JEDUTUN

(mahd. juuresta, jonka merkitys on ’kiittää’).

1. Leeviläinen muusikko. Jedutunia oli ilmeisesti aiemmin kutsuttu Etaniksi, sillä ennen arkun saapumista Jerusalemiin ”Etan” liitetään toisiin muusikoihin, Hemaniin ja Asafiin, mutta sen jälkeen samassa yhteydessä käytetään nimeä ”Jedutun”. (1Ai 15:17, 19; 25:1.) Jedutunin esi-isiä ei luetella, mutta Etanin luetellaan (1Ai 6:44–47). Etanin jälkeläisiä ei mainita, mutta Jedutunin mainitaan (1Ai 9:16). Hänen nimensä muuttaminen Etanista (merk. ’kestävä; alati virtaava’) Jedutuniksi (mahd. juuresta, jonka merkitys on ’kiittää’) kävi varmasti yksiin hänelle annetun tehtävän kanssa (1Ai 16:41). (Ks. ETAN nro 3.)

Jedutun ja hänen muusikkoperheensä olivat mukana monissa juhlissa, joissa ’kiitettiin ja ylistettiin Jehovaa’ (1Ai 25:3), esimerkiksi silloin kun liiton arkku tuotiin Jerusalemiin (1Ai 16:1, 41, 42). Kun Daavidin uusien järjestelyjen mukaan pyhäkkömuusikot jaettiin 24 osastoon, 2., 4., 8., 10., 12. ja 14. arpa lankesivat Jedutunin kuudelle pojalle, jotka kaikki toimivat isänsä ohjauksessa (1Ai 25:1, 3, 6, 7, 9, 11, 15, 17, 19, 21). Se että nämä tehtävät jakautuivat Jedutunille, Asafille ja Hemanille, osoitti, että kukin kolmesta leeviläisten päähaarasta (Merari, Gersom ja Kehat) oli edustettuna temppelimuusikoiden keskuudessa (1Ai 6:31–47). Kun Salomo vihki temppelin, kaikki kolme ryhmää ylistivät Jehovaa musiikilla (2Ai 5:12, 13). Jedutunin jälkeläisiä kerrotaan olleen Hiskian hallituskaudella, ja heitä oli jopa Babylonista palanneiden pakkosiirtolaisten joukossa (2Ai 29:1, 12, 14, 15; Ne 11:17).

Kolmen psalmin päällekirjoituksessa mainitaan Jedutun. Kahdessa niistä (Ps 39, 62) lukee ”Jedutunin johtajalle” (”Jedutunin [kuoron] tapaan”, Ro:n alav. psalmin 39 päällekirjoitukseen), mutta kolmannessa (Ps 77) sanotaan: ”Johtajalle. Jedutunin tapaan.” (UM; vrt. KR-92, KR-38.) Kaikissa tapauksissa psalmi ilmoitetaan jonkun muun tekemäksi, kahdessa ensimmäisessä Daavidin ja kolmannessa Asafin, joten Jedutunin ei osoiteta olleen niiden tekijä, vaikka häntä kutsutaan muualla ”kuninkaan näkyjennäkijäksi” ja hänen sanotaan myös ’profetoineen harpuin’ (2Ai 35:15; 1Ai 25:1, 3). Näiden kolmen psalmin päällekirjoitukset ovat siksi ilmeisesti niiden esittämistä koskevia ohjeita; ehkä niissä ilmaistiin jokin tyyli tai jopa soitin, joka liittyi jotenkin Jedutuniin tai jonka hän tai hänen poikansa olivat kukaties keksineet, jonka he olivat ottaneet käyttöön, jota he olivat kehitelleet tai jonka he olivat tehneet tunnetuksi käyttämällä sitä.

2. Leeviläinen, jonka poika tai jälkeläinen Obed-Edom oli portinvartijana, kun Daavid tuotatti arkun Jerusalemiin (1Ai 16:1, 37, 38).