6. luku

144000 sinetöityä

1. a) Miksei Jeesus Kristus ryhtynyt heti kuuden sinetin murtamisen jälkeen avaamaan seitsemättä sinettiä? b) Minkä lisätiedon oli määrä paljastua?

KUUSI SINETTIÄ oli murrettu Jumalan kädessä olevasta salaperäisestä kirjakääröstä kristityn apostoli Johanneksen katsellessa hämmästyneenä. Ne oli murrettu toinen toisensa jälkeen ja lopuksi oli kuvattu jumalattomien ihmisten hillitön pelko heihin kohdistuvan Jumalan vihan suuren päivän tulemista kohtaan. Tässä Jumalan salaisuuksien paljastumisen vaiheessa Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus, ei kuitenkaan heti ryhtynyt murtamaan kirjakäärön salaperäistä seitsemättä sinettiä. Ilmeisesti kaikkea kuudenteen sinettiin liittyvää ei ole vielä paljastettu vain kuvaamalla jumalattomien ihmisten epätoivoista ryntäystä turvallisen suojan löytämiseksi tulevana Jehova Jumalan ja hänen Karitsansa, Jeesuksen Kristuksen, vihan ”suurena päivänä”. Muutakin täytyy paljastaa, ja se liittyy jumalisten ihmisten pelastamiseen ennen tuon taivaallisen vihan puhkeamista lähestyvänä ”suurena päivänä”. Tuo jumalattomien ihmisten vihantäyteisen tuhon ”suuri päivä” ei voi tulla, ennen kuin tämä jumalisten ihmisten pelastamistyö on täysin loppuun suoritettu. Katsohan, mitä apostoli Johannes näki tästä asiasta. Hän sanoo:

2. Minkä näyn Johannes seuraavaksi näki, ja minkä käskyn hän kuuli?

² ”Sen jälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun. Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, ja sanoi: ’Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan’.” – Ilm. 7:1–3.

3. Minkä myrskyvaroitusmerkin, jota kukaan astronautti tai mikään sääsatelliitti ei voi havaita, Johannes näki Jumalan hengen valaisevan voiman avulla?

³ Apostoli Johannes näkee tässä sellaista, mitä ei ole koskaan valokuvattu eikä lähetetty radiosanomana maahan mistään maata kiertävästä sääsatelliitista, jonka jokin meteorologinen laitos on laukaissut maata kiertävälle radalle tutkimaan pilvimuodostelmia tai hirmumyrskyjen syntyä ja liikkeitä. Kukaan astronautti tai kosmonautti, joka on lähetetty avaruuteen rakettikapselissa ja on kiertänyt yhteen menoon maata monta päivää tai kiertänyt jopa kuunkin, ei ole koskaan nähnyt sellaista, mitä Johannes näki Jumalan hengen valaisevalla voimalla, nimittäin neljä enkeliä, jotka seisoivat maan neljällä kulmalla ja pidättivät maan neljää tuulta. Se osoittaa ilmeisesti tuhoisan myrskyn tai pyörremyrskyn olevan pääsemäisillään irti. Mikään kansainvälinen säähavaintoasemien ketju ei kuitenkaan ole voinut ennustaa tätä tavatonta myrskyä eikä sitä suuntaa, mistä se nousee ja milloin ja millä nopeudella se saavuttaa minkin alueen. Johanneksen näky on kuitenkin erehtymätön myrskyvaroitusmerkki meille.

4. Keitä ovat ne, jotka pitävät kiinni maan neljää tuulta, ja miksi he voivat tehdä niin?

⁴ Nuo ”neljä enkeliä” eivät kuvaa vain neljää yksityistä enkeliä vaan pikemminkin neljää enkeliryhmää. Ilmestyskirja puhuu ”enkelistä, jolla oli tuli vallassaan” (Ilm. 14:18), ja ”vetten enkelistä”. (Ilm. 16:5) Näillä maan neljällä kulmalla olevilla neljällä enkelillä on kuitenkin vallassaan ”maan neljä tuulta”. He eivät ole ihmisten kaltaisia, sillä ihmiset eivät voi pitää tuulta oikeassa kädessään (Sananl. 27:15, 16), vaan he ovat yli-inhimillisiä ja ovat saaneet käskyn taivaan ja maan Luojalta, joka on ”koonnut kouriinsa tuulen”. (Sananl. 30:4; Jer. 10:13) Nuo enkelit pitävät tuulia vankeinaan odottaen Jumalan merkkiä niiden vapauttamiseksi, kun hänen aikansa on tullut ilmaista vihansa maanpäällisiä vihollisiaan vastaan.

5. Missä kahdessa merkityksessä on sopivaa sanoa enkelien seisoneen ”maan neljällä kulmalla”?

⁵ Kun niiden sanotaan seisovan maan neljällä kulmalla, niin tähän ei sisälly väitettä, jonka mukaan maa olisi litteä ja kirjaimellisesti nelikulmainen, sillä Raamattu puhuu maasta nimenomaan pallonmuotoisena, jota näkymättömät voimat kannattavat avaruudessa. (Jes. 40:22; Job 26:7) Mutta kun nuo neljä enkeliä seisovat, eivät suoraan pohjoisessa, etelässä, idässä tai lännessä, vaan kulmissa eli nurkkauksissa, niin ne voivat vapauttaa tuulet vastakkaisista suunnista viistosti, kuten Apt. 27:14:ssä mainitun ”koillismyrskyn”, joka aiheutti sen laivan haaksirikon, jolla kristitty apostoli Paavali matkusti. Näin ei myöskään yksikään neljännes maasta säästyisi tuulten tuhoisalta puhallukselta, kun ne lähestyessään toisiaan keskustassa synnyttävät maailmanlaajuisen pyörremyrskyn. Kauan ennen tätä tulevaa myrskyä käytettiin tuhoisaa rajumyrskyä kuvaamaan Jehova Jumalan koston toimeenpanoa viholliskansoja vastaan 7. ja 6. vuosisadalla eaa. Tällainen on Jer. 25:32, 33:n kuvaus:

6. Miten Jeremia samalla tavalla valaisi Jumalan koston toimeenpanoa?

⁶ ”Katso, onnettomuus kulkee kansasta kansaan, ja suuri myrsky nousee maan perimmäisistä ääristä. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.”

7. a) Kun Johannes ensin näki neljä enkeliä, niin miltä tilanne hänestä näytti? b) Mikä väärinkäsitys nykyisilläkin kristityillä oli ensin?

⁷ Apostoli Johanneksesta näytti hetken siltä, kuin nuo neljä enkeliä olisivat jo päästämässä nuo neljä tuulta puhaltamaan päin maata ja merta ja jokaista puuta ja aiheuttamaan hävitystä kaikkialla. Tilanne näytti sellaiselta ensimmäisen mailmansodan viimeisenä vuonna 1918, kun apostoli Johanneksen nykyiset hengelliset veljet ajattelivat, että silloin raivoava sota ja kapina johtaisivat suoraan odotettuun ’Harmagedonin taisteluun’ eli ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan’ siinä kuvaannollisessa paikassa, jota sanotaan hepreaksi Harmagedoniksi. Mutta ei! Katso! Katso, mitä apostoli Johannes nyt näkee tänä kriittisenä ajankohtana. Mitä?

8. Miten on merkittävää, että viides enkeli kohosi auringonnoususta?

⁸ Viidennen enkelin, ”erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti”. Hän ei ilmaannu näyttämölle miltään maan kulmalta vaan auringonnoususta eli idästä. Hän tulee samalta suunnalta kuin ”auringon noususta tulevat kuninkaat”. Näille kuninkaille on valmistettu tie kuivaamalla suuren Eufratvirran vedet Jumalan vihan kuudennen maljan vuodattamisen jälkeen. Samalla tavalla tulivat kuvaannollisesti puhuen muinaiset kuninkaat, meedialainen Dareios ja persialainen Kyyros, auringonnoususta voittoisalle sotaretkelleen muinaista Eufratin rannalla ollutta Babylonia vastaan vuonna 539 eaa. ja avasivat siten tien pakkosiirtolaisuudessa olleen Jehova Jumalan kansan vapauttamiselle, kansan, jota pidettiin vankeudessa Babylonian valtakunnassa. (Ilm. 16:12; Jes. 46:11; 44:28–45:7; Dan. 5:30–6:3) Ei ollut siis mitenkään odottamatonta vaan täysin sopivaa, että tältä auringonnoususta kohoavalta enkeliltä tai hänen kauttaan saataisiin jotakin hyvää. Todellakin.

9. a) Mitä se, että enkelillä oli ”elävän Jumalan sinetti”, osoittaa? b) Mitkä suuret tapahtumat olivat viedä edessäpäin ja missä järjestyksessä?

⁹ Huomaa, mitä tällä enkelillä on tämän vakuutena – ”elävän Jumalan sinetti”. Hänellä on ilmeisesti työ tehtävänään, ja se vaatii aikaa – aikaa, joka ulottuu ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Vielä ei ole tullut odotetun ’Harmagedonin taistelun’ aika. Suuri Babylon täytyy vielä tuhota. On totta, että se kukistui ensimmäisen maailmansodan jälkeen uskonnollisesta valta-asemastaan näkymättömien taivaallisten ”auringon noususta tulevien kuninkaitten” toimesta. Se täytyy kuitenkin vielä tuhota, ja vasta sen jälkeen alkaa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota” (Um). (Ilm. 16:12–16) Auringonnoususta kohoava viides enkeli estää siis ikään kuin viime hetkellä noiden neljän enkelin ennenaikaisen toiminnan, jotka siihen saakka ovat pidättäneet uhkaavia ”maan neljää tuulta”. Hänellä on suuremmat valtuudet kuin noilla neljällä enkelillä, ja siksi hän huutaa suurella äänellä noille neljälle enkelille: ”Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan.” – Ilm. 7:3.

SINETIN PAINAMINEN OTSAAN

10. Miksi Jumala ei ollut määrännyt ”maan neljää tuulta” aloittamaan tuhotyötään vuonna 1918?

¹⁰ Niiden neljän ratsastajan ratsastus, jotka olivat paljastuneet kirjakäärön neljän ensimmäisen sinetin murtamisen yhteydessä, oli alkanut, ja ensimmäinen maailmansota oli tehnyt ilmeiseksi heidän ratsastuksensa. Nyt oli kuitenkin ensin suoritettava loppuun Jumalan valittujen edeltämäärätyn lukumäärän sinetöiminen. (Ilm. 6:1–8; Matt. 24:30, 31) Siksi hän ei ollut määrännyt ”maan neljää tuulta” päästettäviksi irti vuonna 1918, niin että ne olisivat heti aikaansaaneet uskonnollisen Suuren Babylonin tuhon ja sen jälkeen aloittaneet ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan”. Tänä armollisena väliaikana ennen kuin ”maan neljä tuulta” päästetään irti, täytyy suorittaa loppuun sinetin painaminen ”Jumalamme palvelijain otsaan”.

11, 12. a) Milloin enkelin mainitsema ”Jumalamme palvelijain” sinetöiminen alkoi? b) Millä sinetöiminen tapahtuu? Esitä Raamatun todistus.

¹¹ Noiden ”Jumalamme palvelijain” sinetöiminen oli alkanut ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Apostoli Johannes itse oli yksi noista sinetöidyistä. Myös apostoli Paavali oli yksi sinetöidyistä, ja hän kirjoitti tästä sinetöimistyöstä. Kirjoittaessaan toisen kirjeensä muinaisen Korinton kristilliselle seurakunnalle noin vuonna 55 Paavali sanoi: ”Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.” (2. Kor. 1:21, 22) Tästä selviää, että sinetöiminen tapahtuu Jumalan hengen välityksellä, ts. hänen pyhällä näkymättömällä toimivalla voimallaan. Tämän vahvistaa myös se, mitä Paavali kirjoitti muinaisessa Efesossa Vähässä-Aasiassa olevalle kristilliselle seurakunnalle noin vuonna 60 tai 61. Yhdistäen hengen sinetöimiseen Paavali kirjoitti:

¹² ”Me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena [ennakkovakuutena, Um], hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi [hänen loistoisaksi ylistyksekseen, Um].” – Ef. 1:12–14.

13, 14. a) Mitä sinetöiminen Jumalan hengellä on? b) Mitä kristityn täytyy tehdä, jottei hän menettäisi tuota sinettiä?

¹³ Sinetöiminen Jumalan hengellä on ennakkovakuus. Se on osoitus siitä, että uskova, antautunut, kastettu kristitty on tullut osaksi Jumalan omaisuutta ja että hänellä on toivo päästä lopulta hänen iankaikkiseksi omaisuudekseen hänen loistoisaksi ylistyksekseen. Tästä syystä sellaisen voidellun kristityn, jolla on hengen vakuus, täytyy säilyttää tuo sinetti uskollisesti maallisen vaelluksensa loppuun saakka. Hän ei saa murehduttaa Jumalan pyhää henkeä, jolla hänet on sinetöity, toimimalla vastoin sitä tapaa, johon tuo näkymätön toimiva voima pyrkii aktivoimaan hänet Jumalan palvonnassa ja palveluksessa. Jos hän itsepäisesti tällä tavalla murehduttaa Jumalan hengen eli toimivan voiman sille kuuluvassa pyhässä toiminnassa, niin hän menettää Jumalan hengen, ja Jumalan hengen sinetti pyyhitään pois. Sinetöity kristitty toimii oikein eläessään sopusoinnussa Jumalan hengen kanssa, kunnes hän lopulta on varma siitä, että hänellä on oikeus saada Jumalalta vapautus taivaalliseen perintöön, Valtakuntaan. Kehottaessaan Efeson kristittyjä tämän suhteen Paavali kirjoitti:

¹⁴ ”Älkääkä myöskään murehduttako Jumalan pyhää henkeä, jolla teidät on sinetöity lunnaisiin perustuvaan vapautuksen päivään.” – Ef. 4:30, Um.

15. Osoita Raamatusta, mitä ihmisessä oleva sinetti ilmaisee.

¹⁵ Sitä, että sinetti leimaa jonkun sellaiseksi, jolla on jotakin, apostoli Paavali valaisee Room. 4:11:ssä sanoessaan: ”Hän [ts. Aabraham] sai [Jehova Jumalalta] ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna.” 1. Kor. 9:1, 2:ssa apostoli Paavali osoittaa myös, että sinetti on arvovaltainen merkki, joka ilmaisee henkilön olevan todella, aidosti sitä, mitä hän väittää olevansa. Puolustaessaan omaa apostoliuttaan hän sanoo siinä: ”Enkö minä ole apostoli? Enkö ole nähnyt Jeesusta, meidän Herraamme [hänen ylösnousemuksensa jälkeen]? Ettekö te ole minun tekoni Herrassa? Jos en olekaan apostoli muille, olen ainakin teille [joille minä toin kristillisyyden]; sillä te olette minun apostolinvirkani sinetti Herrassa.” Paavalilla ei ollut tällaista sinettiä ainoastaan kristillisestä apostolinvirastaan, vaan hänellä oli myös sinetti, joka osoitti hänen olevan ehdolla taivaalliseen perintöön, nimittäin Jumalan pyhä henki, ennakkovakuus Jumalalta.

16. a) Oliko sinetöimistyö suoritettu loppuun vuonna 1918? b) Miten viidennen sinetin murtamisen jälkeiset tapahtumat osoittavat, että lisää sinetöimistyötä oli tehtävä?

¹⁶ Vuonna 1918, jolloin viides enkeli kohosi auringonnoususta ja huusi maan neljällä kulmalla oleville neljälle muulle enkelille, ei antautuneitten, kastettujen, voideltujen kristittyjen, ”Jumalamme palvelijain”, lopullinen, muuttumaton sinetöiminen ollut vielä suoritettu loppuun. Tämä ilmeni kirjakäärön viidennen sinetin murtamisen aikaan, jolloin apostoli Johannes näki Jumalan alttarin alla sieluja, jotka huusivat verensä kostamista niille maan asukkaille, jotka olivat vuodattaneet heidän verensä. Mitä heille sanottiin? ”Että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina [lepäisivät, Um], kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.” (Ilm. 6:9–11) Tosiasiat osoittavatkin vuodesta 1918 lähtien, että silloin ei vielä ollut täyttynyt niiden täysi luku, joiden otsassa oli ”elävän Jumalan sinetti” heidän lopulliseen ja ratkaisevaan koetukseensa, tarpeen vaatiessa marttyyrikuolemaan, saakka. Kaikkivaltias Jumala, joka suorittaa sinetöimisen pyhän henkensä avulla, tiesi sen. Siksi hän lähetti viidennen enkelinsä huutamaan niille neljälle muulle enkelille, etteivät he päästäisi tuulia irti.

17, 18. a) Mihin aikaan saakka pidettiin lopullisesti sinetöityjen kokonaismäärä salassa? b) Mikä tuo lukumäärä on, kuten Johannekselle paljastettiin?

¹⁷ Mikä sitten on pysyvästi sinetöityjen täysi lukumäärä? Kuinka moni ihmiskunnasta menee taivaaseen ollakseen Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaallisessa valtakunnassa? Ilmeisesti apostoli Johanneskaan ei tiennyt sitä, ennen kuin hän sai ilmestyksen noin vuonna 96. Miten iloinen hänen onkaan täytynyt olla, kun tämä pyhä salaisuus selvisi sen suhteen, kuinka monta ”elävä Jumala” oli ennaltamäärännyt Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, yhteyteen taivaalliseen valtakuntaan! Miten iloisia mekin olemme siitä, että Johannes ei pitänyt salaisuutta omana tietonaan! Jumalan käskystä hän kirjoitti:

¹⁸ ”Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista: Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.” – Ilm. 7:4–8.

19. a) Mitkä kaksi patriarkallista sukukunnan nimeä jätettiin pois Johanneksen näystä? b) Miten muinoin oli täytetty se aukko, jonka Leevin sukukunta jätti, kun Jumala varasi sille erikoistehtävän?

¹⁹ Kaksitoista sukukuntaa ja kaksitoista tuhatta sinetöityä kustakin sukukunnasta tekee yhteensä 144000 sinetöityä. Juuda, Ruuben, Gaad, Asser, Naftali, Manasse, Simeon, Leevi, Isaskar, Sebulon, Joosef ja Benjamin – apostoli Johannes tunsi hyvin nuo kaksitoista nimeä. Hän saattoi raamatullisesti päätellä, miksi Daanin ja Efraimin patriarkalliset nimet puuttuivat luettelosta. Patriarkka Leevi oli yksi patriarkka Jaakobin alkuperäisistä pojista, ja tämä puolestaan oli Aabrahamin pojan, Iisakin, poika. Jehova Jumala erotti Leevin sukukunnan muusta Israelin kansasta vapautettuaan sen Egyptin orjuudesta vuonna 1513 eaa. Hän teki leeviläisistä palvontahuoneensa pyhitettyjen uskonnollisten palvelijoittensa sukukunnan. Tämä jätti aukon niihin sukukuntiin, joiden piti periä Vähässä-Aasiassa oleva luvattu maa. Miten se täytettiin? Joosefin avulla, joka oli Raakelin, Jaakobin (eli Israelin) vaimon, esikoispoika. Uskollisuutensa takia Jumalaa kohtaan Joosef sai esikoisoikeuden isältään Israelilta. Egyptissä Joosefista tuli kahden pojan, Manassen, esikoisen, ja Efraimin, isä.

20. a) Miksi muinaisessa Israelissa ei ollut Joosefin mukaan nimettyä sukukuntaa? b) Miten Ilmestyskirjan 7. luvun luettelo osoittaa Joosefin esikoiseksi?

²⁰ Koska uskollinen Joosef oli saanut esikoisoikeuden (1. Aikak. 5:1, 2), niin hänelle kuului kaksi osaa Israelin kansasta. Siksi hän ansaitsi tulla vastuulliseksi kahden sukukunnan olemassaolosta kansan kokoonpanossa. Tosin yhtäkään Israelin sukukunnista ei nimetty itse Joosefin mukaan, mutta siitä huolimatta hänellä oli kaksi osaa kansassa, sillä hänen kahden poikansa, Manassen ja Efraimin, sukukunnat hyväksyttiin laillisesti Israelin sukukunniksi. Kun Ilm. 7:4–8 luettelee kaksitoista sukukuntaa, se jättää kuitenkin Efraimin nimen pois. Sen sijaan hänen isänsä Joosefin nimi on annettu yhdelle sukukunnalle, ja Efraimin, hänen toisen poikansa, ymmärretään sisältyvän tähän isänsä Joosefin sukukuntaan. Tämä salli Joosefin omaksua vastuun poikansa Efraimin sukukunnasta. Joosefilla oli siis tässäkin elävän Jumalan sinetöityjen palvelijoiden kahdentoista sukukunnan luettelossa kaksi osaa, kuten Israelin esikoispojalle kuuluikin.

21. a) Miksi Leeviä ei jätetty pois Ilmestyskirjan 7. luvussa olevasta kahdentoista sukukunnan nimien luettelosta, kuten hänet oli jätetty pois muinaisena aikana? b) Miksi Daanin nimi jätettiin pois, ja mistä me kuitenkin tiedämme, ettei se johtunut mistään ennakkoluulosta tuota sukukuntaa kohtaan?

²¹ Havaitsemme myös, ettei Leevin nimeä jätetty pois kahdentoista sukukunnan nimien luettelosta, jonka Ilm. 7:4–8 esittää. Tässä 144000 sinetöidyn luettelossa Leevin nimi ei merkinnyt sellaista sukukuntaa, joka oli erotettu nimenomaan temppelipalvelukseen Jumalan koko kansan hyväksi. Miksi ei? Koska kaikista noista 144000 sinetöidystä tulee ”Jumalan ja Kristuksen pappeja”. (Ilm. 20:6) Tämä Leevin nimen liittäminen sukukuntien nimien joukkoon vaati sitä, että Daanin nimi oli jätettävä pois, vaikka hän oli yksi Israelin kahdestatoista alkuperäisestä pojasta. Hänen nimensä poisjättäminen ei tapahtunut mistään erikoisesta ennakkoluulosta muinaista Daanin sukukuntaa kohtaan, sillä Maanoahin poika Simson, joka oli muinaisen Israelin tuomareita, kuului Daanin sukukuntaan. (Tuom., luvut 13–16; Hepr. 11:32) Todistuksena tästä Daanin nimi mainitaan Israelin kahdentoista sukukunnan joukossa profeetallisen kaupungin Jehova-šammahin (”Jehova itse on siellä”) kahdessatoista portissa, kuten Hes. 48:30–35 (Um) esittää. Vaikka siis tämän sukukunnan nimeä ei tavata 144000 sinetöidyn joukosta, niin sillä on kunniallinen sovellutus Jehovan uudessa asiainjärjestelmässä.

22. a) Kuinka pitkä aika oli kulunut luonnollisen Israelin kansan hylkäämisestä siihen, kun apostoli Johannes sai näyn, ja kuinka kauan oli kulunut siitä, kun pakanoita oli alettu sinetöidä valittuina? b) Onko Jumala vuodesta 36 toiminut lihallisen Israelin kansan kanssa vai minkä kanssa?

²² Kun apostoli Johannes sai ilmestyksen noin vuonna 96, niin oli kulunut 63 vuotta siitä, kun Jehova Jumala oli Jeesuksen Kristuksen kautta vuonna 33 hylännyt luonnollisen ympärileikatun Israelin kansan. Se tapahtui myös 60 vuotta sen jälkeen, kun kristillinen hyvä uutinen ja tilaisuus päästä taivasten valtakuntaan oli saavuttanut ei-juutalaiset eli pakanat vuonna 36, jolloin italialainen sadanpäämies Kornelius kääntyi Kesareassa kristinuskoon. Hän ja hänen uskovat pakanatoverinsa saivat silloin pyhän hengen, jolla Jumalan ”valitut” sinetöidään. (Matt. 23:37–39; Apt. 10:1–11:18; Room. 11:5–25) Näin tapahtui, koska ainoastaan ”jäännös” luonnollisista, ympärileikatuista juutalaisista eli israelilaisista sai Jumalan pyhän hengen sinetin. Siksi muun osan sinetöityjen määrästä täytyi koostua niistä uskollisista, jotka valittiin pakanoista. Siitä lähtien, kun ympärileikkaamattomia pakanoita otettiin vastaan sinetöityjen riveihin vuonna 36, Jehova Jumalalla ei ole ollut luonnollisen Israelin lihallista kansaa. Sen tilalla on ollut hengellinen ”Jumalan Israel”. Sen jäsenet ovat hengellisiä israelilaisia. – Gal. 6:15, 16.

23, 24. a) Jos joku on luonnollinen, ympärileikattu juutalainen, niin merkitseekö se sitä, että hän on automaattisesti Jumalan Israelin jäsen? Miten apostoli Paavali vastasi kysymykseen? b) Millaiset ”juutalaiset” ja millaisen ympärileikkauksen Jumala nyt tunnustaa?

²³ Se, että joku on luonnollinen, ympärileikattu israelilainen eli juutalainen, ei merkitse, että hän on automaattisesti hengellisen ”Jumalan Israelin” jäsen. Tästä hengellisestä Jumalan Israelista pitää paikkansa se, mitä apostoli Paavali mainitsi kirjeessään Rooman kristityille noin vuonna 56: ”Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sentähden, että he ovat Aabrahamin siementä, vaan: ’Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset’; se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.” (Room. 9:6–8; 1. Moos. 21:12) Se, mitä joku on luonnollisesti lihan mukaan, ei ole vuoden 36 jälkeen ratkaissut Jehova Jumalan edessä, tuleeko hänestä 144000 sinetöidyn jäsen. Jehova voi tehdä ei-juutalaisestakin eli ympärileikkaamattomasta pakanasta hengellisen israelilaisen, kuten hän henkeytti apostoli Paavalin kirjoittamaan Rooman kristityille, joista monet olivat ympärileikkaamattomia pakanoita:

²⁴ ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa.” – Room. 2:28, 29.

25. a) Miten Jumala suhtautuu luonnolliseen, ympärileikattuun juutalaiseen, joka ei ole Jumalan hengellisen Israelin jäsen? b) Keitä siis ovat nuo 144000 ”kaikista Israelin lasten sukukunnista”?

²⁵ Tästä näkökulmasta katsottuna myös luonnollinen, ympärileikattu juutalainen eli israelilainen, joka ei kuulu hengelliseen ”Jumalan Israeliin”, on hengellisesti puhuen pakana eli ei-juutalainen. Tällä perusteella apostoli Johannesta voitiin kehottaa kirjoittamaan hengellisten israelilaisten seurakunnalle, joka oli muinaisessa Filadelfian kaupungissa, Vähässä-Aasiassa: ”Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.” (Ilm. 3:9) Koska näin jyrkkä ero on tehty sen välillä, joka on juutalainen eli israelilainen ainoastaan nimellisesti ja ympärileikatun lihan puolesta, niin se auttaa meitä ymmärtämään, että hengellisen ”Jumalan Israelin” muodostaa noiden 144000 sinetöidyn kaksitoista sukukuntaa eikä 144000 alun perin luonnollista, ympärileikattua israelilaista eli juutalaista.

HEIDÄN PAIKKANSA JUMALAN LOPULLISESSA JÄRJESTELYSSÄ

26, 27. a) Miten voidaan löytää enemmän tietoja 144000:n tarkoituksesta tai paikasta Jumalan lopullisessa järjestelyssä? b) Mitä ilmaistaan sillä, että kaupunki, ”Uusi Jerusalem”, on Kristuksen ”morsian” ja että sen portteihin on kirjoitettu Israelin kahdentoista sukukunnan nimet?

²⁶ Ilm. 7:4–8 ei sano mitään näiden 144000 hengellisen israelilaisen tarkoituksesta tai paikasta Jehova Jumalan lopullisessa järjestelyssä – siinä todetaan vain, että heidät on sinetöity ”elävän Jumalan sinetillä”. Se voidaan kuitenkin päätellä siitä, mitä ilmestyksessä myöhemmin sanotaan apostoli Johannekselle. Luvussa 21 Johannekselle annetaan näky Kristuksen morsiamesta, ”Karitsan vaimosta”. Hänet kuvataan säteilevänä kaupunkina, joka laskeutuu taivaasta Jumalan tyköä ja jonka nimi on Uusi Jerusalem. Kuvatessaan tätä loistavaa taivaallista kaupunkia Johannes sanoo: ”Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet . . . Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.” – Ilm. 21:2, 9–14.

²⁷ Tämän morsiankaupungin, Uuden Jerusalemin, portit olivat siis auki Israelin lasten kahdelletoista sukukunnalle. Koska se ei ole maanpäällinen vanha Jerusalem vaan taivaallinen Uusi Jerusalem, niin näiden Israelin lasten kahdentoista sukukunnan, jotka pääsevät tähän kuvaannolliseen kaupunkiin, täytyy olla ne kaksitoista Israelin sukukuntaa, joiden nimet Ilm. 7:4–8 luettelee. Tästä nähdään, että noiden mainittujen kahdentoista sukukunnan tarkoitus on muodostaa taivaallinen hallitus, joka palvelee kokonaisuudessaan ”morsiamena, Karitsan vaimona”.

28. a) Miten 144000:n virallinen asema on selvästi ilmaistu? b) Miten he pääsevät tähän kuninkaalliseen asemaan, ja mihin he osallistuvat Karitsan ”morsiamena”?

²⁸ Niiden virallinen asema, jotka astuvat enkelien vartioimista helmiporteista, on sitä paitsi selvästi ilmaistu. Johannes sanoo: ”Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä . . . Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole.” (Ilm. 21:21, 24, 25) Hengellisen Israelin kahdentoista sukukunnan 144000 sinetöityä tulevat todella kaikki olemaan ”maan kuninkaita”, ja he ovat ainoat maan kansoista, jotka pääsevät tuohon taivaalliseen hallitukseen, Uuteen Jerusalemiin, koska he saavat hengellisen ylösnousemuksen kuolleista kuolemattomaan elämään taivaassa. (1. Kor. 15:22–53) Koska heillä on tuollainen kuninkaallinen asema, niin he voivat kaikki yhdessä muodostaa ”morsiamen”, joka on sopivassa tilassa Karitsalle, Jeesukselle Kristukselle, joka itse on taivaallinen Kuningas ja istuu Jehova Jumalan oikealla puolella.

29. Millaisen ”Uuden Jerusalemin” hallituksen se takaa meille, että nuo 144000, jotka tulevat olemaan kuninkaita, ovat myös ’Jumalan palvelijoita’?

²⁹ On myös muistettava, että se enkeli, jolla oli elävän Jumalan sinetti, sanoi näitä 144000 sinetöityä ’Jumalan palvelijoiksi’. (Ilm. 7:3) Se, että he tulevat palvelemaan kuninkaina taivaallisessa Uudessa Jerusalemissa, mainitaan nimenomaan apostoli Johanneksen päättäessä kuvauksensa pyhästä kaupungista. Siitä ei koskaan tule kirottua kaupunkia uskottoman maallisen Jerusalemin tavoin, vaan se tulee olemaan aina siunattu kaupunki ja siunaus koko ihmiskunnalle. ”Eikä mitään kirousta ole enää oleva”, kirjoittaa Johannes. ”Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa. Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.” (Ilm. 22:3–5) Elävän Jumalan 144000 sinetöidystä palvelijasta tulee ”maan kuninkaita”, ja ainoastaan he menevät taivaalliseen Uuteen Jerusalemiin sen kahdestatoista helmiportista, joissa on Israelin kahdentoista sukukunnan nimet.

30, 31. a) Mitä olemme oppineet siitä, että näitä sinetöityjä sanotaan kahdeksitoista ’Israelin lasten sukukunnaksi’? b) Mitä se, että heidän lukumääränsä on 144000, auttaa meitä ymmärtämään? c) Missä muussa kohdassa Raamatussa ja missä yhteydessä näemme tuon luvun jälleen mainitun?

³⁰ Se, että heitä sanotaan kahdeksitoista ’Israelin lasten sukukunnaksi’, on täten auttanut meitä päättelemään, mikä on Jehova Jumalan tarkoitus heitä varten ja mikä heidän asemansa on hänen uudessa asiainjärjestelmässään Harmagedonin taistelun ja Saatanan ja hänen demoniensa sitomisen ja syvyyteen heittämisen jälkeen. Heidän lukumääränsäkin, 144000, auttaa meitä pääsemään selville Jumalan tarkoituksesta heidän suhteensa, siitä, että hänen tarkoituksensa on tehdä heistä kuninkaita hänen Karitsansa Jeesuksen Kristuksen kanssa taivaalliseen Uuteen Jerusalemiin. Tuo lukumäärä toistetaan vain Ilmestyskirjan 14. luvussa. Siinä meille ilmoitetaan, mikä asema näillä hengellisillä israelilaisilla, joiden lukumäärä on edeltämäärätty, on Jumalan valta-alueella. Johannes kirjoittaa:

³¹ ”Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat. Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon [elävän luomuksen, Um] ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta. Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa; sillä he ovat niinkuin neitsyet. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle, eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat.”a – Ilm. 14:1–5.

32. a) Mistä tiedämme, että Kristus ja hänen 144000 seuralaistaan eivät seiso lähi-idässä sijaitsevalla maallisella Siionin vuorella? b) Mikä sitten on se Siionin vuori, jolla he ovat?

³² Nämä Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, seuraajat, jotka on ostettu ihmiskunnasta esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle, muodostavat Karitsan kanssa 144001:n joukon. Missä heidän nähdään seisovan yhdessä? ”Siionin vuorella.” Ei maallisella Siionin vuorella lähi-idässä, sillä tuo pieni vuori lähivuorineen olisi liian ahdas alue ”pyhälle kaupungille, uudelle Jerusalemille”, mihin nämä hengellisen Israelin kaksitoista sukukuntaa ja niiden Johtaja, Jumalan Karitsa, menevät kahdentoista helmiportin kautta. Tuon pyhän kaupungin neliönmuotoisen perustuksen jokaisen sivun sanotaan olevan 3000 vakomittaa (600 km), joten sen ympärysmitta oli 12000 vakomittaa eli 2400 kilometriä. Maallinen Siionin vuori, jolla osa muinaista Jerusalemia seisoi, olisi ollut vain pieni osa sellaisesta suunnattomasta maa-alueesta, jonka jokainen sivu olisi ollut 600 kilometriä. (Ilm. 21:2, 10–17) On siis järkevää päätellä, että se Siionin vuori, jolla 144000 hengellistä israelilaista seisoo Jumalan Karitsan kanssa, on taivaallinen Siionin vuori, jolla taivaallinen Jerusalem seisoo.

33. a) Miten Heprealaiskirjeen kirjoittaja tukee johtopäätöstämme Siionin vuoresta? b) Millaisiksi 144000:n otsissa oleva sinetti erottaa heidät?

³³ Noin yhdeksän vuotta ennen kuin Rooman armeijat tuhosivat maallisen Jerusalemin vuonna 70, kirjoitettiin heprealaisille kristityille: ”Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, . . . vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenientuhansien enkelien tykö.” (Hepr. 12:18–22) Tällä taivaallisella Siionin vuorella seisovat nuo 144000 sinetöityä hengellistä israelilaista Karitsan kanssa. Mitä tulee siihen, että heillä olisi elävän Jumalan sinetti otsassaan, on sanottu, että heillä on kirjoitettuna otsaansa Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, nimi ja hänen taivaallisen Isänsä, Jehova Jumalan, nimi. Sinetin tavoin nuo kaksi nimeä osoittavat noiden 144000:n kuuluvan Jumalalle, koska hän on ostanut heidät Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, Poikansa, uhrilla.

34. a) Mitä se, että ne 144000 seisovat Karitsan kanssa Siionin vuorella, taivaallisen Jerusalemin sijaintipaikalla, osoittaa heidän asemastaan Jumalan tarkoituksissa? b) Miksi siis oli niin tärkeää, että hengellisten israelilaisten sinetöiminen suoritettiin loppuun, ennen kuin maan neljä tuulta päästettiin irti?

³⁴ Koska taivaallinen Siionin vuori on ”elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin”, sijaintipaikka, niin se, että nuo 144000 seisovat siellä Jumalan Karitsan kanssa, osoittaa heidän istuvan taivaallisella hallitusistuimella. Se osoittaa heidän hallitsevan sieltä ”maan kuninkaina”, ja ”he hallitsevat aina ja iankaikkisesti”. (Ilm. 21:24; 22:5) Jumalan tarkoitus hänen sinetöidessään ne kaksitoista sukukuntaa, joista kunkin muodostaa 12000 hengellistä israelilaista, on siis ilmestyksessä vielä kerran tehty selväksi apostoli Johannekselle. Ottaen huomioon tämän ylevän tarkoituksen voimme ymmärtää, miksi oli niin kiireellisen tärkeää suorittaa loppuun näiden 144000 hengellisen israelilaisen sinetöiminen elävän Jumalan sinetillä, ennen kuin maan neljällä kulmalla olevat enkelit päästävät irti maan neljä tuulta. Noiden tuulien irti päästäminen aiheuttaisi hirmumyrskyn, joka tuhoaisi uskonnollisen Suuren Babylonin ja toisi sen jälkeen Harmagedonin tappion ja hävityksen kaikille maan poliittisille kansoille.

35. a) Mitä 144000 sinetöidyn jakaminen 12000 jäsenen yksikköihin osoittaa? b) Millä tavalla nämä hengellisen Israelin jäsenet on jaettu täällä maan päällä?

³⁵ Ilm. 7:4–8 mainitsee, että pienimmät yksiköt, joihin 144000 sinetöityä jaetaan, ovat sukukuntia, ja tämän hengellisen Israelin kussakin sukukunnassa on 12000 jäsentä. Tämä hengellisen Israelin jakaminen kahteentoista yhtä suureen sukukuntaan edustaa heidän lopullista järjestämistään taivaallisessa valtakunnassa. Se ilmaisee tasapainoisen järjestön, missä suosikkijärjestelmällä ei ole sijaa. Pyhässä Raamatussa luku kaksitoista edustaa järjestöä. Jehova Jumala ei siunannut muinaista patriarkka Jaakobia tarkoituksetta kahdellatoista pojalla, joista voi tulla kahdentoista sukukunnan patriarkalliset päät. Sen, mitä Jehova Jumala esikuvasi Israelin kahdessatoista sukukunnassa, hän on täyttänyt ja säilyttänyt näissä kahdessatoista samankokoisessa hengellisen Israelin sukukunnassa, jotka kaikki on sinetöity elävän Jumalan erikoisomaisuudeksi, hänen pyhäksi kansakseen. Kun näitä hengellisen Israelin jäseniä valmistetaan täällä maan päällä ja sinetöidään Jumalan pyhällä hengellä, niin heidät on tavallisesti jaettu erikokoisiin seurakuntiin kautta maapallon.

36. a) Millä tavoin opetuslapsi Jaakob katseli oman aikansa kristillisiä seurakuntia niille kirjoittamassaan kirjeessä? b) Kenelle Johanneksen käskettiin kirjoittaa erikoissanomia Ilmestyskirjan näyssä, ja miksi meidän tulisi olla kiinnostuneita niistä?

³⁶ Ainakin kahdeksan vuotta ennen kuin maallinen Jerusalem ja sen Herodeksen temppeli hävitettiin pakanallisten roomalaisten toimesta v. 70, opetuslapsi Jaakob vertasi oman aikansa kristillisiä seurakuntia hengelliseen Israeliin aloittaessaan yleisen kirjeensä seuraavasti: ”Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.” (Jaak. 1:1) Yli 30 vuotta myöhemmin apostoli Johannesta suosittiin kiehtovalla ilmestyksellä, ja siinä annettiin erikoistunnustus niille seitsemälle seurakunnalle, jotka olivat olemassa vielä silloin, ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan loppuvuosina. Hänen käskettiin kirjoittaa näille seitsemälle lähiseurakunnalle kullekin erilaiset erikoissanomat. Koska näillä sanomilla on suuri merkitys meille tänä 20. vuosisadan kriittisenä aikana, niin taivaallinen viisaus kehottaa meitä tutkimaan, mitä noille seitsemälle ensimmäisen vuosisadan seurakunnalle kirjoitettiin Jumalan henkeytyksestä.

[Alaviitteet]