opettajat ja toiset oppilaatkin alkavat ehkä haluta tietää, mikä oikein antaa sellaisen moraalisen voiman tuolle oppilaalle. Erityisesti jos hän on luotettava ja tunnollinen koulutehtävissään ja kohtelee toisia ystävällisesti ja kunnioittavasti, niin silminnäkijät voivat saada suotuisan vaikutuksen ja halun ottaa selvää hänen uskostaan. Jälleen hyvä käytös on omiaan koitumaan oivalliseksi todistukseksi. – Vrt. Tiit. 2:6–8.

16. Miten Pietarin 1. kirjeen 2:18:n ja Tiituksen 2:9, 10:n soveltaminen työssä voisi koitua hyväksi todistukseksi?

¹⁶ Maallisessa työssä olevan kristityn tulisi soveltaa niitä periaatteita, jotka esitetään orjille annetussa kehotuksessa: ”Olkoot palvelijat omistajilleen alamaiset kaikella asianmukaisella pelolla, ei vain hyville ja järkeville, vaan myös niille, joita on vaikea miellyttää.” (1. Piet. 2:18) ”Olkoot orjat kaikessa omistajilleen alamaiset ja miellyttäkööt heitä hyvin, niin etteivät väitä vastaan eivätkä varasta, vaan osoittavat täysin määrin hyvää uskollisuutta, jotta he kaunistaisivat Pelastajamme, Jumalan, opetuksen kaikessa.” (Tiit. 2:9, 10) Kristityn pitäisi näin ollen suorittaa työnsä iloisesti ja hiljaisesti, vaikka hänelle asetettaisiin kohtuuttomiakin vaatimuksia. Hänen tulee olla kunnioittava eikä väittelynhaluinen asioidessaan työnantajansa kanssa. Huomioitsevien tulee kyetä näkemään, että kristitty on rehellinen, uuttera työntekijä, joka välittää toisista ihmisistä. Kun näin on, niin tosi palvonnan arvo kohoaa niiden silmissä, jotka alkavat ymmärtää, että asianomainen on hyvä työntekijä ja miellyttävä ihminen uskontonsa takia.

17. Mitä meidän tulisi ajatella elintavastamme ennen totuuden tuntemiseen tulemistamme?

¹⁷ Entä millainen on oma elämäsi Jehovan todistajana? Mitä ajattelet siitä, millä tavalla hoidit asioitasi, ennen kuin sinulla oli täsmällistä tietoa totuudesta? Ehkä kuulut niihin, joita apostoli Pietari kuvailee näin: ”Riittää, että kuluneen ajan olette toteuttaneet kansojen tahtoa kulkiessanne irstaissa teoissa, himoissa, liiallisessa viininkäytössä, mässäilyissä, juomingeissa ja lainvastaisissa epäjumalanpalveluksissa.” (1. Piet. 4:3) Totisesti ei ole milloinkaan sopivaa kenenkään sekaantua tällaiseen turmeltuneeseen menettelyyn. Kristittyjen pitäisi tuntea saaneensa tarpeekseen tällaisista tavoista tietämättömyydessä ollessaan, joten heidän ei pitäisi koskaan haluta palata niihin.

18. Jos haluamme todella olla eläviä todistajia ”hyvän uutisen” puolesta, niin mitä voisimme kysyä itseltämme, ja mitä meidän pitäisi pyrkiä tekemään?

¹⁸ Kun sinä nyt elät ”Jumalan tahtoa varten”, niin oletko innokas auttamaan toisia pääsemään osallisiksi onnellisuudestasi? (1. Piet. 4:2) Onko sydämesi siinä määrin ”hyvää uutista” kohtaan tuntemasi arvostuksen täyttämä, että tartut tilaisuuksiin ja etsit tilaisuuksia antaa todistusta Jehova Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta? (Luuk. 6:45; 8:15) Onko käytöksesi sellainen, että se lisää painoa siihen, mitä kerrot toisille Jumalan sanasta? Vain sekä julistamalla totuutta että elämällä sen mukaisesti voimme olla uskollisia todistajia. Jäljitelkäämme siis apostoli Paavalin esimerkkiä, hänen joka kirjoitti: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” – 1. Kor. 9:27.

”Pimeässä laaksossa”

● Psalmista Daavid selitti: ”Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa.” (Ps. 23:4) Daavid tutustui paimenpoikana hyvin lampaita uhanneisiin vaaroihin. Pimeässä laaksossa tai rotkossa saattoi väijyä petoeläimiä. Tai siellä voi olla rosvoja vaanimassa. Voipa siellä olla myös monia syviä kuiluja. Paimenen tarkkaavaisuutta ja huolehdintaa vailla oleva lammas voi sen tähden olla suuressa vaarassa. Daavid joutui samalla tavalla vaarallisiin tilanteisiin. Mutta Daavid tunsi olevansa turvassa, koska hän luotti Jehovaan, Suureen Paimeneen.