Pilvitaivaat. Erästä toista hepreankielistä sanaa, šaʹḥaq, käytetään tarkoittamaan mm. ”pilvitaivaita” eli ilmakehän laajuutta, joka ympäröi maata ja jossa pilvet leijailevat (5Mo 33:26; San 3:20; Jes 45:8). Se voi merkitä myös maan ylle näennäisesti kaartuvaa holvia tai kupolia, joka on päivällä sininen ja jota yöllä koristavat tähdet (Ps 89:37). Useimmissa tapauksissa kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa vain sellaista, mikä on korkealla ihmisen yläpuolella, täsmentämättä, mistä nimenomaisesta ”taivaasta” on kyse (Ps 57:10; 108:4).

Sana šaʹḥaq tulee juuresta, jonka merkitys on ’survoa hienoksi’ (2Sa 22:43) ja joka voi siten tarkoittaa jotain hienoksi hakattua tai jauhettua, kuten ”tomukerrosta” (šaʹḥaq) Jesajan 40:15:ssä. Merkitys on erittäin osuva, koska pilvet muodostuvat siten, että maasta nouseva lämmin ilma jäähtyy ns. kastepisteeseen ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pienen pieniksi hiukkasiksi, joita voidaan sanoa ”vesipölyksi” (vrt. Job 36:27, 28). Usein vesihöyry kerääntyy hienojen pölyhiukkasten ympärille. (Ks. PILVI.) Merkityksen osuvuutta lisää se, että ilmakehän hienot pölyhiukkaset, vesihöyryn molekyylit ja jossain määrin muiden ilmakehän kaasujen (esim. hapen, typen ja hiilidioksidin) molekyylit hajottavat valon säteitä. Kaikkein hajautuneimpia ovat siniset säteet, joista kirkas taivas saa tyypillisen sinisen värinsä.

Tehdessään ilmakehän Jumala on ikään kuin ’takonut taivaan kovaksi kuin valettu metallipeili’ ja asettanut täsmällisen rajan ihmisen yläpuolella sinisenä kaartuvalle ilmakehälle (Job 37:18).

Tehdessään ilmakehän Jumala on ikään kuin ’takonut taivaan kovaksi kuin valettu metallipeili’ ja asettanut täsmällisen rajan ihmisen yläpuolella sinisenä kaartuvalle ilmakehälle (Job 37:18). Ilmakehän hiukkaset puristuvat tosiaan kokoon maan vetovoiman vuoksi, ja ne pysyvät niille asetetuissa rajoissa, koska maan vetovoima estää niitä kaikkoamasta maasta (1Mo 1:6–8). Ne heijastavat auringonvaloa tavalla, jota voi verrata peiliin. Tämän vuoksi taivas näyttää kirkkaalta, mutta jos ilmakehää ei olisi, maan päällä oleva tarkkailija näkisi vain mustan taivaan, jossa taivaankappaleet kimaltaisivat kirkkaina mustaa taustaa vasten, kuten kuu, jolla ei ole ilmakehää. Astronautit voivat avaruudesta nähdä maan ilmakehän valaistuna, hohtavana kehänä.