vuoksi, joita asetettiin ihmisten pitämiseksi poissa vaara-alueelta. Purkauksen jälkeen hän esiintyi jälleen televisiossa ja ilmaisi nöyrät kiitoksensa rajoitusten johdosta, joiden hän sanoi pelastaneen hänen henkensä.

MISTÄ TURVALLISUUS ON LÖYDETTÄVISSÄ

Tulivuorenpurkauksen uhatessa on varsin ilmeistä, mistä turva löytyy – tarpeeksi kaukaa tulivuoresta. On hämmästyttävää, että St. Helensin purkauksen ”surmavyöhykkeen” ilmoitettiin käsittäneen 380 km². Puut menivät maan tasalle 23 kilometrin matkalta kolmeen suuntaan, ja kaikki kärventyi useita kilometrejä kauempaa! Mutta mistä turvallisuus on löydettävissä lähellä olevan ”suuren ahdistuksen” aikana?

Se ei löydy mistään konkreettisesta paikasta. Niin kuin vedenpaisumuksessakin Jehova Jumalalla on keinot tuhota pahat, minne tahansa he kätkeytyvätkin. Samoin hän kykenee varjelemaan jokaisen, jonka hän haluaa, riippumatta siitä missä he asuvat. Apostoli Johannes esittää avaimen turvallisuuteen, kun hän sanoo: ”[Tottelemattoman ihmiskunnan] maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” – 1. Joh. 2:17.

Turvallisuus löytyy ainoastaan siitä, että ihmisellä on oikea suhde Jehovaan, mistä hän voi nauttia vain tekemällä hänen tahtonsa. Mutta ennen kuin me voimme tehdä Jehovan tahdon, meidän täytyy tietää, mitä hän vaatii meiltä. Se edellyttää hänen Sanansa Raamatun tutkimista ja sitten sen soveltamista elämäämme. Haluatko sinä tehdä siten? Jehovan todistajat auttavat sinua mielellään. Älä missään tapauksessa jätä huomioon ottamatta niitä Raamattuun perustuvia varoituksia, joita he esittävät Harmagedonin lähestymisestä. Ne ovat varoituksia, joita kannattaa tutkia huolellisesti ja jotka tulisi ottaa varteen.

Kun Jumalan neuvoa ei oteta varteen

Muuan hieman yli 20-vuotias todistaja kertoo, mitä seurasi, kun hän ei ottanut varteen Jumalan neuvoa. Hän kirjoittaa:

”Tein hirvittävän erehdyksen pari vuotta sitten. Harjoitin haureutta erään kastamattoman nuoren miehen kanssa, joka tutki siihen aikaan Raamattua. Minut oli kastettu. Halusin hänen rakastavan minua. Sen sijaan me molemmat rikoimme Jehovan lakia. . . .

”Nyt mieltäni vaivaavat kunpa-sanalla alkavat ajatukset. Kunpa olisin ollut voimakkaampi Jehovaa rakastavana nuorena. Kunpa olisin kiinnittänyt enemmän huomiota Jumalan vaatimuksiin. Kunpa olisin ajatellut tekojeni vakavuutta, kun tein väärin. Nyt minun täytyy niittää sitä mitä olen kylvänyt. . . . Unettomat yöt ja epätoivoiset itkukaudet kuuluvat siihen hintaan, joka minun täytyy maksaa tottelemattomuudesta Jehovaa kohtaan. . . .

”Toivon nuorten ymmärtävän, että vanhimmat ja Jehova rakastavat heitä eivätkä halua nähdä heidän vahingoittuvan. Jumalan vaatimukset koituvat vain onneksemme. Kun erehdys on kerran tehty, sitä ei saa tekemättömäksi. Meidän täytyy aina luottaa Jehovaan ja pitää päättäväisesti kiinni hänen vanhurskaista ja rakkaudellisista periaatteistaan. Niistä riippuu onnellisuutemme nuorina. Meidän täytyy aina ajatella tulevaisuutta, suhdettamme Jehovaan. Sitä varten meidän täytyy valita menettelymme nyt viisaasti Raamatun periaatteitten mukaan. Sen läksyn olen oppinut, ikävä kyllä, ankaralla tavalla. Toivon, että toiset välttävät kaiken väärintekemisen Jehovaan luottaen.

”Rakastan todella Jehovaa. Olen murheellinen siksi, että en totellut häntä. Mutta olen päättänyt ponnistella eteenpäin, työskennellä kovasti rakentaakseni vahvan ja pysyvän suhteen Jehovaan. Odotan innokkaasti aikaa, jolloin Jehovan lahja hänen uskollisille alamaisilleen, moraalisesti puhdas uusi järjestelmä, toteutuu ja kaikki voivat nauttia siitä. Vasta silloin unohdan sen sydänsurun ja tuskan, jonka syntini on aiheuttanut.”