23. luku

”Pedon kuva”

1, 2. Minkä välikappaleen kautta ”ensimmäinen peto” vaatii epäjumaloimista, kuten ilmestysnäky osoittaa?

KUVIA on kauan käytetty epäjumalanpalveluksen harjoittamisessa. ”Ensimmäinen peto”, ts. Saatanan maailmanlaajuinen poliittinen järjestö, haluaa olla epäjumaloitu. Se suosittelee, itse asiassa vaatii, että sitä epäjumaloitaisiin kuvan avulla. Se tekee tuon suosituksen seitsemännen päänsä välityksellä. Apostoli Johannekselle annetussa ilmestysnäyssä kuvataan ”toisen pedon”, kaksisarvisen maasta nousevan pedon, tekevän tämän epäjumaloimista koskevan ehdotuksen. Mutta kun muistamme, että tämä kaksisarvinen maapeto on sama kuin merestä nousseen ”ensimmäisen pedon” seitsemäs pää, niin meitä huvittaa havaitessamme, miten ”ensimmäinen peto” tekee itse itsensä epäjumaloimista koskevan ehdotuksen, vaikka tekeekin sen oman seitsemännen päänsä välityksellä. Pane merkille, miten Johannes kuvailee tämän Ilm. 13:14, 15:ssä:

² ”Ja se villitsee [johtaa harhaan, Um] maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.”

3. Miten kaksisarvinen maapeto puhuu niin kuin Saatana, ja miksi sen onnistuu johtaa maan asukkaat harhaan?

³ ”Suuri lohikäärme”, Saatana, on aina suosinut epäjumalanpalvelusta. Kun siis kaksisarvinen maapeto edelleen ”puhui niinkuin lohikäärme”, niin se tätä matkien tekee epäjumaloimista koskevan ehdotuksen ihmisen historian erittäin ratkaisevana aikana. Siinä se edelleen johtaa harhaan ”maan päällä asuvaiset”. Siitä lähtien kun se nousi maasta seitsemäntenä maailmanvaltana se on eksyttänyt ihmiskunnan pois Jumalasta ja hänen messiaanisesta valtakunnastaan ”niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä [ensimmäisen] pedon nähden”. Miksi sen ei pitäisi johtaa maan asukkaita harhaan? Jo sen suorittamat ”ihmeet” ilmaisevat sen samaksi kuin ”väärä profeetta”, jonka suusta lähtee ”kolme saastaista henkeä [henkeytettyä ilmaisua, Um], sammakon muotoista”, jotka kokoavat ”koko maanpiirin kuninkaat” ja heidän sotajoukkonsa tuhoisaan sotaan Jehova Jumalaa vastaan Harmagedonissa. – Ilm. 16:13–16.

4. Miten voimme tunnistaa kaksisarvisen maapedon ”vääräksi profeetaksi”?

⁴ Johtolanka, jonka perusteella voidaan osoittaa, että tämä ”väärä profeetta” on sama kuin kaksisarvinen maapeto, löydetään Harmagedonin sotaa koskevasta selostuksesta, jossa – Ilm. 19:20:ssä – kuvaillaan ”ensimmäisen pedon” vangitseminen. Kuka vangitaan sen mukana? ”Väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet.”

5. Miten voimme saada selville, milloin ”väärä profeetta” antoi neuvon ”pedon kuvan” tekemisestä?

⁵ Kriittisellä hetkellä kaksisarvinen maapeto ”vääränä profeettana” ”yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi”. (Ilm. 13:14) Tuohon aikaan ”ensimmäinen peto” on saanut ”miekanhaavan”, joka vertauskuvaa raskasta tappiota ensimmäisessä maailmansodassa vuosina 1914–1918. Siksi ”pedon kuvan” tekemistä koskeva neuvo on täytynyt antaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joka päättyi aselevon allekirjoittamiseen 11. marraskuuta 1918. Neuvo annettiin Pariisin rauhankonferenssissa. Mitä sellaista neuvon mukaan toimivat sitten tekivät, joka oli epäjumalinen ”kuva”?

6. Selitä, mikä ”pedon kuvan” olisi oltava ja missä se saa täyttymyksensä nykyään.

⁶ Jehova Jumalan laki kieltää ihmistä tekemästä ”kuvaa” palvontaa varten, koska se kääntää ihmiset pois palvomasta ainoaa elävää tosi Jumalaa ja luottamasta Hänen messiaaniseen valtakuntaansa. Tuo epäjumalinen kuva hahmoteltiin ”ensimmäisen pedon” mukaan, joka nousi merestä eikä laskeutunut alas taivaasta, kuten Uusi Jerusalem laskeutuu. ”Ensimmäiselle pedolle” oli lohikäärme, Saatana, antanut ”voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan”. ”Ensimmäisen pedon” täytyy sen tähden vertauskuvata Saatanan näkyvää kaikenkäsittävää poliittista maailmanjärjestöä. (Ilm. 13:1, 2; 20:1, 2, 10) Ollakseen siis ”pedon kuva” tuon ihmistekoisen epäjumalan täytyisi olla myös poliittinen järjestö ja ulottuvuudeltaan maailmanlaajuinen. Sellaiseksi ovat osoittautuneet Kansainliitto ja sen seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat. Tuo kansainvälinen poliittinen maailmanrauhan ja turvallisuuden järjestö on nykyinen ”pedon kuva”.

”KUVAN” TEKEMINEN

7, 8. Miten Ison-Britannian entisen pääministerin Lloyd Georgen lausunnot todistavat, että kaksisarvinen maapeto käski ihmisiä tekemään vertauskuvallisen ”[ensimmäisen] pedon kuvan”?

⁷ Historialliset tosiseikat osoittavat, että kaksisarvinen maapeto käski ihmisiä tekemään tämän vertauskuvallisen ”[ensimmäisen] pedon kuvan”. Silloinen Ison-Britannian pääministeri David Lloyd George oli vuoden 1919 rauhankonferenssin huomattavimpia jäseniä. Muistuttaessaan maanmiehiään siitä, mitä hän oli tehnyt rauhan hyväksi Lloyd George viittasi itseensä eräässä puheessaan, minkä hän piti Isossa-Britanniassa vuoden 1931 alkupuolella, ja sanoi:

”Se jäsen, joka valittiin tässä kaupungissa neljäkymmentä vuotta sitten, teki ensimmäisen esityksen liittoutuneiden päävaltiomiesten kokoontumiseksi Pariisiin 1919, esityksen, jolle Kansainliiton sopimus jälkeenpäin perustettiin. Ministeristö, jonka päänä minä olin, oli ainoa hallitus maailmassa, joka oli ennen neuvottelukokouksen kokoontumista ja jopa ennen kuin aselepokaan oli allekirjoitettu, huolellisesti valmistanut suunnitelmien ääripiirteet tämän esityksen periaatteen voimaanpanemiseksi. Vieläpä sodan tuskallisimpienkin hetkien aikana istuivat tämän ministeriön komiteat valmistamassa suunnitelmaa kansain liittoutumisen aikaansaamiseksi varmistaakseen rauhan maan päällä.”a

⁸ Lloyd George vahvisti edellä mainitun muistelmiensa (Memoirs) 28. luvussa:

”Rauhankonferenssissa todettiin, että vain Ison-Britannian hallitus oli ryhtynyt toimenpiteisiin käytännöllisen suunnitelman laatimiseksi Rauhanliiton peruskirjaksi. Presidentti Wilsonilla ei ollut muuta kuin epämääräinen ajatus ja huomiotaherättävä kielen käyttö. Hän ei ollut yrittänyt kehittää ajatuksiaan miksikään konkreettiseksi suunnitelmaksi.” – Ks. Kultaista Aikaa (engl.), n:o 402, 13.2.1935, s. 311.

9. a) Miten toinen tuon kaksisarvisen pedon sarvista osallistui ”kuvan” puolesta puhumiseen? b) Mitä Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvosto teki edistääkseen tuota epäjumalista palvontaa? c) Minkä varoituksen Jumalan edustajat antoivat?

⁹ Pariisin rauhankonferenssissa vuoden 1919 alkupuolella T. Woodrow Wilson, joka oli Ison-Britannian ensimmäisen maailmansodan aikaisen liittolaisen, Yhdysvaltain, presidentti, kannatti Kansainliittoa. Hän sai hyväksytyksi Kansainliiton peruskirjan osana ehdotetusta rauhansopimuksesta ja sai puolelleen sellaisten suurvaltain johtajien kannatuksen kuin ”Tiikerin”, Georges B. E. Clemenceaun, Ranskan pääministerin, joka valittiin Pariisin rauhankonferenssin pysyväksi puheenjohtajaksi. Kun rauhansopimus – johon sisältyi oleellisena osana Kansainliiton peruskirja – oli hyväksytty, niin Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi kuitenkin ratifioimasta sopimusta ja myöhemmin (25.8.1921) tehtiin erillisrauha voitetun Saksan kanssa. Toisaalta (protestanttinen) Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvosto suosi Kansainliittoa ja lausui sanomassaan presidentti Wilsonille rauhankonferenssissa:

”Tämä liitto ei ole pelkästään poliittinen keino; se on pikemminkin Jumalan Valtakunnan poliittinen ilmaus maan päällä. . . . Kirkko voi antaa hyvän tahdon hengen, mitä ilman mikään Kansainliitto ei voi kestää. . . . Kansainliiton juuret ovat evankeliumissa. Samoin kuin evankeliumin, senkin päämäärä on ’rauha maassa, hyvä tahto ihmisiä kohtaan’.”

Myöhemmin samana vuonna, sunnuntaina 7. syyskuuta, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti sanoi kuitenkin esitelmässään 7000 kuulijalleen, ”että Herran epäsuosio kohtaa kuitenkin varmasti liittoa, koska papisto – sekä katolinen että protestanttinen – väittäen edustavansa Jumalaa, on hylännyt hänen suunnitelmansa ja kannattanut Kansainliittoa tervehtien sitä Kristuksen valtakunnan poliittisena ilmauksena maan päällä”. – Star-Journal, Sandusky Ohio, 8.9.1919.

10. Milloin Kansainliitto virallisesti perustettiin, ja milloin se hajotettiin?

¹⁰ Kansainliitto perustettiin virallisesti vasta 10. tammikuuta 1920, päivänä, jolloin Versailles’n rauhansopimuksen ratifioimisasiakirjoja vaihdettiin Pariisissa. Vuonna 1919 oli sovittu Kansainliiton päämajan sijoittamisesta Geneveen Sveitsiin, ja kansojen ensimmäinen kokous pidettiin tuossa kaupungissa 15. marraskuuta 1920. Kuten historia osoitti, toisen maailmansodan syttyminen vuonna 1939 murskasi Kansainliiton tarkoituksen, ja Kansainliitto hajotettiin muodollisesti 18. huhtikuuta 1946, ja sen omaisuus siirrettiin sen vastamuodostetulle seuraajalle, Yhdistyneille Kansakunnille.

11. Miten Yhdysvallat käytti voimaansa ”pedon kuvan” tekemiseen ja ylläpitämiseen?

¹¹ Kansainliitto nimitti asiantuntijakomitean laatimaan suunnitelman kansainvälisen tuomioistuimen perustamiseksi. Liiton pääsihteeri huomautti, että kansainvälinen tuomioistuin oli oleva ”Kansainliiton tärkein elin”. Liiton ja tuomioistuimen katsottiin täydentävän toisiaan. Tuomioistuin oli tarkoitettu Kansainliiton oikeudelliseksi elimeksi, tuomioistuimeksi. Aikanaan Amerikan Yhdysvallat liittyi tähän kansainväliseen tuomioistuimeen, minkä johdosta sitä syytettiin liittymisestä itse asiassa Kansainliittoon. Ajan mittaan Yhdysvaltain osallisuus Kansainliiton työhön kasvoi jatkuvasti. Tällä tavalla toisen pedon päässä olevat vertauskuvalliset ”kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet” antoivat voimaansa ”[ensimmäisen] pedon kuvan” tekemiseen ja ylläpitämiseen.

12. a) Miten tätä samaa ”pedon kuvaa” kuvaillaan Ilmestyskirjan 17. luvussa? b) Miten se on ”kahdeksas [kuningas]”, ja milloin sille annettiin henki?

¹² On siis historiallisesti oikein sanoa, että kaksisarviselle maapedolle annettiin lupa ”antaa [ensimmäisen] pedon kuvalle henki” ja saada se elämään, toimimaan. (Ilm. 13:15) Tuolla ensimmäisellä pedolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Sen ”kuvalla” oli oleva samat piirteet, vaikka sen ruumis ei olisikaan välttämättä samanvärinen. Ilm. 17:3–17 kuvailee meille tämän hengittävän ”pedon kuvan”. Sen mukaan se on ”helakanpunainen peto”, joka on ”täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea”. Ilm. 17:11:stä me luemme, että tuo helakanpunainen peto ”on itse kahdeksas, ja on yksi [polveutuu, Um] noista seitsemästä [päästä]”, mikä viittaa siihen, että poliittinen ”pedon kuva” on kokonaisuutena itse asiassa kahdeksas maailmanvalta. Se saa kuitenkin kiittää olemassaolostaan seitsemää kuvaannollista ”päätä”, varsinkin seitsemättä ’päätä’, joka antaa sille hengen. Sille annettiin henki toimia 10. tammikuuta 1920.

13. Mikä tarkoitus oli sillä, että ”[ensimmäisen] pedon kuvalle” annettiin elämän henki, ja miten se on toiminut tämän tarkoituksen mukaisesti?

¹³ Mikä tarkoitus oli sillä, että ”[ensimmäisen] pedon kuvalle” annettiin elämän henki? Ilm. 13:15 jatkaa sanoen: ”Että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet [palvoneet, Um] pedon kuvaa, ne tapettaisiin.” ”Pedon kuva” oli tarkoitettu puhumaan, ei turhaan vaan arvovaltaisesti. Se on tehnyt niin erikoisesti Kansainvälisen tuomioistuimensa välityksellä. ”Kuva” oli tarkoitettu palvottavaksi. Olipa se valtuutettu vaatimaankin palvontaa maan asukkailta heidän hallitustensa kautta, sillä noita ihmisiä edustavat heidän kansalliset hallituksensa, jotka olivat tämän kansainvälisen poliittisen järjestön jäseniä. Ne, jotka eivät palvoisi sitä, ”tapettaisiin”. Liiton perustuslain mukaan, joka tunnettiin peruskirjana, jokainen maa, joka rikkoi juhlallisen lupauksensa alistaa kiistansa välitystuomioistuimen ratkaistavaksi sen sijaan, että ryhtyisi suoraan sotaan, ”joutuu automaattisesti lainsuojattomaksi suhteessaan muihin kansoihin, jotka ovat velvolliset katkaisemaan kaikki taloudelliset ja poliittiset suhteensa rikkoneeseen jäseneen”. (The Encyclopedia Americana, 17. osa [vuoden 1929 painos], s. 176) Lopulta oli 63 maata, jotka tunsivat ”pedon kuvan” palvonnan tarpeelliseksi, erääseen aikaan Kansainliiton jäseninä.

14. a) Mitä tämän ”kuvan” kannattajat väittivät ”kuvan” palvomisen välttämättömyydestä? b) Mikä vaikuttava ”kuvan” palvontateko suoritettiin vuonna 1945?

¹⁴ Sen tavan mukaan kuin ”pedon kuva” puhui ja myös sen tavan mukaan kuin sen kannattajat puhuivat, jokaisen maan päällä olevan ihmisen elämä riippui tämän kansainvälisen poliittisen ”kuvan” palvonnasta. Ilman sen olemassaoloa ja toimintaa ei maailmansotaa voitaisi estää; toinen maailmansota tuhoaisi kaiken sivistyksen. Jokainen ”tapettaisiin”. Jokaisen oman edun mukaista oli palvoa ”kuvaa” tai joutua seurausten tappamaksi. Kun toisen maailmansodan syttyminen todisti poliittisen ”pedon kuvan” tehottomaksi silloisessa muodossaan, niin Kansainliitolle varattiin vuonna 1945, sodan jälkeen, seuraaja, uudessa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön muodossa. Jo tämä teko oli mitä vaikuttavin ”pedon kuvan” palvontateko. Kansainvälisesti uskottiin, että maailma ei voisi ilman sitä olla olemassa vasta-aloitetulla atomikaudella. ”Pedon kuvan” täytyy olla olemassa ja sitä täytyy palvoa, jotta itse ”peto” voisi jatkaa olemassaoloaan maan päällä.

15, 16. Millä tavalla jonkin aikaa sitten viitattiin siihen, miten kipeästi ”kuvaa” tarvitaan elämään ja toimimaan tehokkaasti?

¹⁵ Jonkin aikaa sitten, kun Neuvostoliiton ja sen neljän satelliittivaltion joukot olivat suorittaneet Tšekkoslovakian ”salamamiehityksen” 21. elokuuta 1968, viitattiin siihen, miten kipeästi ”pedon kuvaa” tarvitaan elämään ja toimimaan tehokkaasti ”kolmantena voimana”. Yhdistyneitten Kansakuntien silloinen pääsihteeri U Thant ilmaisi ajatuksensa, koska Yhdistyneitten Kansakuntien kahden voimakkaimman jäsenen voimatasapaino oli niin horjuva.

¹⁶ Puhuessaan 19. syyskuuta 1968 lounaalla, joka järjestettiin Yhdistyneiden Kansakuntien entisen pääsihteerin, edesmenneen Dag Hammarskjöldin, kunniaksi perustetun säätiön tukemiseksi, U Thant sanoi, että tarvitaan ”voimakas ja selväpuheinen kolmas voima” ilmaisemaan ”ihmiskunnan omantunnon” ääntä. Tuota kolmatta voimaa tarvittiin tähdentämään ”kaikille jäsenvaltioille sitä, miten välttämätöntä on turvautua yhä enemmän Yhdistyneitten Kansakuntien koneistoon, mikäli haluamme säilyttää maailmanrauhan”. Jäsenvaltioita oli tuohon aikaan 124, mukaan luettuna Amerikan Yhdysvallat, joka oli alusta alkaen järjestön vahvin kannattaja. Kaikki olivat ”pedon kuvan” palvojia. – New York Times, 20.9.1968.

17. Minkä mielipiteen esitti Neuvostoliiton pääministeri Aleksei N. Kosygin vertauskuvallisen ”pedon kuvan” tarpeellisuudesta?

¹⁷ New York Times -lehdessä aikaisemmin (10.7.1967) olleen uutisen mukaan silloinen Neuvostoliiton pääministeri Aleksei N. Kosyginkin korosti Yhdistyneitten Kansakuntien tärkeyttä. Moskovassa 9. heinäkuuta päivätty uutistoimisto UPI:n sähke kertoi: ”Pääministeri Aleksei N. Kosygin sanoi tänään, että kansainvälinen tilanne on ’hyvin vakava’ ja etteivät Yhdysvallat ja Neuvostoliitto voi ratkaista maailman ongelmia yksinään. Hän sanoi, että Yhdistyneitten Kansakuntien täytyy saada aikaan ratkaisuja. . . . ’On erehdys luulla, että kaksi suurvaltaa voi ratkaista kaikki kansainväliset ongelmat. Kaikkien maitten täytyy valvoa niitä. Siksi me emme usko kahden suurvallan väliseen maailman ongelmia koskevaan sopimukseen. Me uskomme Yhdistyneisiin Kansakuntiin, missä kaikki maat, pienet ja suuret, ovat edustettuina. Kansainvälinen tilanne on nyt hyvin vakava.’”

PEDON MERKKI, NIMI JA LUKU

18. Miten ”kuvaa” palvova todellisuudessa palvoo itse ”petoa”?

¹⁸ Aivan samoin kuin muinaisen Babylonian valtakunnan (kolmannen ’pään’) kuningas Nebukadnessar määräsi koko valtakuntansa kaikkien osien hallitusmiehet kumartamaan kuvapatsasta yksimielisessä palvonnassa yhdistääkseen valtakuntansa, niin nytkin, vuodesta 1920 lähtien, on koko ihmiskuntaa painostettu palvomaan ”pedon kuvaa”, jotta poliittinen ”peto” itse pysyisi koossa ja jatkaisi ikuisesti olemassaoloaan. ”Pedon kuvan” palvominen on todellisuudessa itse ”pedon” palvomista, sillä jonkin todellisen ”kuva” saa osakseen vain ”suhteellista palvontaa” eikä pääasiallista palvontaa. Apostoli Johannes näki profeetallisesti ennalta nykyisen yrityksen saada kaikki maan asukkaat ilmaisemaan olevansa poliittisen ”pedon” palvojia, ja hän kirjoittaa:

19. Miten apostoli Johannes kuvailee nykyistä yritystä saada kaikki maan asukkaat ilmaisemaan olevansa poliittisen ”pedon” palvojia?

¹⁹ ”Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi [χξς΄].” – Ilm. 13:16–18.

20. Mikä on ”merkki”?

²⁰ Koska tämä koskee ”kaikkia”, ”pieniä ja suuria, sekä rikkaita että köyhiä, sekä vapaita että orjia”, niin kunkin meistä on elintärkeää päästä nyt selville siitä, onko hänellä tuo tunnus-”merkki” vai ei. ”Merkki” (kreikaksi kharagma) oli joko sinetti, jota käytettiin jonkin aitouden todistamiseksi, tai poltinmerkki, joka oli poltettu orjan tai eläimen nahkaan. Se on sen vuoksi tunnusmerkki, joka osoittaa, kenelle tai mille ihminen kuuluu tai mille jumalalle ihminen osoittaa uskonnollista antaumusta ja suorittaa uskonnollista palvelusta.

21, 22. a) Minkä merkin saavat ”pedon kuvan” palvojat? b) Mitä tarkoitetaan sillä, että jollakulla on merkki otsassaan? c) Mitä ihminen paljastaa itsestään, kun hänellä on merkki ”oikeassa kädessään”?

²¹ Epäjumalinen ”pedon kuva” panee palvojansa ottamaan tämän merkin ”oikeaan käteensä tai otsaansa”. He eivät saa ”pedon kuvan” merkkiä vaan itse ”pedon” merkin. Jos sinä siis palvot ”pedon kuvaa”, niin se saa sinut automaattisesti hankkimaan ”pedon” ”merkin”. Se leimaa sinut poliittisen ”pedon” palvojaksi ja sen omistamaksi ikään kuin polttomerkitty orja. Otsan näkee tavallisesti jokainen, jonka ihminen tapaa, joten otsassa oleva merkki paljastaa julkisesti, kuka on asianomaisen omistaja, hänen herransa.

²² Lukuun ottamatta vasenkätisiä ihmisiä ”oikea käsi” on yleisimmin käytössä. On varmaa, että jos ihminen palvoo ”petoa”, joka vertauskuvaa Saatanan näkyvää maailmanlaajuista poliittista järjestöä, niin hän ojentaa auttavan ja yhteistyöhön valmiin kätensä tuolle poliittiselle järjestölle. Hän osallistuu aktiivisesti sen poliittisiin riitaisuuksiin, rynnistyksiin, vaaleihin ja kansallisiin suunnitelmiin ja hankkeisiin. Näin tekemällä hän saa vertauskuvallisen ”merkin” ”oikeaan käteensä”. Tällä menettelytavalla hän myös paljastaa, millainen poliittinen henkilö hän on, aivan yhtä selvästi kuin jos hänen otsassaan olisi poliittinen leima. Hän paljastaa siten, ettei hän ole Jumalan messiaanisen valtakunnan puolella, vaan kannattaa Saatanan maailmanlaajuista poliittista järjestöä eri vaiheineen, järjestöä, jota ”pedon” ”seitsemän päätä” kuvaavat. Hän ilmaisee avoimesti olevansa ”maailmasta” jyrkkänä vastakohtana Kristuksen tosi seuraajille. He eivät ole ”maailmasta” niin kuin Jeesus Kristus itsekään ei ollut ”maailmasta”. (Joh. 17:14, 16; 15:19) He eivät ole ”ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä”. – Ilm. 20:4.

23. a) Mitä tarkoitetaan sillä ’tappamisella’, joka olisi seurauksena, ellei joku palvoisi ”pedon kuvaa”? b) Miten kukaan ei voisi ostaa eikä myydä, paitsi sellainen, jolla on merkki?

²³ Ne, jotka eivät palvo ”pedon kuvaa”, piti ’tappaa’. Ilmeisesti tappaminen oli uhkaus ja tarkoitti väistämätöntä kuolemaa maailman katastrofissa, joka tapahtuisi, ellei olisi mitään kansainvälistä maailmanrauhan ja turvallisuuden järjestöä. ”Kuvan” palvominen merkitsi myös ”pedon” palvomista, ja kuitenkin ihminen voisi palvoa ”petoa” palvomatta sen ”kuvaa”, niin kuin palvoivat ne kansat, jotka olivat olemassa ennen ”kuvan” tekemistä. Juoni oli siis sellainen, että jokainen maan asukas pakotettaisiin palvomaan ”petoa”, joko suoranaisesti tai epäsuorasti ”pedon kuvan” välityksellä. Oli määrä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että eläminen tehtäisiin käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi niille, jotka eivät olleet palvojia. Tämä piti aikaansaada eräänlaisella boikotilla: ”Ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku”. – Ilm. 13:15, 17.

24. Miten kansojen lisäksi myös yksityisiä ihmisiä koetetaan pakottaa liittymään ”kuvan” palvontaan?

²⁴ Puhuessaan jäsenkansoistaan (ei yksityisistä ihmisistä) Kansainliiton peruskirja määräsi, että jokaisesta jäsenvaltiosta, joka rikkoo peruskirjan lakeja vastaan, tulee lainsuojaton valtio, ja muut jäsenvaltiot katkaisevat taloudelliset ja poliittiset suhteensa tuohon lainsuojattomaan valtioon. Entäpä yksityiset kansalaiset? Totalitaarisissa ja autoritaarisissa poliittisissa valtioissa ovat sellaiset kansalaiset, jotka ovat yhden puolueen valtiossa kieltäytyneet liittymästä hallitsevaan ainekseen tai tukemasta sitä, joutuneet boikotin kohteiksi, ja heiltä on evätty vapaat oikeudet ostaa ja myydä tavalliseen tapaan. Näin tehdään, jotta heidän olisi mahdotonta saada elatustaan. Jos siis ihminen näissä olosuhteissa tuntee olevansa kykenemätön elämään, niin hänen täytyy tuollaisen pakon alla alistua ottamaan poliittisen ”pedon” ”merkki”.

25. a) Mikä on tämän pakotusmenettelyn pohjimmainen periaate? b) Miten uskollinen tosi kristitty suhtautuu tällaisiin pakotusyrityksiin?

²⁵ Tämän pakotusmenettelyn pohjimmainen periaate on seuraava: jos haluat poliittisen ”pedon” käyvän kauppaa kanssasi, jotta menestyisit ja pääsisit eteenpäin tässä maailmassa, niin sinun on käytävä kauppaa ”pedon” kanssa. Sinun täytyy ojentaa paras kätesi sen auttamiseksi ja ylläpitämiseksi ja esiintyä avoimesti, siten että persoonallisuutesi voidaan selvästi havaita, osoittaaksesi kuuluvasi sille ja sen olevan omistajasi ja herrasi. Kansallista ylpeyttä tuntien sinun täytyy kuulua poliittiseen valtioon. Ne, jotka panevat luottamuksensa yksinomaan poliittiseen valtioon, taipuvat sellaisen pakon edessä ja tulevat merkityksi ”oikeasta kädestään” ja julkisen tunnustuksen ”otsastaan”. Uskollinen tosi kristitty uhmaa kaikkea sellaista pakotusta. Hän kieltäytyy harjoittamasta maailmallista epäjumalanpalvelusta ja tulemasta merkityksi sellaiseksi epäjumalanpalvelijaksi. Hän panee luottamuksensa Jehovan messiaaniseen valtakuntaan, joka ’täyttyi’ salaisuutena vuonna 1914. Hän ojentaa kätensä sen palvelukseen ja sitä tukemaan eikä sekaannu maailmalliseen politiikkaan, vaikka hän onkin jatkuvasti lainkuuliainen. – Room. 13:1–7.

26, 27. a) Osoita, miten vastakkainen näkemys Jehova Jumalalla ja isänmaallismielisillä ihmisillä on pedon ”merkistä”. b) Miten Jehova Jumala järkyttää Johannekselle antamassaan näyssä epäjumalanpalvojien isänmaallista herkkätunteisuutta?

²⁶ Tosi Jumalan, ”Jehovan” (Um), näkökulmasta katsottuna on häpeällistä, epäkristillistä, että ihmisellä on pedon ”merkki” oikeassa kädessään ja otsassaan. Isänmaallismieliset ihmiset voivat väittää sitä vastaan, mutta Jehova Jumalalle on se, mitä nämä ihmiset palvovat erittäin kauniina, jalona, kunniallisena, arvokkaana, innoittavana asiana, ikään kuin inhottava, pilkkaava ”peto”, joka nousi merestä. (Ilm. 13:1) Noiden epäjumalanpalvojien mielestä heidän isänmaallisen, kansallisen ihailunsa kohde ansaitsisi sen nimen, jonka vertauskuvallinen arvo olisi luku 777, täydellisyyden vertauskuva kolmiasteisena (7 + 70 + 700). Jos näin olisi, niin jonkun merkitseminen ”pedon nimellä tai sen nimen luvulla”, näyttäisi epäjumalanpalvojista suurelta kunnialta. Epäjumalanpalvojien isänmaallista herkkätunteisuutta järkyttää kuitenkin se, että Jehova Jumala antaa ”pedolle” alhaisemman numeroluokituksen. Tämän ymmärtäminen vaatii viisautta, ei ”lohikäärmeen”, Saatanan, vaikutuksessa olevien ihmisten maailmallista viisautta, vaan Jumalalta tulevaa taivaallista viisautta. Ilm. 13:18 sanoo:

²⁷ ”Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi [χξς΄].”

28. Osoita, mitä luku 6, jota käytetään tässä yhteydessä, edustaa.

²⁸ Nimen numeroarvo on luku 6 kolmiasteisena, nimittäin 6 + 60 + 600. Se on ”ihmisen luku”. Kuluneiden 6000 vuoden ajan epätäydellisyys on kuitenkin ollut tunnusomaista ihmiskunnalle, niin kuin luku kuusi jää vajaaksi luvusta seitsemän, täydellisyyden vertauskuvasta, jota toistuvasti käytetään Ilmestyskirjassa. Luku kuusi on sitä paitsi yhdistetty Jehova Jumalaa uhmanneisiin ihmisiin. Esimerkiksi filistealaisella jättiläisellä Goljatilla, joka pilkkasi Jehovaa israelilaisen paimenen, beetlehemiläisen Daavidin, suureksi närkästykseksi, oli nähtävästi kummassakin kädessä kuusi sormea ja kummassakin jalassa kuusi varvasta. (1. Aikak. 20:5–7) Nebukadnessar, Babylonian kuningas, pystytti korkean kansallisen kultaisen kuvapatsaan, joka oli kuusikymmentä kyynärää korkea ja kuusi kyynärää leveä, ja hän heitätti profeetta Danielin kolme heprealaista ystävää tuliseen pätsiin, koska nämä kieltäytyivät rikkomasta Jehovan lakia ja palvomasta kultaista kuvapatsasta. (Dan. 3:1–23) Ottaen huomioon tällaiset yhteydet luku kuusi edustaisi jotakin ihmistekoista, jotakin epätäydellistä, syntistä, ikään kuin Jumalaa vastaan kapinoivaa ihmistä, jotakin, joka voisi uhmata ja vastustaa Jehova Jumalaa, ja siis sellaista, mitä Hän ei hyväksy.

29. Mikä tämän luvun toistaminen kolme kertaa ”pedon nimessä” tai ”pedon luvussa” osoittaa pedon olevan?

²⁹ Kun lisäksi jonkin tekeminen kolme kertaa korostaa sitä, niin luvun kuusi yhdistäminen kolmiasteiseksi, nimittäin kuusi + kuusi kertaa kymmenen + kuusi kertaa sata, kuvaisi jotakin korostetusti epätäydellistä, pahaa, Jumalan paheksumaa, jotakin täydellisyydestä vajaaksi jäävää. Sellaiseksi siis taivaallinen viisaus, jonka Jumalan henkeytetty sana meille ilmoittaa, arvioi ”pedon nimen” tai ”pedon luvun”. Ihmiskunnan historia osoittaa mahtavan metsästäjän Nimrodin, muinaisen Babylonin perustajan, päivistä lähtien, että tämä inhimillisen epätäydellisyyden ja riittämättömyyden luku on lyönyt leimansa Saatanan näkyvään, maailmanlaajuiseen poliittiseen järjestöön, jota peto vertauskuvaa. Onko mikään ihmistekoinen asia, joka kantaa tätä tunnusomaista lukua, sen arvoinen, että sitä palvottaisiin Jumalan lakia uhmaten? Jokaisen ihmisen täytyy vastata omasta puolestaan Jumalan edessä.

30. a) Miksi kaikkien ihmisten tulisi kiinnittää huomiota siihen, minkä luvun Jumala antaa ”pedolle”? b) Mitä uskollisilla 144000:lla on ’otsaan kirjoitettuna’?

³⁰ Luku 666 on varoituksena kaikille ihmisille varsinkin tänä aikana, jolloin ponnistellaan tavattomasti polttomerkin tekemiseksi kaikkien ihmisten ’oikeaan käteen tai otsaan’ tunnistavalla ”pedon nimellä tai sen nimen luvulla”. Ainoan elävän tosi Jumalan Jehovan uskolliset palvojat kieltäytyvät tulemasta merkityiksi pedon luvulla, maksakoon se heille mitä tahansa. Heti seuraava jae Ilm. 13:18:n jälkeen, joka paljastaa luvun 666, kuvaa, miten Karitsan Jeesuksen Kristuksen 144000 voittoisalla voidellulla seuraajalla on ’otsaan kirjoitettuna’ jotakin muuta. Mitä? Karitsan nimi ja hänen taivaallisen Isänsä nimi. (Ilm. 13:18; 14:1) Ilm. 7:2–8 sanoo noiden 144000 hengellisen israelilaisen olevan sinetöityjä Jumalan palvelijoina ”otsastaan” ”elävän Jumalan sinetillä”.

31. Minkä asenteen ”suuri joukko” ottaa ”pedon” merkkiin nähden?

³¹ Välittömästi tuon näyn jälkeen näytetään kansainvälinen ”suuri joukko”. Siihen kuuluvilla on palmut käsissään, ja he palvovat, eivät ”petoa”, vaan Jehova Jumalaa ”hänen temppelissään”. (Ilm. 7:9–15) Mikä loistoisa ”suuri joukko”, jonka keskuudessa me voimme olla nykyään! Jotta saisimme iloita heidän suositusta asemastaan Jehova Jumalan ja hänen Karitsansa Jeesuksen Kristuksen edessä, meidän täytyy karttaa saamasta merkkiä, poliittisen ”pedon”, ”Jumalan salaisuuden” petomaisen vihollisen, lukua.

HUOM. Johannekselle annetun ilmestyksen jäljellä oleva osa, nimittäin Ilm. 14:1–22:21, on selitetty jae jakeelta 704-sivuisessa englanninkielisessä kirjassa ”’Suuri Babylon on kukistunut!’ Jumalan valtakunta hallitsee!”, luvusta 21 (s. 454) 31. luvun loppuun. (Tämän kirjan aineistoa on ilmestynyt myös suomeksi Vartiotorneissa 1.7.1964 – 1.11.1969.) Kirjan on julkaissut Pennsylvanian Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, 124 Columbia Heights, Brooklyn, N.Y. 11201, vuonna 1963.

[Alaviitteet]