Tahdonvapauden suurenmoinen lahja
ARVOSTATKO sitä, että voit vapaasti valita, miten elät elämääsi, mitä teet ja mitä sanot? Vai haluaisitko jonkun määräävän jokaisen sanasi ja tekosi elämäsi kunkin päivän jokaisena minuuttina niin kauan kuin elät?
Kukaan tavallinen ihminen ei halua, että elämä riistetään hänen käsistään ja joku muu alkaa hallita sitä niin täysin. Sellainen elämä olisi hyvin rasittavaa ja turhauttavaa. Me haluamme vapautta.
Mutta miksi meillä on sellainen vapauden halu? Sen ymmärtäminen, miksi arvostamme valinnanvapauttamme, auttaa meitä olennaisesti ymmärtämään, miten pahuus ja kärsimykset saattoivat alkaa. Se auttaa meitä myös ymmärtämään, miksi Jumala on odottanut tähän saakka eikä ole vielä lopettanut pahuutta ja kärsimystä.
Miten meidät on tehty
Kun Jumala loi ihmiset, hän antoi monien suurenmoisten lahjojen joukossa heille vapaan tahdon. Raamattu kertoo meille, että Jumala loi ihmiset ’kuvakseen ja kaltaisekseen’, ja yksi Jumalan ominaisuuksista on valinnanvapaus. (1. Mooseksen kirja 1:26; 5. Mooseksen kirja 7:6) Niinpä, kun hän loi ihmiset, hän antoi heille tuon saman suurenmoisen ominaisuuden – tahdonvapauden lahjan.
Juuri siksi me pidämme vapautta parempana kuin orjuutta sortavien hallitsijoiden alaisuudessa. Juuri siksi kova tyrannia herättää ihmisissä suuttumusta ja saa heidät usein kapinoimaan sellaista hallintoa vastaan vapauden saavuttamiseksi.
Vapaudenhalu ei johdu sattumasta. Raamattu esittää perimmäisen syyn siihen sanomalla: ”Missä Jehovan henki on, siellä on vapaus.” (2. Korinttolaisille 3:17) Vapaudenhalu on siis osa luonnollista olemustamme, koska Jumala loi meidät sellaisiksi. Hän haluaa, että meillä on tuo ominaisuus, koska hän itse on vapauden Jumala. – 2. Korinttolaisille 3:17.
Jumala antoi meille myös henkisiä kykyjä, esimerkiksi havainto- ja arvostelukyvyn sekä järjen, joita käytetään vapaan tahdon mukaisesti. Niiden avulla ajattelemme, punnitsemme asioita, teemme ratkaisuja ja erotamme oikean väärästä. (Heprealaisille 5:14) Meitä ei luotu älyttömiksi roboteiksi, joilla ei ole omaa tahtoa, eikä meitä luotu pääasiassa vaistonvaraisiksi kuten eläimet.
Vapaan tahdon lisäksi ensimmäisille vanhemmillemme annettiin kaikki, mitä kukaan saattoi järkevästi odottaa: heidät pantiin puistomaiseen paratiisiin; aineellisesti he elivät runsaudessa; heillä oli täydellinen mieli ja ruumis, joka ei vanhenisi, sairastuisi eikä kuolisi; he saisivat lapsia, joilla myös olisi onnellinen tulevaisuus, ja lukumäärältään kasvavalla väestöllä olisi tyydyttävää työtä ihmisten muuttaessa koko maata paratiisiksi. – 1. Mooseksen kirja 1:26–30; 2:15.
Raamattu sanoo siitä, mitä Jumala oli saanut aikaan: ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.” (1. Mooseksen kirja 1:31) Lisäksi Raamattu sanoo Luojasta: ”Täydelliset ovat hänen tekonsa.” (5. Mooseksen kirja 32:4) Hän antoi ihmisperheelle todellakin täydellisen alun. Se ei olisi voinut olla parempi.
Vapaus rajallista
Mutta pitikö tämän tahdonvapauden suurenmoisen lahjan olla vailla rajoja? Ajaisitko mielelläsi autoa vilkasliikenteisellä maantiellä, jossa ei noudatettaisi mitään liikennesääntöjä, vaan kaikki voisivat vapaasti ajaa millä kaistalla, mihin suuntaan ja millä nopeudella tahansa? Et tietenkään, sillä sellaisen rajoittamattoman vapauden seuraukset liikenteessä olisivat katastrofaaliset.
Sama pitää paikkansa ihmissuhteista. Joidenkin rajaton vapaus merkitsisi sitä, että toisilla ei olisi vapautta. Rajoittamaton vapaus voi johtaa anarkiaan, joka vahingoittaa jokaisen vapautta. Rajoituksia täytyy olla. Siksi Jumalan antama vapauden lahja ei merkitse sitä, että hän olisi tarkoittanut ihmiset käyttäytymään miten tahansa ja toisten hyvinvoinnista piittaamatta.
Jumalan sana sanoo tästä: ”Käyttäytykää kuin vapaat, älkääkä koskaan käyttäkö vapauttanne pahuuden puolustuksena.” (1. Pietari 2:16, The Jerusalem Bible) Niinpä Jumala haluaa vapaata tahtoamme ohjailtavan yhteiseksi hyväksi. Hän ei tarkoittanut ihmisille täydellistä vapautta vaan suhteellisen vapauden, jota käytettäisiin lain säännösten mukaisesti.
Kenen lakien mukaisesti?
Kenen lakeja meidät tarkoitettiin tottelemaan? Kenen lait koituvat parhaaksemme? Edellä mainitun Pietarin 1. kirjeen 2:16:n (JB) loppuosassa sanotaan: ”Te ette ole kenenkään muun paitsi Jumalan orjia.” Tämä ei tarkoita rasittavaa orjuutta vaan pikemminkin sitä, että meidät luotiin olemaan alamaisia Jumalan laeille. Me olemme aina onnellisempia, jos pysymme niille alamaisina.
Jumalan lait antavat kaikille parasta mahdollista ohjausta, parempaa kuin mikään lakikokoelma, jonka ihmiset voisivat saada aikaan. On niin kuin Jesajan 48:17 sanoo: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, ja johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.” Jumalan lait antavat niitä noudattaville samalla laajan toimintavapauden. Tämä suo paljon yksilöllistä valinnanvaraa ja vaihtelua ja tekee ihmisperheestä kiinnostavamman ja kiehtovamman.
Ihmiset ovat lisäksi Jumalan asettamien fysiikan lakien alaisia. Jos me jätämme huomiotta esimerkiksi painovoimalain ja hyppäämme jostakin korkeasta paikasta, me saamme vammoja tai kuolemme. Jos pysyttelemme veden alla eikä meillä ole erityisiä hengityslaitteita, me kuolemme muutamassa minuutissa. Ja silloinkin, jos laiminlyömme ruumiimme sisäiset lait ja lakkaamme syömästä ruokaa tai juomasta vettä, me kuolemme.
Niinpä ensimmäiset vanhempamme ja kaikki heistä polveutuneet luotiin siten, että heidän on tarpeellista noudattaa moraalia ja ihmisyhteiskuntaa koskevia Jumalan lakeja sekä hänen asettamiaan fysiikan lakeja. Eikä tottelevaisuus Jumalan laeille olisi mikään taakka. Sen sijaan ne edistäisivät heidän ja koko tulevan ihmisperheen hyvinvointia. Jos ensimmäiset vanhempamme olisivat noudattaneet Jumalan lakeja, kaikki olisi ollut hyvin.
Mitä sellaista sitten tapahtui, mikä pilasi tämän hyvän alun? Miksi sen sijaan pahuus rehottaa ja kärsimystä on kaikkialla? Miksi Jumala on sallinut tätä niin kauan?
[Kuva s. 7]
Tahdonvapauden suurenmoinen lahja erottaa meidät älyttömistä roboteista sekä eläimistä, jotka toimivat pääasiassa vaistonvaraisesti