Ikuinen elämä maan päällä – toivo löydetään uudelleen
”Oi Daniel, tee salaisiksi nämä sanat – – lopun aikaan asti. Monet tutkivat läpikotaisin, ja tosi tieto tulee runsaaksi.” (DAN. 12:4)
1, 2. Mitä kysymyksiä tarkastellaan tässä kirjoituksessa?
NYKYÄÄN miljoonat ihmiset ymmärtävät selvästi raamatulliset perusteet toivolle ikuisesta elämästä maanpäällisessä paratiisissa (Ilm. 7:9, 17). Ihmiskunnan historian alussa Jumala paljasti, että ihmistä ei tehty elämään vain muutamia vuosia ja sitten kuolemaan vaan elämään ikuisesti (1. Moos. 1:26–28).
2 Israelin kansalla oli toivo, että ihmiskunta kohotettaisiin täydellisyyteen, jonka Aadam menetti. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa selitetään, miten Jumala mahdollistaa sen, että ihmiskunta voi elää ikuisesti paratiisissa maan päällä. Miksi sitten tämä toivo piti löytää uudelleen? Miten se tuotiin päivänvaloon ja tehtiin tunnetuksi miljoonille ihmisille?
Toivo hämärtyy
3. Miksi ei ole yllättävää, että ihmiskunnan toivo ikuisesta elämästä maan päällä on hämärtynyt?
3 Jeesus ennusti, että väärät profeetat vääristelisivät hänen opetuksiaan ja useimmat ihmiset eksytettäisiin (Matt. 24:11). Apostoli Pietari varoitti kristittyjä: ”Teidänkin keskuudessanne tulee olemaan vääriä opettajia.” (2. Piet. 2:1.) Apostoli Paavali puhui ajanjaksosta, jolloin ihmiset ”eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan” (2. Tim. 4:3, 4). Saatana on mukana eksyttämässä ihmisiä, ja hän on luopiokristillisyyden avulla hämärtänyt sydäntä lämmittävän totuuden siitä, mikä on Jumalan tarkoitus ihmisen ja maan suhteen. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:3, 4.)
4. Minkä ihmiskuntaa koskevan toivon uskonnolliset johtajat ovat hylänneet?
4 Raamatussa selitetään, että Jumalan valtakunta on taivaallinen hallitus, joka murskaa kaikki ihmistekoiset valtakunnat ja tekee niistä lopun (Dan. 2:44). Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Saatana on suljettuna syvyyteen, kuolleet herätetään eloon ja ihmiskunta kohotetaan täydellisyyteen maan päällä (Ilm. 20:1–3, 6, 12; 21:1–4). Luopiokristikunnan uskonnolliset johtajat ovat kuitenkin omaksuneet toisenlaisia ajatuksia. Esimerkiksi 200-luvulla aleksandrialainen kirkkoisä Origenes tuomitsi ihmiset, jotka uskoivat tuhatvuotiskaudella saataviin maallisiin siunauksiin. Katolinen teologi ja Hippon piispa Augustinus (354–430) ”päätyi vakaumukseen, ettei mitään tuhatvuotiskautta tule olemaan” (The Catholic Encyclopedia).a
5, 6. Miksi Origenes ja Augustinus vastustivat uskoa tuhatvuotiseen valtakuntaan?
5 Miksi Origenes ja Augustinus vastustivat uskoa tuhatvuotiseen valtakuntaan? Origenes sai oppinsa Klemens Aleksandrialaiselta, joka oli lainannut kuolematonta sielua koskevan ajatuksen kreikkalaisesta perinteestä. Teologi Werner Jaeger toteaa, että Origenes, johon Platonin ajatukset sielusta vaikuttivat voimakkaasti, ”lisäsi kristilliseen oppiin sielua koskevan valtavan käsitevyyhdin, jonka hän omaksui Platonilta”. Näin Origenes siirsi tuhatvuotisen valtakunnan maalliset siunaukset henkimaailmaan.
6 Ennen kuin Augustinus 33-vuotiaana kääntyi ”kristillisyyteen”, hän oli alkanut kannattaa uusplatonismia – sellaista Platonin filosofian versiota, jonka kehittäjä oli 200-luvulla elänyt Plotinos. Kääntymyksensä jälkeen Augustinus pysyi ajatuksiltaan uusplatonikkona. ”Hänen mielensä oli sulatusastia, jossa Uuden testamentin uskonto mitä täydellisimmin sulautui kreikkalaisen filosofian platonilaiseen perinteeseen.” (The New Encyclopædia Britannica.) Katolisen tietosanakirjan (The Catholic Encyclopedia) mukaan Augustinus selitti Ilmestyksen 20. luvussa kuvaillun tuhatvuotisen valtakunnan olevan vertauskuvallinen. Teoksessa lisätään: ”Tämän – – selityksen omaksuivat hänen jälkeensä tulleet länsimaiset teologit, eikä millenarismi [usko tuhatvuotiseen valtakuntaan] varhaisemmassa muodossaan saanut enää kannatusta.”
7. Mikä väärä uskomus on jäytänyt ihmisen toivoa ikuisesta elämästä maan päällä ja miten?
7 Ihmiskunnan toivoa maan päällä saatavasta ikuisesta elämästä jäyti muinaisessa Babylonissa vallinnut ja kautta maailman levinnyt ajatus, että ihmisellä on kuolematon sielu tai henki, joka vain asustaa fyysisessä ruumiissa. Kun kristikunta omaksui tämän ajatuksen, teologit vääristelivät Raamattua antaakseen ymmärtää, että taivaallisesta toivosta kertovat kohdat opettavat kaikkien hyvien ihmisten menevän taivaaseen. Tämän näkemyksen mukaan ihmisen elämä maan päällä on tarkoitettu väliaikaiseksi – kokeeksi, joka ratkaisee, onko hän arvollinen elämään taivaassa. Jotakin samanlaista tapahtui juutalaisten alkuperäiselle toivolle ikuisesta elämästä maan päällä. Juutalaisten omaksuessa vähitellen kreikkalaista synnynnäisen kuolemattomuuden ajatusta heidän alkuperäinen toivonsa maanpäällisestä elämästä himmeni. Miten suuresti tämä eroaakaan siitä, millaiseksi Raamattu kuvailee ihmisen! Ihminen on aineellinen luontokappale, ei henki. Jehova sanoi ensimmäiselle ihmiselle: ”Tomua sinä olet.” (1. Moos. 3:19.) Ihmisen ikuinen koti on maa, ei taivas. (Lue psalmi 104:5; 115:16.)
Totuuden leimahduksia pimeydessä
8. Mitä jotkut 1600-luvun oppineet sanoivat ihmisen toivosta?
8 Vaikka useimmat kristillisiksi tunnustautuvat uskonnot kieltävät sen, että ihmisillä olisi toivo elää ikuisesti maan päällä, Saatana ei ole aina onnistunut hämärtämään totuutta. Kautta aikojen totuuden valo on leimahtanut joillekin tarkkaavaisille Raamatun lukijoille, kun he ovat tajunneet joitakin piirteitä siitä, miten Jumala palauttaa ihmiskunnan täydellisyyteen (Ps. 97:11; Matt. 7:13, 14; 13:37–39). Raamattu oli 1600-luvulla tullut kääntämisen ja painamisen ansiosta yhä useampien saataville. Vuonna 1651 eräs oppinut kirjoitti, että koska ihmiset ovat Aadamin kautta ”menettäneet paratiisin ja ikuisen elämän maan päällä”, niin Kristuksessa ”kaikki ihmiset saatetaan elämään maan päällä – muutoinhan rinnastus ei toimisi”. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:21, 22.) Kuuluisa englantilainen runoilija John Milton (1608–74) kirjoitti kirjan Kadotettu paratiisi ja sen jatko-osan ”Ennallistettu paratiisi”. Teoksissaan Milton viittasi palkintoon, jonka uskovaiset saavat maallisessa paratiisissa. Hän omisti suuren osan elämästään Raamatun tutkimiseen, mutta tajusi, että sen totuudesta saataisiin kokonaiskuva vasta Kristuksen läsnäolon aikana.
9, 10. a) Mitä Isaac Newton kirjoitti ihmiskunnan toivosta? b) Miksi Kristuksen läsnäolon aika näytti Newtonista olevan kaukana?
9 Myös kuuluisa matemaatikko Sir Isaac Newton (1642–1727) oli hyvin kiinnostunut Raamatusta. Hän ymmärsi, että pyhät herätetään taivaalliseen elämään ja että he tulevat hallitsemaan näkymättöminä Kristuksen kanssa (Ilm. 5:9, 10). Valtakunnan alamaisista hän kirjoitti: ”Kuolevaiset [ihmiset] asuttavat maata vielä tuomiopäivän jälkeenkin, eivät vain tuhatta vuotta vaan jopa ikuisesti.”
10 Newton uskoi Kristuksen läsnäolon olevan satojen vuosien päässä. ”Yksi syy, jonka vuoksi Newton ajatteli Jumalan valtakunnan olevan hyvin kaukana tulevaisuudessa, oli se, että hän oli äärimmäisen pessimistinen ympärillään näkemänsä syvän kolminaisuusopillisen luopumuksen vuoksi”, sanoi historioitsija Stephen Snobelen. Hyvä uutinen oli vielä verhottu. Eikä Newton nähnyt yhtään kristillistä ryhmää, joka olisi voinut saarnata sitä. Hän kirjoitti: ”Näitä Danielin ja Johanneksen profetioita [viimeksi mainitut kirjoitettu Ilmestyskirjaan] ei ollut määrä ymmärtää ennen kuin vasta lopun aikana.” Newton selitti: ”Silloin Danielin sanojen mukaan monet tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy. Evankeliumi täytyy nimittäin saarnata kaikissa kansoissa ennen suurta ahdistusta ja maailman loppua. Palmunlehviä kantava suuri joukko, joka tulee tästä suuresta ahdistuksesta, ei voi olla kaikista kansoista koostuva lukematon joukko, ellei sitä tehdä sellaiseksi saarnaamalla evankeliumia ennen tuon ahdistuksen tuloa.” (Dan. 12:4; Matt. 24:14; Ilm. 7:9, 10.)
11. Miksi ihmiskunnan toivo pysyi useimmille ihmisille hämäränä Miltonin ja Newtonin päivinä?
11 Miltonin ja Newtonin päivinä oli vaarallista esittää kirkon virallisen opin vastaisia ajatuksia. Siksi suuri osa heidän raamatuntutkimuksensa tuloksista julkaistiin vasta heidän kuolemansa jälkeen. 1500-luvun uskonpuhdistuksessa ei puhdistettu pois opetusta synnynnäisestä kuolemattomuudesta, ja protestanttiset valtakirkot pitivät kiinni siitä Augustinuksen ajatuksesta, että tuhatvuotiskausi ei ollut tulevaisuutta vaan menneisyyttä. Onko tieto lisääntynyt lopun aikana?
”Tosi tieto tulee runsaaksi”
12. Milloin tosi tiedon oli määrä tulla runsaaksi?
12 Daniel ennusti, että ”lopun aikana” tapahtuisi hyvin myönteistä kehitystä. (Lue Danielin 12:3, 4, 9, 10.) ”Silloin vanhurskaat loistavat kirkkaasti kuin aurinko”, sanoi Jeesus (Matt. 13:43). Miten tosi tieto on tullut runsaaksi lopun aikana? Tarkastelemme historiallisia kehitysvaiheita joiltakin vuosikymmeniltä ennen vuotta 1914, jolloin lopun aika alkoi.
13. Mitä Charles Taze Russell kirjoitti tutkittuaan ennallistuskysymystä?
13 Monet vilpittömät ihmiset pyrkivät 1800-luvun lopulla ymmärtämään ”terveellisten sanojen mallia” (2. Tim. 1:13). Yksi heistä oli Charles Taze Russell. Hän ja muutamat muut totuuden etsijät muodostivat vuonna 1870 ”luokan” Raamatun tutkimista varten. Vuonna 1872 he tutkivat ennallistuskysymystä. Myöhemmin Russell kirjoitti: ”Siihen mennessä emme olleet ymmärtäneet selvästi, miten suuresti nyt koetuksella olevan kirkon [voideltujen kristittyjen seurakunnan] palkinto eroaa siitä palkinnosta, jonka maailman uskovat saavat.” Viimeksi mainittujen palkintona tulee olemaan ”ennallistus ihmisluonnon täydellisyyteen, josta heidän kantaisänsä ja päänsä Aadam aikoinaan nautti Eedenissä”. Russell tunnusti, että hän oli saanut Raamatun tutkimisessaan apua toisilta. Keiltä hän sitä sai?
14. a) Miten Henry Dunn ymmärsi Apostolien tekojen 3:21:n? b) Keiden Dunn sanoi elävän ikuisesti maan päällä?
14 Eräs heistä oli Henry Dunn. Hän oli kirjoittanut ”kaiken sen ennallistamisesta – – mistä Jumala on puhunut vanhan ajan pyhien profeettojensa suulla” (Apt. 3:21). Dunn tiesi, että tähän ennallistamiseen sisältyy ihmiskunnan kohottaminen täydellisyyteen maan päällä Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana. Dunn tutki myös kysymystä, joka oli askarruttanut monia: keitä ovat ne, jotka tulevat elämään ikuisesti maan päällä? Hän selitti, että miljoonat ihmiset herätetään kuolleista, heille opetetaan totuus ja heillä on mahdollisuus uskoa Kristukseen.
15. Mitä George Storrs sai selville ylösnousemuksesta?
15 Myös George Storrs tuli vuonna 1870 siihen tulokseen, että epävanhurskaat saavat ylösnousemuksen ja heillä on mahdollisuus elää ikuisesti. Lisäksi hän sai selville Raamatusta, että sellainen kuolleista herätetty, joka ei tartu tähän tilaisuuteen, ”lopulta kuolee, vaikka tämä ’synnintekijä olisi satavuotias’ ” (Jes. 65:20). Storrs asui Brooklynissa New Yorkissa ja toimitti Bible Examiner -nimistä lehteä.
16. Mikä näkemys erotti raamatuntutkijat kristikunnasta?
16 Russell ymmärsi Raamatusta, että oli tullut aika tehdä hyvää uutista tunnetuksi laajalti. Niinpä hän alkoi vuonna 1879 julkaista lehteä ”Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut”, jonka nimenä on nykyään Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja. Aiemmin vain hyvin harva ymmärsi totuuden ihmiskunnan toivosta, mutta nyt raamatuntutkijoiden ryhmät monissa maissa saivat Vartiotornin ja tutkivat sitä. Se näkemys, että vain harvat menevät taivaaseen, kun taas miljoonat saavat elää täydellisinä ihmisinä maan päällä, erotti raamatuntutkijat useimmista kristikunnan uskonnoista.
17. Miten tosi tieto tuli runsaaksi?
17 Ennustettu ”lopun aika” alkoi vuonna 1914. Tuliko ihmiskunnan toivoa koskeva ”tosi tieto – – runsaaksi”? (Dan. 12:4.) Vuonna 1913 Russellin saarnoja julkaistiin 2 000 sanomalehdessä, joilla oli yhteensä 15 miljoonaa lukijaa. Vuoden 1914 loppuun mennessä yli 9 miljoonaa ihmistä kolmella mantereella oli nähnyt ”Kuvanäytös Luomisen”, jossa oli Kristuksen tuhatvuotista hallituskautta selittäviä elo- ja kuultokuvia. Jehovan palvelijat esittivät vuosina 1918–25 yli 30 kielellä kautta maailman puhetta ”Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan”, jossa selitettiin toivoa maan päällä saatavasta ikuisesta elämästä. Vuonna 1934 Jehovan todistajat tajusivat, että ne, jotka toivovat saavansa elää ikuisesti maan päällä, tulisi kastaa. Tämän toivon ymmärtäminen antoi heille uutta intoa saarnata Valtakunnan hyvää uutista. Nykyään odote maanpäällisestä ikuisesta elämästä täyttää miljoonien ihmisten sydämen kiitollisuudella Jehovaa kohtaan.
”Loistoisa vapaus” edessä!
18, 19. Millaisesta elämästä Jesajan 65:21–25:ssä ennustetaan?
18 Profeetta Jesaja henkeytettiin kirjoittamaan sellaisesta elämästä, josta Jumalan kansa tulee nauttimaan maan päällä. (Lue Jesajan 65:21–25.) Jotkin puut, jotka olivat olemassa Jesajan kirjoittaessa nuo sanat noin 2 700 vuotta sitten, ovat ilmeisesti elossa vielä nykyäänkin. Kuvittele, että voisit itse elää niin pitkään voimakkaana ja terveenä.
19 Elämä ei tule olemaan vain lyhyt matka kehdosta hautaan, vaan tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia rakentaa, istuttaa ja oppia. Ajattele ystävyyssuhteita, joita voit luoda ja pitää yllä. Nuo lämpimät suhteet tulevat alinomaa lujittumaan. Millaisesta ”loistoisasta vapaudesta” ”Jumalan lapset” maan päällä silloin iloitsevatkaan! (Room. 8:21.)
[Alaviite]
a Augustinus väitti, että Jumalan valtakunnan tuhatvuotinen hallituskausi ei ollut tulevaisuutta vaan oli jo alkanut katolisen kirkon perustamisesta.
Osaatko selittää?
• Miten ihmiskunnan toivo maanpäällisestä elämästä hämärtyi?
• Mitä jotkut Raamatun lukijat ymmärsivät 1600-luvulla?
• Miten ihmiskunnan todellinen toivo tuli selvemmäksi vuoden 1914 lähestyessä?
• Miten tieto maallisesta toivosta on tullut runsaaksi?
[Kuvat s. 13]
Runoilija John Milton (vasemmalla) ja matemaatikko Isaac Newton (oikealla) olivat selvillä maan päällä saatavan ikuisen elämän toivosta.
[Kuvat s. 15]
Varhaiset raamatuntutkijat ymmärsivät Raamatun perusteella, että oli aika tehdä kautta maailman tunnetuksi ihmiskunnan todellinen toivo.