Mitä Jumalaa sinä palvot?

ERI puolilla maailmaa asuvat ihmiset vastaisivat tähän kysymykseen monella tavalla. Apostoli Paavali huomautti: ”On monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’”, ja nykyään palvotaan miljoonia eri jumalia. (1. Korinttolaisille 8:5) Oletko tiennyt, että monet ihmiset palvovat kuitenkin eri jumalaa kuin he luulevat palvovansa? Entä oletko tajunnut, että monet ateistit ovat hartaampia kuin jotkut Jumalaan uskovat? Miten niin?

Palvonta merkitsee muun muassa sitä, että jokin ”saa suuressa määrin, jopa kohtuuttomasti, osakseen arvostusta, kunnioitusta tai kiintymystä”. Raamatun alkuperäiskielillä palvontaa merkitsevät sanat sisältävät ajatuksen palvelemisesta tai jonkun eteen kumartumisesta. Pitäkäämme tämä mielessämme samalla kun tarkastelemme sitä, miten ihmiset voivat erehtyä siinä, ketä tai mitä he todellisuudessa palvovat.

Sekauskonto

Ottakaamme esimerkiksi muinaiset samarialaiset. Monet heistä olivat alun perin ulkomaalaisia, jotka assyrialaiset olivat asettaneet asumaan Palestiinaan niiden Israelin kymmenen sukukunnan tilalle, jotka oli viety pakkosiirtolaisuuteen. He olivat aiemmin seuranneet pakanajumalia, mutta nyt he ponnistelivat oppiakseen jotain Jehovasta, Israelin Jumalasta. Hylkäsivätkö he vanhan uskontonsa? Eivät. Raamattu kertoo: ”He – – tekivät vanhan tapansa mukaan. Niin nämä kansat pelkäsivät Herraa [”Jehovaa”, UM], mutta palvelivat samalla omia jumalankuviansa.” (2. Kuningasten kirja 17:40, 41) Niinpä vaikka samarialaiset nimellisesti tunnustivat Jehovan, he palvoivat yhä vanhoja jumaliaan harjoittaen siten eräänlaista sekauskontoa.

Jotakin samantapaista tapahtui, kun lähetystyöntekijät toivat roomalaiskatolilaisuuden Etelä-Amerikkaan. He käännyttivät suurimman osan väestöstä, mutta muinaisten samarialaisten tavoin nuo alkuperäisasukkaat eivät unohtaneet entisiä jumaliaan. Niinpä Brasiliassa ”kristityt” osallistuvat yhä pakanallisiin voodoo-menoihin samoin kuin vanhojen jumaluuksien, esimerkiksi Iemanjá-jumalattaren, kunniaksi järjestettäviin juhliin. Tilanne on samantapainen myös muissa Etelä-Amerikan maissa.

Sitä paitsi lähetystyöntekijöiden Etelä-Amerikkaan tuoma uskonto oli itsessään sekauskonto. Monet sen opeista, esimerkiksi kolminaisuus, helvetintuli ja sielun kuolemattomuus, olivat peräisin pakanauskonnoista ja -filosofioista. Niitä ei missään tapauksessa löydetty Raamatusta. Samalla tavoin sen juhlat – joulu ja pääsiäinen mukaan luettuina – olivat peräisin pakanuudesta.a Onko mahdollista viettää tällaisia pakanallisia juhlia ja uskoa sellaisiin ei-kristillisiin oppeihin ja silti palvoa Raamatun Jumalaa, joka sanoi: ”Älä pidä muita jumalia minun rinnallani”? (2. Mooseksen kirja 20:3) Varmasti ei!

”Varjelkaa itseänne epäjumalilta”

Harkitsehan toista tapaa, jolla ihmisiä petetään palvonnan suhteen. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Lapsukaiset, varjelkaa itseänne epäjumalilta.” (1. Johannes 5:21) Noin miljardin ihmisen sanotaan kuuluvan kristikuntaan, ja he oletettavasti väittävät palvovansa samaa Jumalaa, jota Johannes palvoi. Silti sadat miljoonat heistä kumartavat ”pyhimysten”, Jeesuksen ja neitsyt Marian kuvia.

On myös muita salakavalia epäjumalanpalveluksen muotoja. Vuonna 44 kuningas Herodes Agrippa piti julkisen puheen, ja kansa innostui siitä siinä määrin, että se huusi: ”Jumalan ääni eikä ihmisen!” (Apostolien teot 12:21, 22) Kansa todellakin palvoi Herodesta tehden hänestä jumalan. Samanlaista tapahtuu nykyään. Niinä huumaavina päivinä, joina natsismi nousi valtaan Euroopassa, huuto ”Heil Hitler!” oli todellisuudessa Hitlerin jumaloimista. Monet olivat valmiita taistelemaan ja kuolemaan Führerin puolesta aivan kuin hän olisi ollut jumala, kansan pelastaja. Silti useimmat niistä, jotka osoittivat tällaista kunnioitusta Hitlerille, olivat kristikunnan kirkkojen jäseniä!

Ennen ja jälkeen Hitlerin toiset poliittiset johtajat ovat samalla tavoin korottaneet itsensä pelastajan asemaan ja vaatineet yksinomaista antaumusta. Ne jotka alistuivat tähän, tekivät näistä miehistä jumalia, riippumatta siitä, mihin viralliseen uskontoon nämä ”palvojat” kuuluivat tai väittivätkö he peräti olevansa ateisteja. Karismaattisten urheilutähtien, elokuvanäyttelijöitten ja muitten viihdetaiteilijoitten kannattajiltaan saama kunnioitus muistuttaa myös palvontaa.

Rahan palvonta

Ajattelehan lisäksi Jeesuksen sanojen merkitystä, kun hän sanoi: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän on joko vihaava toista ja rakastava toista tai liittyvä toiseen ja halveksiva toista. Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” (Matteus 6:24) Tunnetko ketään, joka kuuluu johonkin uskontokuntaan mutta jonka pääasiallinen kiinnostuksen kohde elämässä on rahan hankkiminen? Ketä tällainen henkilö siis todellisuudessa palvelee, Jumalaa vai rikkauksia? Montako ei-uskovaa tunnet, jotka ovat joutuneet rahan hankkimisen hurjiin pyörteisiin? Varmasti hekin ovat rahanpalvojia, ehkä innokkaampiakin kuin monet uskovat.

Apostoli Paavali selitti samantapaista periaatetta kirjoittaessaan: ”Kuolettakaa sen tähden maan päällä olevat ruumiinjäsenenne haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen, joka on epäjumalanpalvelusta.” (Kolossalaisille 3:5) Jos himoitsemme jotain niin paljon, että ponnistamme kaikki voimamme saadaksemme sen, ehkä jopa rikomme lakia sen tavoittelussa, niin silloin tuosta asiasta on tullut meille epäjumala, palvonnan kohde. (Efesolaisille 5:5) Eräässä toisessa kirjeessään Paavali kirjoitti joistakuista väärintekijöistä: ”Heidän jumalansa on heidän vatsansa.” (Filippiläisille 3:19) Jos itsemme miellyttäminen, niin sanoaksemme vatsamme täyttäminen, on elämämme ainoa päämäärä, silloin me olemme itsellemme jumala. Montako tällaisen jumalan palvojaa tunnet?

On juuri niin kuin apostoli Paavali kirjoitti: ”On monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’.” Ja monissa tapauksissa näiden palvojat ovat muinaisten samarialaisten kaltaisia: he palvelevat yhtä jumalaa sanoillaan ja toista teoillaan. Todellisuudessa on kuitenkin vain yksi Jumala, joka ansaitsee palvontamme. Tiedätkö, kuka hän on? Häntä lukuun ottamatta on lisäksi eräs asia, joka yhdistää kaikkien muiden jumalien palvontaa. Mikä se on? Tarkastelemme sitä seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]