Kristilliset häät jotka tuottavat iloa

1, 2. Millaisia ajatuksia sana ”häät” synnyttää useimmissa ihmisissä, ja miksi? (Matteus 19:4–6)

SILMINNÄKIJÄNÄ ollut apostoli Johannes kertoo: ”Oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä. Jeesus ja hänen opetuslapsensa oli myös kutsuttu häihin.” (Kursivointi meidän.) – Johannes 2:1, 2.

² Millaisia ajatuksia nämä Johanneksen 2:1, 2:n sanat herättävät sinussa? Ei olisi lainkaan ihmeellistä, jos ne synnyttäisivät sinussa lämpimiä tunteita, sillä sanaan ”häät” liittyy iloisia mielleyhtymiä. Ihmiset nauttivat saadessaan olla häissä. 1. Mooseksen kirjan 2:18–24 kertoo, että ensimmäiset häät vietettiin paratiisissa siihen aikaan, kun ihmiset olivat synnittömiä. Luojamme järjesti ja hyväksyi nuo täydellisen miehen ja naisen häät. Niissä vallitsi mieltä ylentävä tunnelma ja ne loivat hyvän esikuvan muille, tulevaisuudessa pidettäville häille.

3. Millaisen hengen Raamattu yhdistää häihin, mutta millaisia vaikeuksia on ilmaantunut? (Jeremia 7:34)

³ Häistä iloitsemisen on sopusoinnussa sen kanssa, mitä luemme Jumalan sanasta. Kuvaillessaan eräisiin kuninkaallisiin häihin osallistuvia Psalmi 45:16 sanoo: ”Ilolla ja riemulla heitä saatetaan, he astuvat kuninkaan palatsiin.” Ilo heijastuu myös sellaisista Raamatun kuvauksista, joissa puhutaan häistä. (Matteus 22:2–4; 25:1–10; Ilmestys 19:6–9) Vaikka kysymyksessä on siis vakavan askeleen ottaminen – astuuhan pariskunta pyhään avioliittojärjestelyyn – niin häistä tulisi jäädä iloisen ja juhlallisen tapahtuman muisto. Eri puolilta maailmaa tulleiden tietojen mukaan monet häät eivät kuitenkaan täytä tätä hyvää periaatetta vaan aiheuttavat ongelmia ja murhetta vihkiparille ja tekevät läsnäolijat kiusaantuneiksi. Tämä on pitänyt paikkansa jopa joistakin Jehovan palvelijoitten häistä. Mistä se johtuu?

4. a) Miksi useimpiin häihin kutsutaan yleisöä? b) Mitä Jeesus sanoi naimisiin menemisestä meidän aikanamme?

⁴ Useimmissa maissa pari voidaan vihkiä lailliset vaatimukset täyttävässä yksityistilaisuudessa. Jos avioliittoon aikovat valitsevat sellaisen vihkimisen, toisten ei tulisi arvostella heitä eikä ajatella, että heillä on jotakin hävettävää. He saattavat yksinkertaisesti pitää sitä parempana, ja siitä voi jopa olla varsin kouriintuntuvia etuja; heille voi siten jäädä esimerkiksi taloudellisesti paremmat mahdollisuudet osallistua enemmän Jehovan palvelukseen. (Luukas 12:29–31) Useimmat häät ovat kuitenkin julkisempia tilaisuuksia, joissa on läsnä monia ystäviä ja sukulaisia. Siten pariskunnan asemassa tapahtunut muutos tulee yhdyskunnassa laajalti tunnetuksi. Jos vihkiminen tapahtuu uskonnollisen kaavan mukaan tai tilaisuudessa pidetään raamatullinen puhe, niin hengellinen puoli tulee mukaan kuvaan. Ja toiset voivat iloita vihkiparin kanssa. Nämä ovat myönteisiä arvoja. Mutta suuriin häihin liittyy vaaroja, varsinkin nykyään, kun ihmiset ovat niin uppoutuneita ’naimisiin menoon ja naittamiseen’, että he ’eivät pane merkille’, että paha asiainjärjestelmä on pian päättyvä. – Matteus 24:37–39.

5. Keiden tulisi olla kiinnostuneita häitä koskevista Jumalan neuvoista?

⁵ Jos iloiset kristilliset häät kangastelevat omissa tulevaisuudenkuvissasi, niin sinun on syytä harkita eräitä asioita. Mutta me kaikki, jotka saatamme olla vieraina tai osallisina kristillisissä häissä, voimme myös hyötyä tätä aihetta koskevien Raamatun neuvojen tarkastelemisesta.

Kohtuuttomuuden ongelma

6. Millaisia ongelmia voi ilmetä suurissa häissä?

⁶ Monet maailmalliset ihmiset voivat pitää suuria häitä elintason merkkinä, näkyvänä todisteena huomattavasta varakkuudesta tai menestyksestä seuraelämässä. Ikävä kyllä jotkut kristitytkin voivat langeta siihen, että he yrittävät tehdä toisiin vaikutuksen ylellisellä puvulla tai monimutkaisilla järjestelyillä. (Galatalaisille 5:26) Äskettäin eräät Länsi-Afrikassa palvelevat kristityt vanhimmat arvostelivat häissä ilmennyttä ”voimakasta taipumusta matkia maailman tapoja, komeilevaa esiintymistä ja hillitöntä hauskanpitoa”. Tämä vähentää sitä arvokkuutta ja iloa, jonka tulisi heijastua niiden ihmisten elämästä, jotka eivät enää ’vaella sopusoinnussa lihan kanssa tehden sitä, mitä liha tahtoo’. (Efesolaisille 2:3) Ilon ja miellyttävien muistojen sijasta sellaiset häät aikaansaavat usein ’irstautta, vihollisuuksia, mustasukkaisuutta, kinasteluja, kateutta ja mässäilyjä’, jotka ovat lihan tekoja. – Galatalaisille 5:19–21.

7. Mikä voi saada jotkut haluamaan loisteliaita häitä?

⁷ Historia kertoo, että kun Ptolemaios VI Filometor antoi tyttärensä vaimoksi Syyrian Aleksander Balakselle, hän ”valmisti hänelle loistavat häät Ptolemaiksessa, niinkuin kuningasten tapa on”. (1. Makkabilaiskirja 10:58) Nykyään monista vähävaraisista ihmisistä tuntuu, että myös heille (tai heidän lapsilleen) täytyy valmistaa ”loistavat häät – – niinkuin kuningasten tapa on”. Mainokset ovat luonnollisesti saattaneet iskostaa sellaisen ajatuksen heidän mieleensä. Koska liikemiehille on etua siitä, että ihmiset järjestävät suuria ja hienoja häitä, he yrittävät saada ihmiset ajattelemaan, että morsiamen tulee olla ”päivän kuningatar”, ikään kuin tietynlaiset painetut kutsukortit, valokuvat, kukat tai sormukset takaisivat täydelliset häät. He haluavat sinun ajattelevan: ’Tämän kerran minulla on oikeus saada kaikkein parasta’ – onpa sinulla siihen varaa tai ei. Tällainen ”elämän varallisuuden komeileva näyttäminen” kuuluu maailmaan, joka on häviämässä. (1. Johannes 2:15–17) Jotkut kristityt vanhimmat ovat sanoneet: ”On ilmennyt kilpailuhenkeä. [Esimerkiksi] morsian ja morsiusneidot saattavat maailmallisten tapojen vaikutuksesta käyttää häiden aikana neljää tai viittäkin erilaista, kallista vaatekertaa.”

8. a) Mitä voimme oppia hääpukua koskevista Raamatun jakeista? b) Mitä jotkut kristityt ovat pitäneet mielessään hääasua valitessaan?

⁸ Raamatussa ei vaadita, että häiden tulisi spartalaiseen tapaan olla ankaran yksinkertaiset. Siinä kerrotaan esimerkiksi ”yljästä – – joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi, ja morsiamesta – – joka on koruillansa kaunistettu”. (Jesaja 61:10; Psalmit 45:14, 15; Jesaja 49:18; Jeremia 2:32; Hesekiel 16:9–13; Ilmestys 21:2) Kristuksen kuvaannollisen morsiamen sanotaan olevan ”puettu hohtavaan, puhtaaseen, hienoon pellavaan”. On siksi sopivaa, että morsian ja sulhanen (samoin kuin morsiusneidot ja sulhaspojat) käyttävät siistejä ja tyylikkäitä vaatteita, mutta he eivät tarvitse asua, jonka hankkiminen aiheuttaa heille taloudellisia vaikeuksia. Jotkin parit ovat tarkoituksellisesti valinneet paljon vaatimattomammat asut, kuin mihin heillä olisi varaa, välttyäkseen sellaiselta tilanteelta, että heidän vaatteensa tosin herättäisivät ihailua, mutta voisivat samalla tehdä vieraat kiusaantuneiksi tai häiritä häiden yksinkertaista arvokkuutta, iloa ja hengellisyyttä. – Ilmestys 19:8; Sananlaskut 11:2; 1. Timoteukselle 2:9.

9. Miten meidän tulisi suhtautua häätapoihin ja -perinteisiin?

⁹ Häissä saatetaan mennä kohtuuttomuuksiin myös korostamalla liiaksi muodollisuuksia, niitä monia seremonioita, joita etiketin ”asiantuntijoitten” mukaan täytyy noudattaa. Tämä ei merkitse sitä, että Jumalan palvelijat ehdottomasti hylkäisivät kaikki paikalliset häätavat.a Raamattu kertoo, että mennessään naimisiin ’Simson laittoi pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa’. (Tuomarien kirja 14:10) Seuraelämän muodollisuuksien orjallinen noudattaminen voi kuitenkin aiheuttaa häissä hämmennystä, saattaa juhlan todellisen merkityksen varjoonsa ja riistää kaikilta sen ilon, jonka tulisi kuulua tilaisuuteen.

Laillinen avioliitto Raamatun aikoina ja nykyään

10. Millaisia häät olivat Raamatun aikoina?

¹⁰ Me voimme hyötyä siitä mitä Raamattu sanoo häistä, vaikka tavat olisivatkin meidän aikanamme ja omalla paikkakunnallamme erilaisia. Raamatun aikoina ei tarvittu mitään erityisiä laillisia tai uskonnollisia menoja. Tapana oli, että sulhanen meni kihlattunsa kotiin ja saattoi hänet julkisesti omaan kotiinsa pariskunnan, lähisukulaisten ja tapahtumaa erittäin innokkaasti seuranneiden katselijoiden riemuitessa. Tavallisesti morsiamella ja sulhasella oli yllään juhlavaatteet, ja vieraat kutsuttiin hääjuhlaan sulhasen kotiin. – 1. Mooseksen kirja 24:65–67; Matteus 1:24; 25:1–10; vrt. 1. Makkabilaiskirja 9:37, 39.

11. Tarvittiinko muinaisina aikoina avioliittoasiakirjoja?

¹¹ Heprealaisten ympärillä asuvilla kansoilla oli lakeja, jotka vaativat tekemään kirjallisia avioliittosopimuksia. Vaikka Raamatussa ei mainitakaan sellaisia asiakirjoja, siinä puhutaan aviovaimosta ”liiton vaimona”. (Malakia 2:14, UM) Raamatun yksityiskohtaiset sukuluettelot viittaavat siihen, että avioliitot kirjattiin jollakin tavoin, ja on kiinnostavaa panna merkille, että Joosef ja Maria noudattivat eräänlaista henkikirjoitusvelvoitetta. (Luukas 2:1–5; 3:23–38) Eräästä Elefantinassa (Egyptissä) sijaitsevasta juutalaisesta siirtokunnasta löydettyjen, 400-luvulta eaa. peräisin olevien papyrusten joukossa on avioliittosopimuksia, joista yhdessä sanotaan:

’– – Olen tullut taloosi, jotta antaisit tyttäresi Miftahian aviopuolisokseni. Hän on minun vaimoni ja minä olen hänen aviomiehensä tästä päivästä lähtien ikuisesti. Olen antanut sinulle tyttäresi Miftahian morsiushinnaksi 5 sekeliä – –.’

12. a) Miten Jehovan todistajat suhtautuvat siviilivihkimiseen? b) Mikä on suositeltavaa, jos siviilivihkimisen lisäksi järjestetään jokin uskonnollinen tilaisuus?

¹² Jehovan todistajat ymmärtävät, että avioliittoon vihkimisessä tulisi noudattaa paikallista lakia ja siten ’antaa keisarille se mikä kuuluu keisarille’. (Markus 12:17; Roomalaisille 13:1, 7) Laki saattaa vaatia kihlaparia menemään verikokeeseen, hankkimaan avioliittoluvan ja esittämään juhlallisia lupauksia valtuutetun vihkijän edessä. Joissakin maissa vain siviiliviranomaiset, esimerkiksi pormestari tai tuomari, voivat vihkiä avioliittoon. Kristikunnan kirkkoihin kuuluvat ajattelevat kuitenkin usein, että he eivät ole todella naimisissa, ennen kuin heidät on vihitty kirkossa. Tosi kristityt ymmärtävät, että siviilivihkiminen on pätevä, mutta jotkut haluavat siitä huolimatta (tai yleisen mielipiteen vuoksi voi olla suositeltavaa), että siviilivihkimisen jälkeen pidetään raamatullinen puhe. Näin meneteltäessä on parasta pitää se pian siviilivihkimisen jälkeen.b

13. Jos kristitty vanhin toimittaa vihkimisen, niin mitä todennäköisesti tapahtuu ennen tuota tilaisuutta?

¹³ Eräissä maissa, esimerkiksi Suomessa, joillakuilla Jehovan todistajilla on vihkimisoikeus. Vihkijät ovat tavallisesti seurakunnan vanhimpia, miehiä joilla on kokemusta, syvää ymmärtämystä, kypsyyttä ja Jumalan sanan tuntemusta. Vihkijäksi pyydetty vanhin järjestää todennäköisesti tapaamisen morsiamen ja sulhasen kanssa etukäteen. He haluavat luonnollisesti vakuuttaa hänelle, ettei heidän vihkimiselleen ole mitään moraalisia eikä laillisia esteitä. Hän saattaa esittää terveitä raamatullisia ohjeita ja isällisiä neuvoja. Todennäköisesti hän keskustelee heidän kanssaan myös vihkimiseen ja sitä mahdollisesti seuraavaan häävastaanottoon liittyvistä järjestelyistä, koska hän haluaa säilyttää puhtaan omantunnon tässä tilaisuudessa, jossa häntä pyydetään hoitamaan tärkeä osa. – Sananlaskut 1:1–4; 2:1; 3:1; 5:15–21; Heprealaisille 13:17, 18.

14. Millaisia ovat sopivat vihkipuheet?

¹⁴ Siitä riippumatta, pidetäänkö ensin siviilivihkiminen vai ei, Jehovan todistajien evankeliuminpalvelijan pitämä vihkipuhe voi osaltaan korostaa sitä, että avioliitossa tulisi alusta lähtien ottaa huomioon myös hengellisyys. Sellaiset puheet eivät ole kovin pitkiä, ikään kuin niihin olisi ahdettu kaikki, mitä Raamattu sanoo avioliitosta, eikä niitä tulisi myöskään kyllästää liiallisella huumorilla tai pariskunnan ylenmääräisellä ylistyksellä. Näiden puheiden tasapainoinen, miellyttävä ja raamatullinen sisältö voi hyödyttää sekä vihittäviä että muita läsnäolijoita.c – 2. Timoteukselle 3:16.

15. Miten Jehovan todistajien käyttämät, vihkikaavaan sisältyvät lupaukset eroavat muista nykyään käytettävistä vihkilupauksista?

¹⁵ Vihkikaavaan sisältyvät lupaukset kuuluvat useimpiin vihkiäisiin. Joissakin ”nykyaikaisissa” maailmallisissa vihkiäisissä esitetyt lupaukset on kyhätty kokoon joistakin irrallisista runosäkeistä, tai ne ilmaisevat omituisia elämänkatsomuksia. Muuan Time-aikakauslehdessä ilmestynyt kirjoitelma, jonka otsikko oli ”Omatekoisten lupausten vaarat”, kertoi erään papin kysyneen: ”Gina, suostutko rakastamaan Peteriä enemmän kuin rakastat suklaata?” Sitten hän kysyi Peteriltä: ”Suostutko rakastamaan Ginaa enemmän kuin päivän sanomalehteä?” Kirjoituksessa korostettiin kuitenkin sitä, että ”vihkiäiset ovat julkinen asia” ja niiden tulisi juhlistaa sitä tärkeää yhteiskunnallista askelta, jonka pari ottaa. Jehovan todistajien vihkiäisissä esitettävät vihkilupaukset ovat paikallisen lain vaatimusten mukaisia. Jos laki sallii sen, niissä käytetään seuraavia lupauksia, jotka kunnioittavat Jumalaa, avioliiton Alkuunpanijaa:

”Minä – – otan sinut – – aviovaimokseni rakastaakseni ja vaaliakseni sinua sen Jumalan lain mukaisesti, joka on esitetty Pyhässä Raamatussa kristityille aviomiehille, niin kauan kuin me molemmat elämme yhdessä maan päällä Jumalan avioliittojärjestelyn mukaan.”

”Minä – – otan sinut – – aviomiehekseni rakastaakseni ja vaaliakseni ja syvästi kunnioittaakseni sinua sen Jumalan lain mukaisesti, joka on esitetty Pyhässä Raamatussa kristityille vaimoille, niin kauan kuin me molemmat elämme yhdessä maan päällä Jumalan avioliittojärjestelyn mukaan.”

Näitä lupauksia ei tulisi vihittävien päähänpistosta muuttaa tai korvata toisilla.d

Vihkiäiset valtakunnansalissa

16, 17. a) Mikä osuus vanhimmilla on valtakunnansalissa pidettävissä vihkiäisissä? (Jaakob 3:17) b) Miksi on suositeltavaa, että he menettelevät siten?

¹⁶ Kristittyjä kehotetaan menemään naimisiin ”vain Herrassa”. (1. Korinttolaisille 7:39) Kun kaksi kristittyä, joilla on hyvä maine seurakunnassa, haluaa pitää vihkiäisensä (tai vihkipuheen) valtakunnansalissa, heidän tulisi pyytää siihen lupa vanhimmilta.e Nämä miehet eivät vaadi vihkiäisjärjestelyjä hoidettavaksi oman makunsa mukaan, mutta he ottavat selvää vihittävien suunnitelmista, jottei salissa tehtäisi mitään sellaista, mikä todennäköisesti häiritsisi seurakunnan rauhaa. – Vrt. 1. Korinttolaisille 14:26–33.

¹⁷ On esimerkiksi kerrottu järkyttäviä kuvauksia vihkiäisistä, joita on pidetty muualla kuin valtakunnansalissa. Eräitten vihkiäisten alkajaisiksi soitettiin äänekästä musiikkia, ja morsian, sulhanen, morsiusneidot ja sulhaspojat saapuivat tanssien vuokrasaliin. Vieraat yhtyivät tanssiin, ja tanssi jatkui, kunnes puheenjohtaja keskeytti sen, jotta voitiin pitää rukous ja sen jälkeen vihkipuhe. Tunnelma ei varmastikaan sopinut kristillisiin vihkiäisiin. Tämä valaisee kuitenkin sitä, miksi vanhimmat haluavat olla varovaisia valtakunnansalissa pidettävien vihkiäisten suhteen. Salissa käytetään vain mieltäylentävää musiikkia, jollaista on esimerkiksi Jehovan todistajien laulukirjassa. Kukkien ja muiden koristeiden käytössä tulisi osoittaa kohtuullisuutta ja järkevyyttä. Sama koskee vihittävien ja heidän seurueensa saapumista saliin sekä valokuvien ottamista. – Filippiläisille 4:5.

18. Ketkä voivat olla morsiamen ja sulhasen seurueessa vihkiäisissä? (1. Korinttolaisille 5:13; Jaakob 2:1–4)

¹⁸ Raamatun aikoina vihkiparin mukana olivat yleensä ”sulhasen ystävä” ja morsiamen ystävättäret. (Johannes 3:29; Psalmit 45:15) Näin on joskus myös valtakunnansalissa pidettävissä vihkiäisissä. Tarvitaan kuitenkin järkevyyttä siinä, kuinka monta sellaiseen seurueeseen kuuluu ja kuinka he pukeutuvat ja toimivat. Ei olisi sopivaa ottaa hääseurueeseen erotettuja eikä henkilöitä, joiden pahennusta herättävä elämäntapa on törkeästi ristiriidassa Raamatun periaatteitten kanssa. (2. Korinttolaisille 6:14–16) Sen sijaan että valittaisiin huomattavia henkilöitä tai sellaisia, jotka voisivat antaa kalliin lahjan, monet kristityt kihlaparit (ja puhujat) haluavat vihkiseurueeseen mieluummin sellaisia, jotka ovat tulleet heille läheisiksi Jehovan palveluksessa.

19. Minkä muiden piirteitten huomioon ottaminen myötävaikuttaa siihen, että valtakunnansalissa pidettävistä vihkiäisistä tulee iloinen tapahtuma?

¹⁹ Jos vihkiäiset pidetään valtakunnansalissa, niiden ajankohdasta voidaan antaa lyhyt ilmoitus. Silloin seurakunta tietää, että sali on käytössä ja että he voivat halutessaan olla läsnä tuossa tilaisuudessa. Koska valtakunnansali on tarkoitettu etupäässä kristillisiä kokouksia varten, vihkiäiset pidetään sellaiseen aikaan, joka ei häiritse niitä. Riippumatta siitä, mihin aikaan vihkiäiset pidetään, kaikkien on rakkaudellista ja huomaavaista olla täsmällisiä. Eräässä Jeesuksen esittämässä vertauksessa, jossa kerrottiin häistä, ’sulhanen viipyi’, ja se aiheutti joillekuille suuria ongelmia. – Matteus 25:1–12.

20. Mikä muu vihkiäisiä koskeva piirre ansaitsee huomiomme?

²⁰ Profeetta Jesaja kirjoitti, että ”ylkä iloitsee morsiamesta”. (Jesaja 62:5) Myös morsian iloitsee hääpäivänään. Monilla ystävilläkin on kristillisistä vihkiäisistä ”paljon iloa”. (Johannes 3:29) Usein tuota iloa ilmaisee ja lisää vihkiäisiä seuraava tilaisuus, vastaanotto eli hääjuhla. Mitä sellaisia neuvoja Jehova esittää Sanassaan, jotka edistävät näiden tilaisuuksien onnellisuutta ja auttavat välttymään ongelmilta. Katsokaamme.

[Alaviitteet]

Muistatko tämän ydinkohdan?

◻ Millaisten loisteliaisiin häihin liittyvien vaarojen suhteen kristittyjen täytyy olla valppaita?

◻ Miten Jehovan todistajat suhtautuvat siviili- tai uskonnolliseen vihkimiseen?

◻ Miten kihlaparin vihkiäisiä koskevat ratkaisut voivat lisätä tuon tapahtuman kristillistä iloa?

◻ Millaisia vihkiäisiä voidaan pitää valtakunnansalissa?

[Kuva s. 13]

Heprealainen sulhanen vei morsiamensa kotiin iloisen ja juhlallisen tunnelman vallitessa