2. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Me jatkamme sarjaa kirjasta ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” ja ensimmäistä lukua nimeltä ”Kenen tahto?” Aloitamme tässä 14. kappaleesta, missä on alaotsikkona ”Kuvaannollinen näky Hänestä”. Näky on Jumalasta, joka antoi Sebedeuksen pojalle Johannekselle sen näkyjen sarjan, mikä tunnetaan Ilmestyskirjana eli Apokalypsinä ja mikä on Pyhän Raamatun viimeinen kirja. Ilmestyksen antoi Johannekselle Herra Jeesus Kristus, joka lähetti enkelin näyttämään tulevia asioita merkkien avulla.

14. Mihin Johannes kutsuttiin, ja minne me joudumme seuratessamme häntä, ja mitä me voimme nähdä?

¹⁴ Johannes oli juuri saanut kirkastetulta Jeesukselta Kristukselta taivaasta seitsemän sanomaa seitsemälle Vähässä-Aasiassa olevalle kristilliselle seurakunnalle. ”Näiden jälkeen minä näin, ja katso, avoin ovi taivaassa, ja ensimmäinen ääni, minkä minä kuulin, oli kuin pasuunan, joka puhui minulle sanoen: ’Tule tänne ylös, niin minä näytän sinulle, minkä täytyy tapahtua.’” (Ilm. 4:1, Um) Seuraamalla Johannesta tästä avoimesta ovesta, mikä johti sen avaruudenosan tuolle puolelle, missä ihmistekoiset kuut kiertelevät maata, me tulemme ikään kuin ylimmän, kaikkivaltaisen Yksinvaltiaan Jumalan läheisyyteen. Tietäen, ettei kukaan ihminen voi nähdä Jumalan kasvoja ja pysyä elossa, me emme odota näkevämme hänen muotoaan emmekä mitään hänen piirteitään. Me emme kestäisi hänen todellista näkemistään enempää kuin me voisimme kestää vetypommin räjähdystä lähellämme. Se, mitä me näemme Johanneksen näyn välityksellä, on loistavaa, säihkyvää, häikäisevää. Meille näytetään myöskin sellaista, minkä täytyy tapahtua maailman historiassa.

15. Minkä voiman alaiseksi Johannes tuli, ja kenen valtaistuimen hän näki?

¹⁵ Heti kun Johannes noudatti kehotusta tulla ylös taivaassa olevasta avoimesta ovesta, hän joutui Jumalan toimivan voiman^. eli hengen vaikutuksen alaisuuteen voidakseen nähdä, mitä ihmiset eivät tavallisesti näe. ”Ja katso, valtaistuin oli paikallaan taivaassa, ja valtaistuimella on istuja.” Tämän valtaistuimen paikka on ratkaiseva ylimmyydessään. Se on Korkeimman valtaistuin, hänen, joka hallitsee kaikkea näkyvää ja näkymätöntä luomakuntaa ja josta kaikkien luomusten olemassaolo ja kaikkeuden järjestyksellisyys riippuu. Se on iankaikkisuuden Kuninkaan valtaistuin, tuon pysyvän Kuninkaan, joka on korkeampi kuin kaikki maan keisarit, kuninkaat, diktaattorit ja hallitsijat, jotka häviävät.

16. Minkä kaltaiselta valtaistuimella Oleva näytti, ja mitä nämä seikat tuovat mieleemme?

¹⁶ Minkä kaltainen hän on? Kuin ihmishahmoko muodoltaan? Ei. ”Ja istuja on näöltään kuin jaspiskivi ja kallisarvoinen punavärinen kivi; ja ympäri valtaistuinta on näöltään smaragdin kaltainen sateenkaari.” Hän on kuin äärimmilleen kiilloitetut, kallisarvoiset, hehkuvat, ihanat jalokivet, jotka kiehtovat silmää ja saavat hurmaantunutta ihailua. Hänessä ei ole mitään kauhistavaa, ei mitään pahaa, mikä vihjaisisikaan, että hän kiduttaisi maallisia luomuksiaan, ihmissieluja, iankaikkisesta iankaikkiseen tietoisina vaivassa tulisessa helvetissä. Hän on rakastettava näöltään ja miellyttävä katsella sekä saa ihmetyksiin. Hänen valtaistuimensa ympärillä on lisää kirkkautta, se näyttää levolliselta, rauhaisalta. Täydellisen smaragdisateenkaaren näkö ilmaisee sen, muistuttaen myrskyä seuraavasta nautinnollisesta viihdyttävästä tyyneydestä. Se tuo mieleen ensimmäisen sateenkaaren, minkä Jumala pani taivaalle maapallonlaajuisen vedenpaisumuksen jälkeen taivaalliseksi merkiksi Nooalle ja meille kaikille hänen jälkeläisilleen osoittamaan, ettei enää koskaan tule maapallonlaajuista tulvaa. Jumala sanoi silloin: ”Eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa. Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on.” (1. Moos. 9:12–16) Ihmistiedemiehet, jotka haluavat valvoa säätä maan päällä jostakin avaruudessa olevasta ”ratkaisevasta asemasta”, eivät pysty koskaan tekemään tyhjäksi Jumalan liittoa, mitä sateenkaari kuvaa.

17. Keillä Jumalan nähtiin ympäröineen itsensä, ja miksi nämä eivät kuvanneet ”Karitsan apostoleita”?

¹⁷ Ennen kuin Jumala alkoi luoda, hän oli aivan yksin avaruudessa aluttomasta ajasta lähtien. Mutta ketkä luomuksistaan Jumala halusi kutsua lähelleen? Keillä hän ympäröi itsensä? Johannes kertoo lähikuvassa: ”Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut.” (Ilm. 4:4) Keitä nämä ”vanhimmat” ovat, nämä kaksikymmentä neljä vanhaikäistä persoonaa, jotka olivat valtaistuimilla Jumalan oman valtaistuimen ympärillä? Johannes tiesi juutalaisessa yhteiskunnassa, muinaisen Israelin seurakunnassa, olleista ”vanhemmista”. Tuhat viisisataa vuotta ennen Johannesta, kun profeetta Mooses sai kymmenet käskyt Jumalalta, oli Mooseksen yhteydessä seitsemänkymmentä Israelin kansan vanhempaa miestä eli ”vanhinta”. (2. Moos. 24:1, 9) Mutta Johannes oli kristillisen seurakunnan ”vanhin” eli vanhempi mies. Hän oli erikoinen ”vanhin”, koska hän oli yksi ”Karitsan [Jeesuksen Kristuksen] kahdestatoista apostolista”, jotka muodostivat kristillisen seurakunnan kaksitoista perustusta kuin uuden pyhän kaupungin muurien kaksitoista peruskiveä. (Ilm. 21:14) Mutta nuo kruunatut ja valtaistuimilla olevat ”vanhimmat”, joiden Johannes näki istuvan Jumalan valtaistuimen ympärillä, eivät voineet kuvata Jeesuksen Kristuksen kahtatoista apostolia, koska heitä oli kaksikymmentä neljä luvultaan eli kaksi kertaa niin paljon kuin nuo kaksitoista apostolia.

18. Keitä nämä kaksikymmentä neljä ”vanhinta” esittävät?

¹⁸ ”Vanhimmat” olivat muinaisen Israelin seurakunnassa koko israelilaisten seurakunnan edustajia. Samoin ovat kristityt ”vanhimmat” edustaneet Johanneksen ajasta lähtien koko kristittyjen eli hengellisten israelilaisten seurakuntaa. Tämän säännön mukaan kuvaavat Jumalan ympärillä olevilla valtaistuimella istuvat kaksikymmentä neljä ”vanhinta” niiden kristittyjen koko seurakuntaa, jotka osoittautuvat uskollisiksi kuolemaan asti ja jotka palkitaan ylösnousemuksella kuolleista elämään taivaaseen ja Jumalan taivaallisen valtakunnan valtaistuimelle.a

19. Miten suurilukuiseksi tämä seurakunta tulee lopulta, ja mitkä lupaukset Jeesus Kristus on antanut heille?

¹⁹ Tämä uskollisten kristittyjen seurakunta, joka voittaa taivaallisen palkinnon, kasvaa lopulta luvultaan 144 000:ksi eli kuusituhatta kertaa kaksikymmentä neljäksi. Johannesta itseään käytetään ilmoittamaan meille tämä heidän lopullinen lukumääränsä Ilmestyskirjan 7:1–8:ssa ja 14:1–5:ssä. Johannesta käytettiin ilmoittamaan heille edelleen nämä sanomat taivaassa olevalta kirkastetulta Jeesukselta Kristukselta: ”Osoittaudu uskolliseksi kuoleman vaarassakin [tai kuolemaan asti], niin minä annan sinulle elämän kruunun.” ”Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.” ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.” (Ilm. 2:10; 3:5, 21) Se, mitä nämä kaksikymmentä neljä ”vanhinta” sanovat ja tekevät tässä näyssä Johannekselle, todistaa edelleen, että he kuvaavat niitä 144 000, jotka muodostavat lopullisen seurakunnan.

20. Ovatko he ”vanhimpia” vuosiltaan koko luomakuntaan nähden, ja mikä on aikaansaanut heidän valtaistuimelle pääsemisensä vanhaikäisinä persoonina?

²⁰ Kristillinen seurakunta alkoi maan päällä vasta tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten. Sen joidenkin jäsenten taivaassa olon ollessa kysymyksessä voi heidän siellä olonsa alkaa vasta Jumalan valtakunnan perustamisen jälkeen, mitä valtakuntaa kristityt ovat rukoilleet kaikki nämä vuosisadat. Näistä seikoista huolimatta Jumala pitää seurakunnan jäseniä ”vanhimpina” eli iältään vanhentuneina verrattuina kaikkiin hänen älyllisiin luomuksiinsa taivaassa ja maan päällä. On sen tähden selvää, että näiden seurakunnan jäsenten pukemista valkoiseen, kruunaamista ja asettamista valtaistuimelle ”vanhimpina” Jumalan valtaistuimen ympärille eivät ole näin ollen aikaansaaneet heidän todellisen elämänsä vuodet, vaan heidän edistymisensä tiedossa, virkavalmennuksessa ja kuuliaisessa jumalisessa antaumuksessa.

21. Miten heidät on valittu ”vanhimmiksi” Jumalan läheisyyteen?

²¹ Miten heidät on valittu ”vanhimmiksi” Jumalan läheisyyteen? Tämä ei ole suinkaan tapahtunut minkään demokraattisen valinnan avulla, minkä jokin kansa tai kansakunta maan päällä, idässä tai lännessä, olisi suorittanut. Sen on tehnyt Jumala itse, sillä Jumala ei katsele sillä tavalla kuin joku ihminen tai kansa katsoo, vaan Jumala valitsee omien mittapuittensa mukaan kenelle on annettava istuin hänen välittömässä läheisyydessään. Nämä kuvaannolliset ”vanhimmat” valitaan sen tähden teokraattisesti, ylhäältä olevasta korkeimmasta paikasta käsin eikä alhaalla maan päällä olevien ihmisten toimesta.

22. Onko Jumalalla näin ollen eduskunta, ja missä ominaisuudessa näillä kahdellakymmenellä neljällä ”vanhimmalla” on etu palvella?

²² Koska Jumala ympäröi itsensä kahdenkymmenen neljän vanhimman piirillä, niin merkitseekö tämä, että hänellä on sellainen, mitä voitaisiin sanoa eduskunnaksi, taivaallisten virkailijoitten luottamuksellinen neuvosto, jonka kanssa hän ryhtyy neuvottelemaan ja jolta hän ottaa ohjeita kysyen sen jäsenten neuvoa sekä toimii enemmistön mielipiteen tai äänestyksen mukaan? Ei, sillä hän on kaikkiviisas. Hän ei tarvitse mitään neuvoja keneltäkään luomukseltaan. Profeetta Jesaja kysyi oikein tästä suuresta Luojasta: ”Kuka on mitannut Jehovan hengen suhteet, ja kuka voi hänen neuvonantajanaan tehdä hänelle jotain tiettäväksi? Kenen kanssa hän neuvotteli yhdessä, niin että hänet saataisiin ymmärtämään, tai kuka opettaa häntä oikeuden tiellä tai opettaa hänelle tietoa tai saattaa hänet tuntemaan todellisen ymmärryksen tien? Katso, kansat ovat kuin pisara sangosta, ja ne on arvioitu tomuhiveneksi vaa’assa.” (Jes. 40:13–15, Um) Kahdenkymmenen neljän ”vanhimman” edustamalla kristillisellä seurakunnalla on sen tähden ainoastaan kunnia palvella Päiviltään Vanhan, Luojan, huomatuimpina taivaallisina virkailijoina.

23. Minkäkaltainen sisäkuva esitettiin Johannekselle sen mukaisesti, mitä oli Jumalan ja ”vanhinten” edessä?

²³ Jumala ja hänen kaksikymmentä neljä ”vanhintaan” istuivat Johannekselle annetussa näyssä valtaistuimilla senkaltaisessa asetelmassa, mikä oli muinaisen Jerusalemin kaupungin palvontatemppelin sisäpuolella. Siitä kuvauksesta, mikä on kirjoitettu Raamattuun, Johannes tiesi, että sen temppelin pyhässä huoneessa, minkä kuningas Salomo oli rakentanut tuhat vuotta aikaisemmin, oli kymmenen kultaista lampunjalkaa. Viisi lampunjalkaa oli oikealla ja viisi vasemmalla puolella sisimmän huoneen eli kaikkeinpyhimmän edessä. Temppelin pihalla oli myöskin suuri kuparinen vesiallas, niin laaja, että sitä sanottiin mereksi. (1. Kun. 7:23–26, 44, 49) Papit pesivät siitä otetulla vedellä kätensä tai uhrit.

24. Miten Jumalan valtaistuimella istuminen tässä erosi siitä, mikä koski kuningas Salomon temppeliä kauan sitten?

²⁴ Johannes sanoo Jumalan valtaistuimesta: ”Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä. Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen.” Jumala ei istunut kauan sitten olleen kuningas Salomon temppelin kaikkeinpyhimmässä valtaistuimella, vaan siellä oli ihmeellinen valo, mikä väikkyi sen pyhän kultaisen laatikon eli arkun yllä, joka sisälsi kaksi laintaulua, joihin Jumalan sormi oli kirjoittanut kymmenet käskyt. Jumala näkyy kumminkin Johannekselle annetussa näyssä ikään kuin istumassa valtaistuimella taivaallisessa temppelissään.

25. Mitä Jumalan valtaistuimesta lähtee sen kuvaamana, mitä Johannes näki ja kuuli?

²⁵ Hänen valtaistuimestaan tulevat salamanleimahdukset muistuttivat sattuvasti Johannekselle, että ”Jumala on valkeus”. Hän sanoi maata luotaessa: ”Tulkoon valkeus.” (1. Joh. 1:5; 1. Moos. 1:3) Hänen voimastaan eivät lähde ainoastaan todelliset salamat, vaan myöskin kaikki valistuksen, tiedon, ymmärryksen ja viisauden leimahdukset hänen taivaassa ja maan päällä oleville luomuksilleen. Jumalan valtaistuimella Istuvalta tulee äänen voima, myöskin puhe-elinten aikaansaamat ääniaallot ja erityisesti jumalalliset sanomat, joita ääni kuljettaa. Jumalalliset sanomat jyrisevät toisinaan vaikuttavuudessaan ja julistaessaan tuomiota hänen vihollisilleen. ”Kunnian Jumala jylisee.” (Ps. 29:3) Hänen tulevaisia koskevat ennustuksensa ovat edeltäkertoneet hänen tulostaan hengelliseen temppeliinsä tuomitsemaan ihmisiä. – Mal. 3:1.

26. Mitä tarkoitetaan ”seitsemällä tulisoihdulla”, ja miksi sytytettyjä soihtuja oli hänen edessään?

²⁶ Jumalan Henki eli toimiva voima on näkymätön ihmissilmille, mutta se voi saada luomukset liikkumaan ja tekemään työtä. Se voi aikaansaada seurauksia, mitkä meidän heikot silmämme saattavat nähdä ja mitkä meidän muut aistimme voivat havaita. Jumala voi aiheuttaa henkensä eli toimivan voimansa avulla valistusta paljastaen asioita, joita mikään tavallinen ihmismieli ei voisi keksiä eikä ymmärtää, kauan kätkössä olleisiin pyhiin salaisuuksiin vuodatetun valon välityksellä. Hänen henkensä on kuin ”seitsemän tulisoihtua”, jotka palavat Jumalan edessä hänen taivaallisessa temppelissään, eivät antamassa valoa hänelle, vaan tekemässä asiat selviksi niille, jotka tulevat hänen läheisyyteensä. Johannes sanoo, että nuo seitsemän tulisoihtua ”ovat ne seitsemän Jumalan henkeä”. Nuo seitsemän henkeä eivät tosin tarkoita seitsemää henkipersoonaa, vaan Jumalan henkeä eli toimivaa voimaa voidaan katsella seitsemällä tavalla. Koska seitsemän on raamatullinen luku, mikä edustaa hengellistä kokonaisuutta eli täydellisyyttä, niin nämä seitsemän henkeä ilmaisevat Jumalan hengen kokonaisen täydellisyyden. Hän käyttää täysin tarvittavaa määrää henkeään eli toimivaa voimaansa niiden valistamiseksi, jotka palvelevat häntä hänen hengellisessä temppelissään. Nämä valistetut heijastavat vuorostaan tätä hengellistä valoa toisille luomuksille Jumalan totuuden tuntemuksen saattamiseksi heille.

27. Mihin nuo seitsemän soihtua heittivät valoaan, ja mitä tämä kuvasi?

²⁷ Noiden seitsemän tulisoihdun on täytynyt vuodattaa valoaan ”lasiselle merelle, kristallin näköiselle”, jonka äärellä papit voivat peseytyä. Niin vaikuttaa Jumalan seitsenkertainen henkikin sellaisen luomusjärjestön tai -ryhmän kautta, joka on puhdas hänen silmissään. Hänen henkensä toimii puhdistetun järjestön välityksellä ja auttaa sen jäseniä pitämään järjestön ja sen uhrit Jumalalle puhtaina. Muista, että kuningas Salomon temppelin suuri ”meri” saattoi sisältää noin 74 000 litraa vettä ja ”oli pappien peseytymistä varten”. (2. Aikak. 4:2–6) Jumalan totuudella on puhdistava voima niin kuin puhtaalla vedellä. Ne, jotka lasketaan Jumalan läheisyyteen, niin kuin nuo kaksikymmentä neljä vanhinta, tarvitsevat tällaista totuuden vettä voidakseen suorittaa papillisia velvollisuuksiaan, mitkä ovat otollisia Jumalalle sekä koituvat kaikkien hyvää tahtovien ihmisten hyväksi. Jeesuksen Kristuksen 144 000 uskollisen seuraajan muodostaman seurakunnan sanotaan tämän kuvauksen mukaisesti saavan häneltä puhdistuksen ”vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton”. (Ef. 5:25–27) Jumala pitää hyvänä uskonnollista puhtautta. Hänellä on läheisyydessään vain sellaista, mikä on puhdasta.

(Jatkuu}

[Alaviitteet]