Hyökkäys näkymättömästä maailmasta
JOITAKIN vuosia sitten suoritettiin useissa maissa 25 000 ihmisen keskuudessa tutkimus, jotta olisi saatu selville, ”olivatko he hereillä ja hyvässä terveydentilassa ollessaan jolloinkin kuulleet ääntä, nähneet hahmoa tai tunteneet kosketusta, mitä ei voitaisi selittää luonnollisella tavalla”. Tämän laajakantoisen tiedustelun tuloksia pidettiin hämmästyttävinä, koska sellaisten henkisesti terveitten ihmisten luku, jotka yksistään Englannissa olivat saaneet tällaisia selviä vaikutelmia, oli 10 prosenttia.1
Oliko tämä hyökkäys näkymättömästä maailmasta? ”Hölynpölyä”, sanovat monet nykyiset psykologit, jotka haluavat käyttää sanaa ”harha-aistimus”. Toisaalta parapsykologit eivät ole niin epäuskoisia, koska he ovat todenneet liiaksi sellaista, mitä tiede ei voi selittää, kuten esimerkiksi ekstrasensoriset eli aisteista riippumattomat havainnot.
Lisäksi on ilmoitettu paljon näkymättömästä maailmasta tehtyjä hyökkäyksiä. Usein niillä on luotettavat todistajat. Sitä paitsi maailmallinen psykologi, joka ei usko Jumalan sanaan, pyhään Raamattuun, on mitä epäilyttävin auktoriteetti kristityille. Ne, jotka lukevat Raamattuaan, tietävät, että henkeytetyt Kirjoitukset kertovat jumalattomien henkiluomusten olevan olemassa, ja ”voi maata” meidän aikanamme! Miksi? Koska ”se . . . jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, . . . heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa”. Ihmisen täytyy näin ollen katsoa suoraan silmiin sitä tosiasiaa, että Perkele ja hänen enkelinsä ovat maan seutuvilla olevia näkymättömiä voimia, joiden olemassaolo merkitsee ”voi”-huutoa. ”Pahan [paholaisen, Um] palavat nuolet” eivät ole suinkaan mielikuvituksen tuotetta. – Ilm. 12:9, 12; Ef. 6:16, Um.
Eräs Saatanan näkymättömien voimien keino ahdistuksen aiheuttamiseksi ihmiskunnalle on ihmisten kiusaaminen heidän yrittäessään nukkua. Jotkut kertovat toisinaan näkymättömien käsien vetävän peittoja sekä kiusaavan heitä kosketuksilla, mitkä pitävät heidät hereillä. Saattaapa vuodekin kohota, heilua tai kulkea ympäri. Muuan epäilijä, englantilainen taiteilija, kuuli tällaisesta häirinnästä ja meni asumaan erääseen Polingissa, Sussexissa, olevaan taloon. Hän ei ole enää epäilijä. Hän kertoi: ”En ehtinyt nukkua huoneessa kauankaan, kun heräsin hätkähtäen tuntien, että joku oli kohottanut allani olevaa vuodetta. Ajattelin, että se saattaisi olla joku, joka oli kätkeytynyt sinne pelästyttääkseen minua. Suoritin etsiskelyn, mutta en löytänyt mitään. Myöhemmin heilutettiin vuodettani kovasti, ja minua pyöritettiin ympäri kuin hyrrää. Kun sain aikaa kootakseni ajatuksiani, huomasin makaavani poikkipuolin vuoteella, ja enin osa vuodevaatteistani oli lattialla.”2
Eräs vaikuttavimmista tapauksista, joiden sanotaan tulleen parapsykologi J. B. Rhinen tietoon, oli 14-vuotiaan pojan kokemus, jonka kimppuun hyökättiin usein makuuhuoneessa. Kun poika meni erään papin huoneeseen nukkumaan, niin vuode tärisi niin voimakkaasti, että hänen oli noustava ja yritettävä nukkua raskaassa nojatuolissa. Kun pappi kumartui hänen ylitseen, nojatuoli kallistui toiselle puolelle ja kaatui heittäen pojan lattialle. Pappi, joka yritti samaa asentoa nojatuolissa, ei kyennyt edes kallistamaan sitä.3
Eräässä toisessa tapauksessa, mikä sattui Runcornissa, Cheshiressä, Englannissa, sanomalehti kertoi, kuinka näkymättömät kädet ”heittivät pojan jatkuvasti vuoteesta yöllä”.4 Papit, jotka ovat nähneet ja ilmoittaneet tällaisen hyökkäyksen, eivät ole useinkaan kyenneet pysähdyttämään niitä, onpa heidän itsensäkin kimppuun hyökätty. Niinpä Runcornin tapauksessa esiintynyt henki kohteli spiritistien julkaisun The Psychic Newsin mukaan metodistipappi W. H. Stevensiä pahoin heittämällä Raamatun häntä kohti.5
Hyökkäykset ovat näin ollen usein senlaatuisia, että niitä on mahdoton selittää unista tai mielikuvituksesta johtuviksi. Mm. eräs lontoolainen sanomalehti kertoo Epsomissa asuvasta miehestä ja vaimosta, kuinka tämä vaimo sai kokea häirintää makuuhuoneessa. Kysymyksessä ei ollut vaimon mielikuvitus, koska mies sanoi:
”Betty istui eräänä yönä vuoteessa, kun jokin alkoi vetää häntä olkapäistä. Se laahasi häntä kohti ikkunaa. Se kohotti hänen ruumiinsa niin, että vain hänen säärensä ja lantionsa koskettivat vuodetta. Hän huusi apua. Tartuin hänen sääriinsä. Mutta mikä se sitten olikin, sillä oli suuri voima. En voinut alussa pidättää sitä. Minäkin tunsin meneväni ikkunaa kohti. Sitten se näytti aivan äkisti hellittävän voimansa, ja Betty putosi.”6
Kaikkialta maailmasta saapuu näiden kiusallisten häiriöitten viestejä. Panama Cityn Herald kertoi 18-vuotiaasta tytöstä, jota henget kiusasivat. Hänen kimppuunsa hyökättiin hänen ollessaan kaupungin viranomaisten ja lääkärin seurassa. ”Claritan kättä purtiin pitäessäni sitä”, sanoi eräs kaupungin viranomainen. Lääkäri selitti: ”Olin aina pitänyt tätä maailmaa näkyvänä, mutta nytpä onkin olemassa jotakin tuntematonta, voima, mitä ei näy, mutta mikä voidaan kuitenkin tuntea.”7 Malaijilaisessa kylässä Jelutongissa, Penangissa, oleva taloryhmä oli lasten kimppuun tehtyjen hyökkäysten näyttämönä. Eräs singaporelaislehti sanoi: ”Hengen sanotaan hyökänneen nuorten tyttöjen ja lasten kimppuun ja riisuvan heidät toisinaan alasti sekä usein pannen heidät valittamaan hädissään.”8 Tällaiset hyökkäykset muistuttavat niistä onnettomista manaajista, joista Raamattu sanoo, että ”mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.” – Apt. 19:16.
Äskettäin ilmestynyt kirja Evidence of Satan in the Modern World (Saatanan ilmeisyys nykymaailmassa)9 kertoo monia tositapahtumia, ei ainoastaan pahojen henkien hyökkäyksistä vaan myös vihaisista keskusteluista niiden manaamista yrittäneitten ja jumalattomien henkien välillä.
Paholaiset vaivaavat monissa tapauksissa ihmisiä puhumalla heille. Tällaiset ihmiset sanovat kuulevansa ”ääniä”. Tätä kutsutaan selkeäkuuloisuudeksi spiritistien piireissä, ja spiritistit ovat kirjoittaneet lukuisia kirjoja paholaisäänien sanelun perusteella. Mutta nämä äänet kiusaavat monia ja taivuttavat heidät harjoittamaan väkivaltaa, murhaamaan ja tekemään itsemurhia. Muuan singaporelainen mies kuuli äänen neljä päivää käskevän häntä tekemään itsemurhan. Hän teki sen. Hänen vaimonsa sanoi miehensä kertoneen hänelle hengen käskyistä, mutta hän piti sitä jättiläispilana.10
Kymmeniä esimerkkejä näkymättömästä maailmasta tehdyistä vahingollisista hyökkäyksistä esitetään kirjasessa, jonka on julkaissut Vartiotorni-seura ja jonka painos on loppunut. Sen nimi on ”Kuolleitten kanssa puhuminen”. Se kertoi muun muassa:
”Chicagon News toimeenpani spiritististen ilmestysten tutkinnan ja tuli seuraaviin johtopäätöksiin: ’Niihin ääniin nähden, joille monet kääntävät korvansa, tein sen huomion, että ne kuiskuttavat kernaammin pahaa kuin hyvää. . . . Mutta jos seurustelu kerran on aloitettu, niin tarvitaan päättäväinen, luja tahto, jotta voitaisiin torjua näitä ”ääniä” tai pahoja voimia. . . . Ei ole koskaan turvallista antaa tahtoasi, sieluasi eli itseäsi näille ylimaailmallisille voimille. . . . Tapasin rouvan, jonka äänet olivat saaneet surmaamaan oman lapsensa hukuttamalla sen kylpyammeeseen. . . . tapasin miehen, joka sanoi, että äänet olivat vaatineet häntä lyömään erästä nuorta miestä, joka tuli juuri ravintolasta. [Hän löi . . .]. . . . On olemassa satoja muita tällaisia tapauksia.’”
Ennen Nooan ajan vedenpaisumusta ”maa tuli täyteen väkivaltaa” pahojen henkien toiminnan tähden. (1. Moos. 6:1–11) Nyt paholaiset, jotka panevat ihmiset hyökkäämään toisten ihmisten kimppuun, aiheuttavat paljon väkivaltaa. Suuri osa ”voi”-huudoista johtuu siis näkymättömästä maailmasta tehdyistä hyökkäyksistä. Kristittyjen täytyy olla valmiina hengelliseen sodankäyntiin ymmärtäen olevansa paholaisen ”palavien nuolien” erityisiä maalitauluja.
LÄHDEAINEISTOA
1 E. Gurney: ”Phantasms of the Living”.
2 E. Thurston Hopkins: ”Ghosts over England”.
3 ”Philadelphia News”, 27.8.1949.
4 ”Victoria (Canada) Daily Colonist”, 14.5.1953.
5 ”New York Journal American”, 15.10.1953.
6 ”London Daily Mail”, 17.7.1950.
7 ”Panama City Herald”, 19.5.1953.
8 ”Sunday Times”, 30.8.1953.
9 ”Léon Christiani”, Macmillan, 1962.
10 ”The Straits Times”, 15.12.1953.