Onko Jeesus Kristus Jumala?
ROOMAN keisarin Augustuksen hallitusaikana Juudean Beetlehemissä syntyi Jeesus-niminen lapsi. Hän kasvoi aikuiseksi, ja lopulta hänet teloitettiin Augustuksen seuraajan, keisari Tiberiuksen, hallitusaikana.
Nykyään Jeesus Kristus tunnetaan paremmin kuin ne Rooman keisarit, jotka hallitsivat hänen elinaikanaan. Itse asiassa kirkot opettavat yleisesti, että hän on Jumala. Mutta pitääkö se paikkansa? Onko Jeesus todella Kaikkivaltias Jumala?
Meidän on tärkeää tietää se, sillä jos Jeesus ei ole Jumala ja joku kuitenkin palvoo häntä ikään kuin hän olisi Jumala, niin ajattelehan, mitä se merkitsee. Hän palvoisi jotakuta muuta kuin Kaikkivaltiasta Jumalaa. Varmasti se ei miellyttäisi Luojaa! Tutkikaamme siis huolellisesti, mitä ne, jotka henkilökohtaisesti tunsivat Jeesuksen, sanoivat hänestä.
Niiden todistus, jotka tunsivat Jeesuksen
Osoittaen, ettei Jeesus selvästikään ollut mikään tavallinen ihminen, enkeli ilmoitti etukäteen hänen sikiämisensä ja syntymänsä sanoen: ”Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi.” Pane merkille, ettei enkeli sanonut ”Jumala” vaan ”Korkeimman Poika”. – Luuk. 1:30–32.
Kolmikymmenvuotiaana Jeesus tarjoutui kastettavaksi. Tuossa tilaisuudessa Jumalan oma ääni sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt.” Ja siksi Johannes Kastaja, joka oli tapauksen silminnäkijä, sanoi Jeesuksesta: ”Tämä on Jumalan Poika.” – Matt. 3:17; Joh. 1:34.
Jeesuksen apostolit ja ystävät ilmaisivat hänet toistuvasti tällä tavoin. Natanael sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika.” (Joh. 1:49) Pietari huudahti: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” (Matt. 16:16) Martta tunnusti: ”Sinä olet Kristus, Jumalan Poika.” (Joh. 11:27) Apostoli Johannes kirjoitti, jotta ihmiset voisivat uskoa, että ”Jeesus on Kristus, Jumalan Poika.” (Joh. 20:31) Ja apostoli Paavalin evankeliuminpalveluksesta sanotaan: ”Hän saarnasi . . . Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika.” – Apt. 9:20.
Saarnasiko Pietari, Paavali, Johannes tai kukaan muu Jeesuksen seuraajista, että hän oli Jumala? Ei, näistä raamatunkohdista käy selväksi, että he opettivat hänen olevan Jumalan Poika.
Miksi monet uskovat Jeesuksen olevan Jumala
Miksi sitten monet uskonnolliset ihmiset nykyään uskovat, että Jeesus on Jumala? Se johtuu pääasiassa niiden kirkon johtajien opetuksesta, jotka sanoivat 4. vuosisadan nikealaisen uskontunnustuksen kielellä Jeesuksen olevan ’totinen Jumala totisesta Jumalasta, syntynyt eikä tehty; joka on Isän kanssa yhtä olemusta’.
Jotkut eivät kuitenkaan hyväksy tätä uskomuksensa syyksi, vaan väittävät, että heidän vakaumuksensa perustuu Jeesuksen omien apostolien todistukseen.
Tämä asia ansaitsee tarkan huomiomme, sillä apostolit todella viittasivat Jeesukseen ”Jumalana”. Mutta uskoivatko he hänen olevan Kaikkivaltias Jumala? Ja kuvailiko Jeesus itsensä ”Jumalaksi”? Katsokaamme.
Jeesusta kutsutaan ”Jumalaksi”
Ensiksi on kiinnostavaa panna merkille, kuten Coventryn katedraalin tuomioherra teologi H. W. Montefiore sanoo, että ”Jeesusta kutsutaan todella hyvin harvoin Jumalaksi Uudessa testamentissa”.1
Eräässä luennossa Manchesterin yliopistossa vieraileva teologian professori G. H. Boobyer selitti: ”On suunnilleen yhdeksän tai kymmenen kohtaa, joissa Jeesukseen viitataan tai voitaisiin viitata ’Jumalana’ (’theos’). . . . Näistä kaksi tai kolme on kuitenkin erittäin epävarmoja ja muihin liittyy kaikkiin vaihteleva määrä . . . epävarmuutta paitsi yhteen, joka on Tuomaan kunnioittava suosionhuudahdus ylösnousseesta Jeesuksesta Joh. 20:28:ssa: ’Minun Herrani ja minun Jumalani!’ Erottaen tämän kohdan muista Vincent Taylor – melko konservatiivinen kristologisten ongelmien tutkija – puhuu siitä ’ainoana selvänä viittauksena Kristuksen jumaluuteen’ Uudessa testamentissa.”2
Mutta todistaako edes tämä yksi näennäisesti ”selvä viittaus Kristuksen jumaluuteen”, että hän on Kaikkivaltias Jumala? Cambridgen yliopiston jumaluusopin professori John Martin Creed huomautti: ”Tuomaan kunnioittava huudahdus ’minun Herrani ja minun Jumalani’ (Joh. 20:28) ei silti merkitse aivan samaa kuin Kristuksen puhutteleminen varauksetta Jumalaksi, ja se täytyy tasapainottaa itse ylösnousseen Kristuksen Maria Magdaleenalle osoittamilla sanoilla (17. jae): ’Mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö’.”3
Tuomas on saattanut puhutella Jeesusta ”Jumalana” siinä rajallisessa merkityksessä, että hän on ”jumala” mutta ei Kaikkivaltias Jumala. Raamattu puhuu henkipersoonista eli enkeleistä jumalina. Esimerkiksi 2. Kor. 4:4 sanoo: ”Niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on . . . sokaissut.” Tässä pahuuden enkeliä Saatanaa kutsutaan ”jumalaksi”.
Siihen aikaan myös mahtavia ihmisiä kutsuttiin yleisesti ”jumaliksi”. Esimerkiksi seleukidien kuningas Antiokhos IV, joka hallitsi vuosina 175–163 eaa., käytti metallirahoissa itsestään nimeä Theos Epifanes (”Ilmestyvä Jumala”). Ja ensimmäisen vuosisadan roomalainen keisari Domitianus teeskenteli omaavansa kunnian olla ”Herra ja Jumala”. Raamattukin tunnustaa mahtavat persoonat ”jumaliksi”, kun se sanoo: ”On paljon . . . jumalia ja herroja.” – 1. Kor. 8:5; vrt. Ps. 82:1–7.
Entä Johanneksen 1:1?
Kuitenkin jotkut väittävät, ettei Jeesus ole vähäisempi ”jumala”, kuten mahtavat enkelit tai ihmiset ovat, vaan todellisuudessa Kaikkivaltias Jumala. He viittaavat usein Joh. 1:1:een todistaakseen, että Jeesus on todella Jumala.
Yleensä Joh. 1:1 käännetään seuraavasti, kuten suomalaisessa raamatunkäännöksessäkin: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Mutta sanooko tämä raamatunkohta todella, että Jeesus on Jumala Kaikkivaltias? Todellisuudessa alkuperäisessä kreikassa kieli ei ole niin yksiselitteinen. Niinpä englanninkielinen Uuden maailman käännös sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.”
Kuitenkin jotkut saattavat väittää, että on väärin kääntää raamatunkohta tuolla tavalla. He sanovat, että kreikan kieliopin sääntöjen mukaan se täytyy kääntää ”Sana oli Jumala”. Mutta onko asia näin?
Katolinen neljännesvuosijulkaisu The Catholic Biblical Quarterly (XIII osa, n:o 4, lokakuu 1951) huomautti: ”Kielioppi ei voi yksinään osoittaa, miten tässä virkkeessä predikatiivi pitäisi kääntää, ’Jumalaksi’ vai ’jumalaksi’.” Ja ilmaisten, että se on sopivaa kääntää ”jumalaksi” The New American Bible (1970) sanoo osastossa ”Raamatullisten sanojen selityksiä” sanan ”Jumala” alla: ”Joh. 1:1:ssä Sanaa kutsutaan ’Jumalaksi’, mutta tässä käytetty alkuperäinen kreikkalainen sana theos ei ole Jumalasta tavallisesti käytetty sana ho theos.”a
Totuus on se, että yksinomaan kreikan kieliopin sääntöjen perusteella ei voida ratkaista ehdottomasti, miten Joh. 1:1 tulee kääntää. Jumaluusopin professori John Martin Creed huomauttikin: ”Johdanto [Joh. 1:1] ei ole niin yksiselitteinen kreikan kielessä, missä kyseinen substantiivi on artikkeliton [theos ilman artikkelia ho], kuin se näyttää olevan englannin kielessä.”3
Tämä raamatunkohta ei siis yksin sitovasti ilmaise, onko Jeesus todella ”Jumala” vai alempiarvoinen, vähäisempi ”jumala”. Todistavatko ne muutamat muut raamatunkohdat, joissa ”Jeesukseen viitataan tai voitaisiin viitata ’Jumalana’”, että hän on todella Kaikkivaltias Jumala?
Muita raamatunkohtia
Kuten on jo mainittu, on olemassa ”epävarmuutta” sen suhteen, että se, jota kutsutaan ”Jumalaksi” joissakin näistä raamatunkohdista, on Jeesus; ja muut kohdat ovat ”erittäin epävarmoja”. Esimerkiksi 1. Tim. 3:16 sanoo Kuningas Jaakon käännöksen (engl.) mukaan: ”Jumala ilmestyi lihassa.” Mutta useimmissa nykyaikaisissa käännöksissä sanotaan sen sijaan: ”Hän, joka ilmestyi . . . ” Tähän on syynä, kuten Amerikkalaisen standardikäännöksen alaviite selittää: ”Sana Jumala sanojen Hän, joka tilalla ei perustu mihinkään riittäviin vanhoihin todisteisiin.”
Ei voida myöskään todistaa, että Jeesus on se, jota kutsutaan ”Jumalaksi” 2. Tess. 1:12:ssa. Tästä raamatunkohdasta, joka kuuluu: ”Meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaan”, teologi Vincent Taylor sanoo: ”On ilmeistä, että Paavali puhuu ensiksi Jumalasta ja toiseksi Kristuksesta.”4 Roomalaiskatolinen oppinut Karl Rahner sijoittaa 2. Piet. 1:1:n samaan ryhmään 2. Tess. 1:12:n kanssa ja selittää, että kreikan kielessä theos ”on tässä selvästi erotettu ’Kristuksesta’”5
Jotkut väittävät, että 1. Joh. 5:20:n viittaus ”Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä” tarkoittaa Jeesusta ja sen vuoksi todistaa hänen olevan Jumala. Karl Rahner sanoo kuitenkin, että ”tulisi panna merkille, että juuri Johanneksen ensimmäisessä kirjeessä ὁ θεός [ho theos, ”tosi Jumala”] tarkoittaa niin usein varmasti Isää, että sen täytyy ymmärtää tarkoittavan Isää kaikkialla kirjeessä, ellei meidän tule olettaa, että jokin käsittämätön muutos on tapahtunut subjektissa, johon viitataan ilmaisulla ὁ θεός.”5
Vielä eräs raamatunkohta, jonka sanotaan osoittavan Jeesuksen olevan Jumala, on Room. 9:5, joka sanoo suomalaisen käännöksen mukaan: ”Kristus . . . joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!” Vincent Taylor huomauttaa, että tästä on eroavia mielipiteitä, mutta lisää: ”Luulen, että mielipide kallistuu tälle puolelle ja ettei Kristusta puhutella Jumalaksi.”4 Siksi nykyaikaiset käännökset esittävät yleensä tämän raamatunkohdan tavalla, joka tekee selvemmäksi eron Jumalan ja Kristuksen välillä.
Tiit. 2:13:n yhteydessä on kyseenalaista, tulisiko kreikkalainen teksti kääntää ’suuren Jumalamme ja Pelastajamme, Jeesuksen Kristuksen, kunnia’ vai ’suuren Jumalan ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kunnia’. Vincent Taylor huomauttaakin: ”Kieliopintutkijat asettuvat puolelle tai toiselle.”4 Siksi, kuten Joh. 1:1:n tapauksessakin, kielioppi yksin ei ratkaisevasti osoita, miten teksti tulisi kääntää.
Sen vuoksi Jumalaa koskevien muiden Raamatun opetusten täytyy ratkaista, miten jotkut raamatunkohdat on käännettävä – tulisiko niiden esittää Jeesus todella ”Jumalana” vai Kaikkivaltiaasta Jumalasta erillisenä ja häntä alempiarvoisena. Mitä Raamatun todisteiden tutkiminen paljastaa?
Alempiarvoinen vai yhdenvertainen?
Harkitsehan Joh. 1:18:aa, joka kuuluu: ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika [ainosyntyinen jumala, Um], joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.” Tässä Jeesusta kutsutaan ”ainosyntyiseksi jumalaksi”. Ja eikö ole ilmeistä, että hän on eri persoona kuin ”Isä” ja alempiarvoinen kuin ”Isä”, Jumala, johon nähden hänellä on erikoisasema?
Tämä johtopäätös on aivan ilmeinen puolueettomasta Raamatun tutkijasta. Bernin yliopiston professori Martin Werner sanoikin: ”Joka kohdassa, missä Uudessa testamentissa otetaan tarkasteltavaksi Jeesuksen suhde Jumalaan, Isään, olkoonpa kysymyksessä hänen ilmaantumisensa ihmiseksi tai hänen messiaaninen asemansa, se ehdottomasti käsitetään ja esitetään alempiarvoiseksi.”6
Teologian professori Boobyer mainitsee esimerkkejä Jeesuksen alempiarvoisuudesta Jumalaan verrattuna: Jeesus ”tunnustaa tai kieltää ihmiset Jumalan edessä (Matt. 10:32; Luuk. 12:8); hän puhuu Jumalalle puolestamme ja taivaallisena puolustajana esittää asiamme Isälle (Room. 8:34; Hepr. 7:25; 9:24; 1. Joh. 2:1); hän on välimies ihmisten ja Jumalan välillä (1. Tim. 2:5) . . .
”Paavali esittää sen aivan selvästi. . . . lainataksemme asiaan liittyvää kohtaa New English Bible -raamatunkäännöksen mukaan: ’. . . kun kaikki on täten hänelle alamaista, niin silloin itse Poikakin tehdään Jumalalle alamaiseksi . . . ja siten Jumala on oleva kaikki kaikessa’ (1. Kor. 15:28).”2
Mutta ei ainoastaan taivaassa vaan myös täällä maan päällä ollessaan Jeesus osoitti alempiarvoisuutensa ja alamaisuutensa Jumalalle. Esimerkiksi Jeesus tunnusti: ”Isä on minua suurempi”, ja sanoi: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä. . . . en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.” Pane merkille, ettei Jeesuksen tahto ole sama kuin Jumalan tahto! Jeesus ei ilmeisesti ole Jumala, vaan Jumalan Poika, alempi häntä. – Joh. 14:28; 5:30.
Mikä toiminta on tärkeää
Ehkä olet täysin vilpittömästi uskonut siihen kirkon opetukseen, että Jeesus on Jumala, ja olettanut, että se on hyvin perusteltu Raamatussa. Mutta se ei ole. Se ei perustu apostolien todistukseen. Jumaluusopin professori John Martin Creed kirjoittikin: ”Kun Uuden testamentin kirjoittajat puhuvat Jumalasta, he tarkoittavat Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää. Kun he puhuvat Jeesuksesta Kristuksesta, he eivät puhu hänestä Jumalana eivätkä ajattele hänen olevan Jumala.”3
Se, että Jeesus on Jumala, on vain kirkon perinnettä; Raamattu ei opeta siten. Professori Boobyer huomauttaa: ”On tunnustettava se tosiasia, että Uuden testamentin viimeisten noin 30 tai 40 vuoden tutkimus on johtanut yhä useammat maineikkaat Uuden testamentin oppineet siihen johtopäätökseen, että Jeesus . . . ei varmasti koskaan uskonut olevansa Jumala. ”2
Kuitenkin kirkot jatkuvasti opettavat, että Jeesus on Jumala, ja aikaansaavat hämmennystä miljoonien ihmisten mielessä. Mutta mikä vielä pahempaa, ne ohjaavat kansojen palvonnan jollekulle muulle kuin Kaikkivaltiaalle Jumalalle, ja johtavat niitä väärän palvonnan tiellä. Pysytkö sinä sellaisen uskonnollisen järjestön jäsenenä, joka opettaa, että Jeesus on Jumala? Sinä et pysy, jos todella haluat tosi Jumalan, Jehovan, suosiota.
Lähdeviitteet
1 ”Soundings – Essays Concerning Christian Understanding”, toim. A. R. Vidler, s. 159.
2 ”Bulletin of the John Rylands Library”, Manchester, 50. osa, kevät 1968, n:o 2, s. 253, 259, 251.
3 John Martin Creed, ”The Divinity of Jesus Christ”, s. 123.
4 ”The Expository Times”, tammikuu 1962, s. 117.
5 Karl Rahner, ”Theological Investigations”, 1. osa, 3. p., 1965, s. 136, 137.
6 Martin Werner, ”The Formation of Christian Dogma”, s. 125,
[Alaviitteet]
a Jotkut raamatunkäännökset eivät käännä tätä kohtaa ”Sana oli Jumala”, vaan sen sijaan ”Sana oli jumalallinen”. – Ks. E. J. Goodspeedin An American Translation ja James Moffattin A New Translation.