetta, ne ilmaisevat häneltä puuttuvan rakkautta, luottamusta ja uskoa Jehova Jumalaan, ja hänen vakuuttelunsa voivat todellisuudessa olla vilpillisiä.

18. Mitä Pietarin 1. kirjeen 3:21 osoittaa kasteelle menemisen tarpeellisuudesta?

¹⁸ Edelleen kaste on välttämätön hyvän omantunnon saamiseksi Jumalan edessä. Apostoli Pietari esittää tämän selvästi Pietarin 1. kirjeen 3:21:ssä: ”Se, mikä vastaa tätä [ts. Nooan päivien vedenpaisumusta], pelastaa nyt myös teidät, nimittäin kaste – joka ei ole [pelkästään] lihan saastan poistamista [niin tärkeätä kuin se onkin], vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta –, Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen välityksellä.”

19. a) Kuinka sopiva on kasteen vertauskuva? b) Mitä käytännöllisiä piirteitä siihen sisältyy?

¹⁹ Kaste on mitä sopivin vertauskuva siitä, että olemme tehneet valinnan työskennellä Jehova Jumalan kanssa antautumalla tekemään hänen tahtonsa Jeesuksen Kristuksen askeleiden seuraajina. Painuessamme veden alle ja olemalla sen peitossa me olemme ikään kuin haudattuina. Me kuolemme entiselle toimintatavalle; se merkitsee kuolemista itsekkäälle vaelluksellemme, sille, että valitsemme sen tekemisen, mikä MEITÄ miellyttää. Kun meidät nostetaan vedestä, se kuvaa sattuvasti sitä, että meidät tehdään eläviksi Jumalan tahdon tekemiselle, jotta vaeltaisimme ”elämän uutuudessa”. Vesikasteessa voitaisiin sanoa olevan myös hyvin käytännöllinen piirre, sillä ihminen voisi hyvin helposti unohtaa, että hän on suullisesti suostunut tekemään Jumalan tahdon, tai jopa unohtaa joskus allekirjoittaneensa sellaisen lupauksen sisältävän paperin. Kuinka paljon sellaista me unohdammekaan, mitä olemme sanoneet tai jopa kirjoittaneet! Mutta voiko joku unohtaa, että hän kerran kuunneltuaan kastepuheen ja yhdyttyään rukoukseen vaihtoi vaatteensa uimapukuun ja tuli kastetuksi monien todistajien läsnä ollessa? Tuskin! Kun ihminen on ottanut sellaisen askeleen, hänellä on velvoitus toimia sen mukaisesti olemalla Jehova Jumalan työtoveri. Sitä, mitä kaikkea tähän sisältyy, käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

Jehovan työn tekeminen