Miksi hyvät toiveemme toteutuvat varmasti

”Jumala panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa.” – Room. 8:28.

1. Mistä huokaavan luomakunnan yhä useammat jäsenet tällä vuosisadalla ovat saaneet tietoa, ja millainen on heidän toivonsa kaikkien näiden vuosikymmenien jälkeen ja miksi?

TÄLLÄ vuosisadalla yhä useammat ihmisluomakunnan jäsenet ovat saaneet tietoa ”Jumalan lasten ilmi tulemisen” läheisyydestä, ja he tietävät nyt, mitä on pian odotettavissa. Huolimatta kaikesta siitä ’huokailemisesta ja tuskasta’, johon ihmisluomakunta on ollut alistettuna tähän saakka, nämä valistuneet, odottavat ihmiset iloitsevat toivossa. Huolimatta siitä, että kymmeniä vuosia on kulunut siitä, kun tämä ”suuri joukko” alkoi muodostua, myös siihen kuuluvien toivo on elävä. Se elää heidän sydämessään kuin ”elämän puu”, koska se perustuu Raamatun sivuille kirjoitettuun Jumalan lupaukseen. – Sananl. 13:12; Ilm. 7:9; 21:5; Room. 8:19–22.

2. a) Mitä oikeaa asennetta ilmaisten ”suuri joukko” rukoilee Jehova Jumalan kunniaansaattamista? b) Kun ”suureen joukkoon” kuuluvat rukoilevat: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty”, niin mitä toimintaa he rukoilevat ja milloin se tulee täyttymään?

² Ennen kaikkea he toivovat Luojan Jehovan kaikkeudensuvereenisuuden pikaista kunniaansaattamista. He ymmärtävät, että hän on vanhurskas käyttäessään suvereenia valtaansa koko kaikkeuden käsittävässä luomakunnassaan. Siksi he ovat jyrkästi ”alkuperäistä käärmettä”, Saatana Panettelijaa, vastaan, joka arvostelee ja esittää väärin Jehovan suvereenisuuden ja joka on kääntänyt suurimman osan ihmisluomakunnasta sitä vastaan. He esittävät Herran rukouksen Jehovalle ja sanovat: ”Olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matt. 6:9, 10) Näin he rukoilevat, että Jehova itse pyhittäisi nimensä. Hän vastaa tähän rukoukseen lähestyvän ”suuren ahdistuksen” aikana, joka saavuttaa huippukohtansa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Har-Magedonissa ja jota seuraa ”alkuperäisen käärmeen” ja kaikkien hänen demoniseen ’siemeneensä’ kuuluvien sitominen ja syvyyteen heittäminen. – Hes. 36:23; 38:16, 23; 39:27; Ilm. 16:14, 16; 20:1, 2.

3. Mitä tapahtumia todistamaan tämä toiveikkaitten ”suuri joukko” säilyy elossa Ilmestyksen 7:9, 10:n mukaan?

³ Näiden toiveikkaitten ”suuri joukko” tulee säilymään elossa ja todistamaan Jehovan kaikkeudensuvereenisuuden kunniaansaattamisen ja hänen nimensä pyhittämisen. Varsin sopivasti siis Ilmestyksen 7:9, 10 profeetallisesti kuvaa heidän jälkeenpäin seisovan kunniaansaatetun Jumalan valtaistuimen edessä ja hänen itsensäuhranneen Poikansa Jeesuksen Kristuksen edessä ja kiitollisina sanovan: ”Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.”

4. Koska ”suureen joukkoon” kuuluvilla ei ole maailmallisten ihmisten pelkoja, niin mitä he tekevät lempeämielisesti ja syvää kunnioitusta osoittaen maailmallisten viranomaisten edessä?

⁴ Nykyisessä tilanteessa ennen ”suuren ahdistuksen” puhkeamista, jolloin maailma on pelon lamaannuttama, ”suuri joukko” ei pelkää sitä, mitä maailmalliset ihmiset pelkäävät. Rohkeasti siihen kuuluvat noudattavat sitä, mitä apostoli Pietari kirjoitti: ”Pyhittäkää Kristus Herrana sydämessänne ja olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä perustetta teissä olevaan toivoon, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” – 1. Piet. 3:15.

5. Miten he osallistuvat Matteuksen 24:14:ssä esitetyn Jeesuksen ennustuksen täyttymykseen, ja miten he suhtautuvat Jeesuksen käskyyn, jonka Matteuksen 28:19, 20 esittää?

⁵ Epäitsekkäästi he kertovat loistoisasta toivostaan kaikille tavoitettavissa oleville. Näin he osallistuvat Jeesuksen ennustuksen täyttymiseen: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille.” Heidän on nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen noudattaa Jeesuksen käskyä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät . . . ja opettakaa heitä.” – Matt. 24:14; 28:19, 20.

6. Miksi me tulemme olemaan suositumpia kuin aikaisemmin eläneet kristityt, joilla oli samanlainen toivo menneitten vuosisatojen aikana?

⁶ Keillään muilla ei ole sellaista Raamattuun perustuvaa toivoa kuin meillä. Se on parasta, mitä voimme antaa toisille. Toivomme on aarre, josta tulee iloita. Meitä käsketään: ”Iloitkaa toivossa.” (Room. 12:12) Me voimme luottavaisesti odottaa sen toteutumista pian. Me emme turhaan odota kestävinä sen toteutumista. Aikaisemmat kristityt vain odottivat iloiten sitä, mikä on nyt toteutumaisillaan meille. Me tulemme olemaan hyvin suosittuja, kun saamme todella kokea sen suurenmoisen toteutumisen.

JUMALAN TEOT MYÖTÄVAIKUTTAVAT VARMASTI HYVÄKSI

7, 8. a) Miksi me emme odota liikaa toteutuvaksi? b) Mitä me apostoli Paavalin tavoin tässä suhteessa tiedämme, kuten esitetään Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä?

⁷ Me emme toivo liikaa, jos se mitä toivomme on kirjoitettu Jumalan sanaan. Mikään, mikä on kirjoitettu, ei ole mahdotonta hänelle! Hän ei voi epäonnistua loistoisan lupauksensa täyttämisessä, koska hän on Kaikkivaltias Jumala. Jos me rakastamme häntä ja todistamme sen tottelevaisuudellamme, hän ei jätä toteuttamatta loistoisasti kaikkea, mitä hänen hyvä lupauksensa sisältää. Me tiedämme tämän yhtä hyvin kuin apostoli Paavali ensimmäisellä vuosisadalla. Paavali vakuutti Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä, joka kirjoitettiin noin vuonna 56:

⁸ ”Mehän tiedämme, että Jumala panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa,a niiden jotka ovat hänen tarkoituksensa mukaan kutsuttuja, sillä ne, jotka hän on ensiksi tunnustanut, hän on myös ennalta määrännyt muovailtaviksi Poikansa kuvan mukaisiksi, jotta hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Sitä paitsi ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös julistanut vanhurskaiksi. Lopuksi ne, jotka hän on julistanut vanhurskaiksi, hän on myös kirkastanut.”

9. Miten Kirkkoraamattu ja monet nykyaikaiset raamatunkäännökset kääntävät Roomalaiskirjeen 8:28:n, mutta miten toiset nykyaikaiset käännökset esittävät kohdan samalla tavalla kuin Uuden maailman käännös?

⁹ Suomalaisessa Kirkkoraamatussa Roomalaiskirjeen 8:28 kuuluu: ”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.” Varsin monet nykyaikaiset käännökset kääntävät tämän raamatunjakeen samalla tavalla. Mutta Byingtonin The Bible in Living English sanoo: ”Ja me tiedämme, että niille, jotka rakastavat Jumalaa, Jumala antaa kaiken hyvään johtavan myötävaikutuksen, niille jotka on kutsuttu hänen tarkoituksensa mukaan.” Rotherhamin The Emphasised Bible sanoo: ”Me tiedämme edelleen, että Jumala panee kaiken vaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa.” Uusi testamentti nykysuomeksi sanoo: ”Me tiedämme, että Jumala johtaa kaiken niiden parhaaksi, jotka rakastavat häntä.”

10, 11. a) Mitä ovat ne teot, jotka Jumala panee myötävaikuttamaan yhdessä kutsuttujen hyväksi? b) Millaisia henkilökohtaisia tekoja ei pitäisi sisällyttää siihen ”kaikkeen”, mikä mainitaan Roomalaiskirjeen 8:28:ssa?

¹⁰ Se kaikki, mikä mainitaan Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä, tarkoittaa Jumalan tekoja, ei ihmisen. Sen mukaan mitä on kirjoitettu Jumala panee omat työnsä myötävaikuttamaan yhdessä niiden kutsuttujen hyväksi, jotka rakastavat häntä, koska hän haluaa heidän saavuttavan Valtakunnan, johon hän on kutsunut heidät. Mutta jos joku, joka väittää olevansa taivaalliseen valtakuntaan ehdolla oleva kastettu kristitty, toimii vastoin taivaallista kutsumustaan, me emme voi odottaa, että Jumala panee sellaisen toiminnan koitumaan rikkojan hyväksi tai edes että tämä toiminta automaattisesti vaikuttaisi hänen hyväkseen. Jos esimerkiksi henkilö, joka tunnustaa olevansa taivaallisen kutsumuksen omaava kristitty, osallistuu liian innokkaasti urheiluun rentoutuessaan ja hänen sääriluunsa tai nilkkansa murtuu, niin paneeko Jumala tämän vamman vaikuttamaan urheilijan hyväksi? Tai jos kutsuttu kristitty heikkouden hetkenä tai väärien halujen vallassa haluaa kulkea bordellialueen läpi uteliaisuudesta tai nähdäkseen prostituoitujen houkuttelevan toisia miehiä moraalittomuuteen ja hän itse lankeaa porton viettelysten uhriksi ja harjoittaa haureutta, niin voidaanko odottaa, että Jumala panee tämän kokemuksen vaikuttamaan synnintekijän hyväksi? Onko sellaisella Jumalan koetukselle panemisella hyvää vaikutusta?

¹¹ Se, mihin tällainen fyysinen tai moraalinen vahinko johtaa, riippuu täysin siitä, miten kyseinen yksilö suhtautuu epäviisaan menettelynsä seurauksiin. Hän voisi ottaa opikseen tällaisesta kovasta kokemuksesta. Mutta tekeekö se, että hän ottaa kokemuksensa opikseen, koko asian Jumalan teoiksi, erikoisesti siksi, että Hän saattaa osoittaa armoa asiassa? Varmaankaan ei! Sitä ei pitäisi sisällyttää siihen ”kaikkeen”, minkä Paavali mainitsee Roomalaiskirjeen 8:28:ssa.

12. Millaisia ovat luonteeltaan kaikki Jumalan teot, jotka luetellaan Roomalaiskirjeen 8:29, 30:ssä, ja missä järjestyksessä Paavali esittää ne?

¹² Kun luemme edelleen jakeet 29 ja 30 ja panemme merkille siinä luetellut Jumalan teot, havaitsemme, että kaikki Jumalan ennalta määrätyille kutsutuille kristityille suorittamat teot ovat poikkeuksetta hyviä. Ne vaikuttavat myös yhdessä Valtakunnan perillisen hyväksi Jumalan asiainkäsittelyn jokaisessa vaiheessa. Esittäessään vaiheet päinvastaisessa järjestyksessä Paavali kirjoittaa: ”Sillä ne, jotka hän on ensiksi tunnustanut, hän on myös ennalta määrännyt muovailtaviksi Poikansa kuvan mukaisiksi, jotta hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Sitä paitsi ne, jotka hän on ennalta määrännyt, hän on myös kutsunut, ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös julistanut vanhurskaiksi. Lopuksi ne, jotka hän on julistanut vanhurskaiksi, hän on myös kirkastanut.”

13. a) Milloin Jumala kirkastaa ne, jotka julistetaan vanhurskaiksi? b) Millä perusteella, yksilöitten julistaminen vanhurskaiksi tapahtuu?

¹³ Milloin Jumala suorittaa kirkastamisen? Kun hän antaa suosituille oikealle puolelleen korotetun Esikoispoikansa tuntemuksen loiston. Siten Jumala saattaa heidät tielle, joka johtaa taivaalliseen kirkkauteen. Tämän ensimmäisen tekonsa jälkeen Jumala voi seuraavaksi julistaa heidät vanhurskaiksi, mutta vain siinä tapauksessa, että he uskovat kirkastettuun Kristukseen siinä määrin, että luovuttavat itsensä eli antautuvat Jumalalle varauksitta.

14. a) Miten joku voi tulla kuulumaan Jumalan ’kutsumien’ joukkoon? b) Miten joku voi kuulua Jumalan ’ennaltamäärättyjen’ joukkoon?

¹⁴ Miten Jumala sitten kutsuu kirkastetun Poikansa antautuneen, kastetun opetuslapsen, jotta hänet voitaisiin ’siirtää hänen rakkautensa Pojan valtakuntaan’? (Kol. 1:13) Jumala tekee sen siittämällä hänet hengellään, niin että hänestä tulee hengestä siinnyt Jumalan poika. Sitten Jumala voi kutsua sellaisen hengellisen pojan tulemaan osaksi taivaallista valtakuntaa, mistä voivat nauttia vain ne, jotka lopulta herätetään henkielämään taivaaseen. (1. Kor. 15:43–50) Jumala määräsi ennalta, että hänen Poikansa yhteydessä pitäisi olla veljien joukko, joilla on samanlainen jumalallinen luonto ja jotka on muovailtu hänen Esikoispoikansa, Jeesuksen Kristuksen, kuvan mukaisiksi. Kutsumisen jälkeen Jumalan hengestäsiitetystä lapsesta tulee siis ennalta määrätyn luokan jäsen, jossa luokassa hänen täytyy osoittautua uskolliseksi maalliseen kuolemaansa asti. Jumala määräsi ennalta tämän luokan, ei ketään tähän luokkaan pääsevää yksilöä nimeltä. Jumala määräsi ennalta, että Kristuksen taivaallisten veljien lukumäärä olisi 144 000, mutta ei siinä yhteydessä maininnut keitään yksilöitä nimeltä. – Ilm. 14:1–3.

15. Milloin ja miten Jumala on ”ensiksi tunnustanut” ennalta määrätyt?

¹⁵ Roomalaiskirjeen 8:29, 30:ssä apostoli Paavali mainitsee, että sen kristittyjen luokan, jota Jumala ryhtyy kirkastamaan eli kunnioittamaan ja korottamaan, julistamaan vanhurskaaksi, kutsumaan ja ennalta määräämään, hän ”on ensiksi tunnustanut”. Tämän Jumala teki Eedenin puutarhassa, kun hän antoi oman ’vaimonsa’ ”siementä” ja tämän ”siemenen” voitokasta urotekoa koskevan ennustuksensa. (1. Moos. 3:15) Siten tuhansia vuosia ennen kuin tämä ”siemen” tuli olemassaoloon, Jumala ensimmäisenä tunnusti sen ja sen erikoistyömääräyksen tarpeen. Siitä lähtien Jumala on ”ensiksi tunnustanut” velvoituksensa sellaisen ”siemenen” tuottamiseen. Siten tämä tuli ensiksi Jumalan ohjelmassa. Niinpä sen, minkä Jumala piti ’ensiksi tunnustamisen’ arvoisena, hän piti mielessään ja sydämessään kaiken aikaa tuottaakseen tämän ”siemenen” Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja tämän Pojan uskollisissa hengestä siinneissä opetuslapsissa. Kaiken aikaa tämän ”siemenen” herättämiseen saakka Jumala tiesi sen ennalta ja antoi sille erikoisen suositun tunnustuksen.

16. a) Miten hänen ”kaikki tekonsa”, joista kerrotaan Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä, täyttävät osansa? b) Mikä on siis varmaa kaikille niille, ”jotka ovat hänen tarkoituksensa mukaan kutsuttuja”?

¹⁶ Kenen ”tekoja” ovat siis alusta loppuun saakka ne teot, jotka on lueteltu Roomalaiskirjeen 8:28–30:ssä? Ne ovat Jumalan ”tekoja”. Ja koska hän on johdonmukainen Jumala, täysin sopusoinnussa itsensä kanssa kaikissa menettelyissään, hän ”panee kaikki tekonsa myötävaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa”. Ei yksikään hänen ”kaikista teoistaan” ole ristiriidassa hänen kaikkien muitten tarkoituksellisten tekojensa kanssa. Nämä teot etenevät järjestyksellisesti, yksi johtaa toiseen ja valmistaa siihen. Jumalan tarkoitus on suurenmoinen, ja hän tietää tarkoin, kuinka toteuttaa sen menestyksellisesti. Siksi ”ne jotka ovat hänen tarkoituksensa mukaan kutsuttuja” voivat olla varmoja siitä, että hän ei koskaan epäonnistu. Jos he pysyvät uskollisina ja ovat rakkaudellisessa yhteistoiminnassa hänen kanssaan, he saavat varmasti osan hänen tarkoituksensa toteutumisessa saamalla osallistua aktiivisesti hänen taivaalliseen valtakuntaansa Jeesuksen Kristuksen kanssa.

TOINEN EDELTÄ TIEDETTY LUOKKA

17. Mikä rakkaudellinen tarkoitus Jumalalla oli kutsuttujen, ennalta määrättyjen, yhteydessä ja mistä lähtien?

¹⁷ Näiden ”kutsuttujen” välityksellä, jotka Jumala on ”ensiksi tunnustanut”, hän täyttää rakkaudellisen tarkoituksen. Tämä tehtiin selvästi tunnetuksi 2 083 vuotta Aadamin luomisen jälkeen, nimittäin vuonna 1943 eaa. Silloin Jumala sanoi uskolliselle patriarkalle Aabrahamille: ”Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” Tämä siunaus siis sulki piiriinsä maailman ja se oli määrä toteuttaa Aabrahamin ”siemenen” välityksellä. (1. Moos. 12:1–3; 22:17, 18) Tämä ennalta määrätty ”siemen” käsittäisi Jeesuksen Kristuksen ja hänen 144 000 ”kutsuttua” opetuslastaan. (Ilm. 7:1–8; 14:1–3; Gal. 3:16, 29) Jumalan Aabrahamille antama yksinkertainen lupaus osoitti Hänen ennalta tietämyksensä ”siemen”-luokasta, vaikkei hän maininnutkaan sen tarkkaa lukumäärää. Vasta Raamatun viimeinen kirja esittää meille lukumäärän.

18. Mitä Jumala käytti Kristusta edeltävinä aikoina yksilöitä ja ihmisryhmiä esikuvaamaan eli valaisemaan profeetallisesti?

¹⁸ Kristusta edeltävinä muinaisina aikoina oli yksilöitä ja ihmisryhmiä, jotka tulivat Aabrahamin luonnollisten jälkeläisten ystäviksi. Jumala käytti näitä esikuvana eli profeetallisina esimerkkeinä meidän oman aikamme ihmisistä, joista tulisi vielä maan päällä olevien ”kutsuttujen” pienen jäännöksen ystäviä ja jotka olisivat heidän yhteydessään.

19. Millä tavalla Ilmestyksen 7:9–14 kuvaa Kristuksen ”kutsuttujen” opetuslasten jäännöksen yhteydessä aktiivisesti toimivia ja mikä etu heillä on oleva lähitulevaisuudessa?

¹⁹ Kristityn apostoli Johanneksen noin vuonna 96 kirjoittama Raamatun viimeinen kirja ennusti ja kuvasi nämä ”kutsuttujen” jäännöksen toimeliaat toverit ”suureksi joukoksi”, jonka määrää ei mainittu. Tämän ”suuren joukon” jäsenet varjellaan elossa tulevan ”suuren ahdistuksen” läpi, niin, Har-Magedonissa käytävän ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan” läpi, ja se astuu uuteen järjestykseen puhdistettuun maahan Jeesuksen Kristuksen ja hänen 144 000 ”kutsuttunsa” tuhatvuotiseen hallituskauteen. Ilmestyksen 7:9–14:ssä kerrottu profeetallinen kuva tästä ”suuresta joukosta” selitettiin suusanallisesti ja myös painettuna vuonna 1935. – Ilm. 16:14, 16.

20. Kuinka monta suureen joukkoon viittaavaa esikuvaa ja profetiaa on esitetty julkaisuissamme vuoden 1935 jälkeen, ja miksi suureen joukkoon kuuluvien toivo on ainutlaatuinen ja silti varmasti toteutuva?

²⁰ Sen jälkeen seuranneitten 45 vuoden aikana Vartiotorni-seuran julkaisuissa on esitetty ainakin 42 esikuvaa eli profeetallista kuvausta tästä Har-Magedonissa säilyvien ”suuresta joukosta”. (Ks. vuonna 1957 julkaistusta kirjasta Sinä voit säilyä Harmagedonissa Jumalan uuteen maailmaan sivuja 367 ja 368.) Kaikki nämä esikuvat ja profetiat osoittavat, että Jumalalla oli vain hyvä tarkoitus tätä edeltä tiedettyä ”suurta joukkoa” kohtaan. Se johtuu siitä, että sekin rakastaa häntä. Monet siihen kuuluvista ovat olleet halukkaita todistamaan murtumattoman rakkautensa häntä kohtaan aina marttyyrikuolemaan saakka. Tosiaankin ”suuren joukon” eteen asetettu toivo on sellainen, mitä ei ole tarjottu ihmisluomakunnan suurelle enemmistölle. Vaikka siihen kuuluvilla on ainutlaatuinen ja suurenmoinen toivo, he luottavaisesti odottavat sen pian toteutuvan. Tämä heidän elävä toivonsa ei tuota koskaan pettymystä, sillä Jumala, joka antaa toivon, on uskollinen. Hänen heitä koskeva lupauksensa on luotettava ja täyttyy varmasti: ”Valtaistuimella istuva on levittävä telttansa heidän ylitseen. He eivät tule enää näkemään nälkää eivätkä enää janoa, eikä auringon hehku ole sattuva heihin eikä mikään paahtava kuumuus, koska Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on paimentava heitä ja opastava heidät elämän vetten lähteille. Ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään.” – Ilm. 7:15–17.

[Alaviitteet]