Sarvipäinen Mooses – taiteen erikoisuus

JOS OLET joskus käynyt Italiassa, olet saattanut nähdä Michelangelon kuuluisan istuvaa Moosesta esittävän patsaan, joka on nykyään San Pietro in Vincoli -nimisessä kirkossa Roomassa. Miten erikoiselta tuo 1500-luvulta peräisin oleva veistos näyttääkään, kun se esittää Moosesta, jolla on päässään sarvet! Itse asiassa melko monet taiteilijat ovat kuvanneet Mooseksen sarvipäisenä. Miksi? Tukeeko Raamattu millään tavalla tällaista käsitystä?

Raamatun latinankielinen Vulgata-käännös kertoo meille, että Jumalan kanssa Siinainvuorella käydyn keskustelun jälkeen Mooseksen kasvoihin oli ”kasvanut sarvet”. (2. Mooseksen kirja 34:29, 30, 35; vrt. Douay-käännös.) Suuressa osassa kristikuntaa Vulgata-käännös oli hyvin yleinen ja vaikutti siksi siihen, miten raamatunkohdat ymmärrettiin.

Heprean kielen sanalla, joka on käännetty sanoilla ”kasvoi sarvet”, on kuitenkin myös toinen merkitys: ’säteillä’. (Ks. Douay-käännöksestä 2. Mooseksen kirjan 34:29:n alaviitettä.) Theological Wordbook of the Old Testament -selitysteoksen mukaan sana ”viittaa ennemmin sarven (sarvien) muotoon kuin aineelliseen todellisuuteen”. Ja jos asiaa tarkastellaan kuvaamataiteen kannalta, valonsäteet todella muistuttavat muodoltaan sarvia.

Se että Mooseksen kasvoista lähti säteilyä, on selitettävissä sillä, että Jehovan kirkkaus oli juuri kulkenut hänen ohitseen. (2. Mooseksen kirja 33:22; 34:6, 7) Paavali vahvistaa tämän käsityksen oikeaksi kirjoittaessaan Mooseksen kasvojen ”kirkkaudesta” eikä hänen ’sarvistaan’. – 2. Korinttolaisille 3:7.

Raamatun termien täsmällinen tuntemus johtaa näin ollen Raamatun kertomuksen syvempään ymmärtämiseen. Tämän mukaisesti Michelangelon kuuluisan Mooses-patsaan sarvet ovat pelkkä taiteen erikoisuus, joka on saanut alkunsa kauan sitten korjatusta käännösvirheestä.

[Kuvan lähdemerkintä s. 7]

Perustuu Short History of Art -teoksessa olevaan kuvaan