Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös – tarkka ja nykykielinen
”JOS uskot Raamatun olevan Jumalan sana ihmiskunnalle, se merkitsee Jumalan viestivän meidän kanssamme. – – Jos uskontosi vaikuttaa koko elämääsi, silloin [Raamatun] kielen täytyy olla yleisesti käytettyä kieltä.” Näin kirjoitti oppinut Alan Duthie kirjassaan Bible Translations: And How to Choose Between Them.
Jumalan sanaa rakastavat voivat yhtyä näihin sanoihin koko sydämestään. He todella uskovat, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa” (2. Timoteukselle 3:16). Raamattu ei missään tapauksessa ole vain jokin vanhentuneita uskonnollisia latteuksia sisältävä kirja. Se on ”elävä ja voimaa uhkuva”, ja se tarjoaa todellisia ratkaisuja jokapäiväisen elämän ongelmiin (Heprealaisille 4:12). Jotta tuon pyhän kirjan lukijat voisivat ymmärtää ja soveltaa sitä, sen kielen täytyy kuitenkin olla yleisesti käytettyä kieltä. Eihän niin sanottua Uutta testamenttiakaan kirjoitettu filosofien, esimerkiksi Platonin, käyttämällä klassisella kreikan kielellä, vaan yleis- eli koinee-kreikaksi. Raamattu kirjoitettiin tosiaankin siten, että tavalliset ihmiset saattoivat lukea ja ymmärtää sitä.
Tämän vuoksi on viime vuosina valmistettu useilla kielillä monia nykyaikaisia käännöksiä. Useimmissa tapauksissa tästä on ollut melkoisesti hyötyä. Raamattu on tullut paremmin suuren yleisön ulottuville. Monet näistä uusista käännöksistä eivät ole kuitenkaan yltäneet lähellekään puolueetonta täsmällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Esimerkiksi jotkin niistä ennemminkin hämärtävät Raamatun selviä opetuksia kuolleiden tilasta, ihmissielusta ja tosi Jumalan nimestä.
Jumalan sanaa rakastaville onkin siksi ilouutinen se, että koko Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös on nyt julkaistu suomeksi. Jehovan todistajat ilmoittivat tämän nykykielisen käännöksen julkaisemisesta vuoden 1995 ”Iloisten ylistäjien” piirikonventeissa. Koska sitä eivät kahlitse mitkään uskontunnustukset, siinä käytetyt käännösvastineet ovat ennennäkemättömän täsmällisiä, minkä vuoksi niidenkin, jotka eivät osaa alkukieliä, on nyt mahdollista ymmärtää Raamattua syvällisesti. Saatat kuitenkin pohtia, ketkä ovat tämän merkittävän käännöksen takana.
Kääntäjiä jotka kunnioittivat Jumalaa
Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös julkaistiin suomeksi vuonna 1975, mutta englanniksi se ilmestyi jo vuonna 1950. Julkaisijana oli Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura – kansainvälinen raamattuseura, jolla on tällä alalla jo pitkä historia. Tämän uuden käännöksen nimi, joka rohkeasti poikkeaa perinteisestä Raamatun jakamisesta ”vanhaan” ja ”uuteen” testamenttiin, oli vain yksi niistä monista piirteistä, jotka ovat osoittaneet sen ainutlaatuiseksi. Vartiotornissa 15.11.1950 sanottiin: ”Ne miehet, jotka muodostavat käännöskomitean, [ovat] ilmaisseet – – haluavansa pysyä tuntemattomina, eivätkä halua varsinkaan nimiään julkaistavan elinaikanaan eikä kuoltuaankaan. Tämän käännöksen tarkoitus on korottaa elävän tosi Jumalan nimeä.”
New World Translation of the Holy Scriptures, koko Raamatun yksiosainen, englanninkielinen laitos julkaistiin vuonna 1961. Ja vaikka sen kääntäjät ovat halunneet pysyä tuntemattomina, heidän vaikuttimiaan tai heidän antaumuksensa syvyyttä ei voida asettaa kyseenalaiseksi. Vuoden 1984 englanninkielisen laitoksen esipuheessa sanottiin: ”Pyhän Raamatun kääntäminen – – merkitsee Jehova Jumalan ajatusten ja lausuntojen kääntämistä toiselle kielelle – –. Tämän teoksen kääntäjät, jotka pelkäävät ja rakastavat Pyhän Raamatun jumalallista Tekijää, tuntevat olevansa hänelle erikoisvastuussa siitä, että he välittävät hänen ajatuksensa ja ilmoituksensa niin tarkoin kuin mahdollista.”
Olivatko komitean jäsenet hyvistä aikomuksistaan huolimatta päteviä ottamaan tämän työn tehtäväkseen? Jotkut ärtyneet oppineet ovat julistaneet, että ellei kääntäjien nimiä ja oppiarvoja paljasteta, käännös tulee ilman muuta hylätä amatöörien työnä. Mutta kaikki oppineet eivät ole omaksuneet näin kohtuutonta asennetta. Alussa mainittu Alan S. Duthie kirjoittaa: ”Jos me tiedämme, keitä jonkin tietyn raamatunkäännöksen kääntäjät tai julkaisijat ovat, niin auttaako se meitä ratkaisemaan, onko tuo käännös hyvä vai huono? Ei suoranaisesti. Mikään ei pysty korvaamaan itse jokaisen käännöksen piirteiden tutkimista.”a
Tuhannet lukijat ovat toimineet juuri siten. Tähän mennessä Uuden maailman käännöstä on painettu ympäri maailman yli 81500000 kappaletta 25 kielellä. Mitä sen monet lukijat ovat havainneet?
Käännös joka pitää Jumalan nimeä pyhänä
Matteuksen 6:9:ssä Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” Useimmissa käännöksissä Jumala on silti nimetön olento, josta käytetään vain arvonimeä ”Jumala” tai ”Herra”. Alkuaan tilanne ei kuitenkaan ollut tällainen. Alkuperäisissä Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa Jumalasta käytettiin lähes 7000 kertaa selvästi erottuvaa erisnimeä ”Jehova” (2. Mooseksen kirja 3:15; Psalmit 83:18). Myöhemmin juutalaiset lakkasivat taikauskoisen pelon takia käyttämästä Jumalan nimeä. Jeesuksen apostolien kuoleman jälkeen tämä taikauskoinen näkemys saastutti kristillisen seurakunnan (vrt. Apostolien teot 20:29, 30; 1. Timoteukselle 4:1). Raamatun kreikankielisten osien jäljentäjät alkoivat korvata Jumalan erisnimen, Jehova, kreikkalaisilla sanoilla Kyʹri·os ja The·osʹ, jotka merkitsevät ’Herraa’ ja ’Jumalaa’.
Onneksi Uuden maailman käännös on rohkeasti palauttanut nimen Jehova Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin (”Uuteen testamenttiin”); tuo nimi esiintyy niissä 237 kertaa. Tämä nimen palauttaminen tekstiin ei perustu kääntäjien oikkuun vaan hyvin perusteltuun, huolelliseen tutkimustyöhön. Esimerkiksi Luukkaan 4:18:ssa lainataan Jesajan 61:1:n sanoja. Alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä nimi Jehova esiintyy tuossa Jesajan kirjan jakeessa.b Luukkaan 4:18 käännetäänkin Uuden maailman käännöksessä siksi seuraavasti: ”Jehovan henkeä on minun päälläni, koska hän on voidellut minut julistamaan hyvää uutista köyhille.”
Tällainen käännöstapa auttaa lukijoita myös erottamaan Jehova Jumalan hänen ainosyntyisestä Pojastaan, Jeesuksesta Kristuksesta. Useimmissa käännöksissä esimerkiksi Matteuksen 22:44 käännetään seuraavasti: ”Herra sanoi minun Herralleni.” Mutta kuka oikeastaan puhui ja kenelle? Tämä jae on tosiasiassa lainaus psalmista 110:1, jonka alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä on Jumalan nimi. Sen vuoksi tämä jae kuuluu Uuden maailman käännöksen mukaan: ”Jehova sanoi minun Herralleni: ’Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alle.’” Sen eron tajuaminen, joka Raamatussa tehdään Jehova Jumalan ja hänen Poikansa välillä, ei ole teoreettinen kysymys (Markus 13:32; Johannes 8:17, 18; 14:28). Se on ratkaisevaa ihmisen pelastuksen kannalta. Apostolien tekojen 2:21:ssä sanotaan: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.”
Täsmällisyys ja selvyys
Uuden maailman käännöksessä on muitakin huomattavia piirteitä. Raamatun heprealaisten kirjoitusten osalta englanninkielinen laitos perustuu Rudolf Kittelin Biblia Hebraican hepreankieliseen tekstiin. Kreikkalaisten kirjoitusten käännöksen pohjatekstiksi taas valittiin Westcottin ja Hortin hyvin laadittu kreikankielinen tekstijulkaisu. Sen jälkeen nähtiin paljon vaivaa alkukielten, heprean, aramean ja kreikan, kääntämiseksi mahdollisimman täsmällisesti ja kirjaimellisesti selvälle, nykyaikaiselle englannin kielelle. Näin saatiin alkuperäisten Raamatun kirjoitusten leima ja väri säilymään, ja lisäksi niitä opittiin ymmärtämään entistä paremmin.
Otetaanpa esimerkiksi Roomalaiskirjeen 13:1, jossa apostoli Paavali kehotti kristittyjä ’olemaan alamaisia esivalloille’ eli maallisille hallituksille. Monissa käännöksissä sanotaan seuraavaksi, että tällaiset hallitukset ovat ”Jumalan asettamat” tai ”Jumalan nimittämiä” (vuoden 1938 kirkkoraamattu; King James Version; Jerusalem Bible). Jotkut monarkit ovat käyttäneet tällaisia käännöksiä hirmuvaltansa puolusteluna. Mutta Uuden maailman käännös kääntää tämän jakeen sille luonteenomaisen kirjaimellisesti ja täsmällisesti: ”Olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.”c Siitä voidaan havaita, että vaikka Jumala ei henkilökohtaisesti valitse maailmallisia hallitsijoita, hän kyllä sallii näiden ihmisten omaksua valta-asemia, jotka ovat suhteellisia toisiinsa nähden – mutta aina hänen asemaansa alempia.
Uuden maailman käännöksessä pyritään myös välittämään alkukielten verbien eri vivahteet. Monissa nykykielissä verbien taivutusmuodot ilmaisevat tekemisen ajankohdan – sen, onko kyse menneisyydestä, nykyisyydestä vai tulevaisuudesta. Mutta esimerkiksi kreikan kielessä verbit ilmaisevat myös, millaisesta tekemisestä on kyse – onko se hetkellistä, päättynyttä vai jatkuvaa. Tarkastellaanpa Matteuksen 6:33:ssa olevia Jeesuksen sanoja. ’Etsimistä’ merkitsevä kreikan verbi välittää ajatuksen jatkuvasta toiminnasta. Jeesuksen sanojen täysi voima välittyy siksi käännöksessä: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” Samaan tapaan käännetään Matteuksen 7:7: ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” (Ks. myös Roomalaisille 1:32; Galatalaisille 5:15.)
Avainsanat koetetaan mikäli suinkin mahdollista kääntää Uuden maailman käännöksessä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Esimerkiksi heprean sana neʹfeš ja kreikan sana psy·khēʹ käännetään kaikissa esiintymiskohdissa ”sieluksi”. Näin lukijat voivat nopeasti havaita, että toisin kuin uskonnolliset teoriat opettavat, sielu ei ole kuolematon. Se voi tuhoutua, kuolla. (Hesekiel 18:4; Matteus 2:20; Markus 3:4; Luukas 6:9; 17:33.)
Jumalan sanan saattaminen kaikkien ulottuville
Voivatko lukijat sitten olla varmoja siitä, että suomenkielinen Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös on yhtä täsmällinen ja yhdenmukainen kuin sen englantilainen vastine?
Kyllä voivat. Tämä johtuu siitä, että Vartiotorni-seura on tarkoin valvonut käännöstyötä. Muunkielisten Raamattujen kääntäminen päätettiin viisaasti tehdä ryhmätyönä. Tämän vuoksi useisiin maihin eri puolille maailmaa perustettiin raamatunkäännösryhmiä. Vartiotorni-seuran maailmankeskukseen Brooklyniin New Yorkiin perustettiin käännöspalveluosasto, joka huolehtii noiden käännösryhmien tarpeista, vastaa kysymyksiin ja pitää huolta siitä, että Uuden maailman käännöksen erikielisten laitosten sopusointu säilyy. Vartiotorni-seura on myös kehittänyt erittäin hyödyllisen työvälineen, nimittäin tietokonejärjestelmän raamatunkääntäjien avuksi. Mutta käännöstyötä ei silti voida tehdä kokonaan ilman ihmisiä. Tietokoneistaminen on kuitenkin suuresti yksinkertaistanut raamatunkäännösryhmille asetettua korkeaa tavoitetta, sitä että kohdekielinen Uuden maailman käännös olisi yhtä täsmällinen ja yhdenmukainen kuin englantilainen laitoskin. Tuo järjestelmä muun muassa ilmaisee, miten kukin heprean ja kreikan sana on käännetty englantilaisessa laitoksessa, mistä on kääntäjille paljon apua heidän valitessaan sanoille omakielisiä vastineita.
Tulokset kertovat selvää kieltään näiden järjestelyjen onnistumisesta. Me kehotamme sinua tutkimaan Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä. Voit hankkia sen tämän lehden julkaisijoilta. Tulet myös pitämään sen monista erikoispiirteistä: selvästä, helppolukuisesta tekstilajista, sivuotsikoista, jotka auttavat sinua paikantamaan tuttuja jakeita entistä nopeammin, yksityiskohtaisista kartoista ja kiinnostavasta liiteaineistosta. Ja mikä tärkeintä: tätä Raamattua lukiessasi voit luottaa siihen, että se välittää täsmällisesti itse Jumalan sanat yleisesti käytetyllä kielellä.
[Alaviitteet]
a On kiinnostavaa, että New American Standard Bible sanoi viitelaitoksensa (1971) irtopäällyksessä samaan tapaan: ”Emme ole käyttäneet kenenkään oppineen nimeä, johon voitaisiin viitata tai jota voitaisiin pitää suosituksena, koska vakaumuksemme on, että Jumalan sanaa tulisi arvioida sen omien ansioiden perusteella.”
b On totta, että kreikankielinen Septuaginta-käännös oli pohjana niin sanotussa Uudessa testamentissa oleville Heprealaisten kirjoitusten lainauksille. Koska Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä ei ole Jumalan nimeä, monet tutkijat väittävät, että tuo nimi pitäisi samoin jättää pois Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Mutta vanhimmissa säilyneissä Septuagintan jäljennöksissä on nimi Jehova – alkuperäisessä hepreankielisessä muodossa. Tämä tukee vahvasti nimen Jehova palauttamista Kreikkalaisiin kirjoituksiin.
c Ks. G. Abbott-Smithin teosta A Manual Greek Lexicon of the New Testament sekä Liddellin ja Scottin teosta A Greek-English Lexicon. Näiden ja muiden luotettavien lähteiden mukaan kyseinen kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’järjestykseen panemista, paikoilleen järjestämistä’.
[Kuva s. 24]
Raamatunkirjoittajat, esimerkiksi apostoli Paavali, kirjoittivat yleisesti käytetyllä kielellä
[Kuvat s. 26, 27]
Uuden maailman käännöksen piirteitä:
Alkukielten, esimerkiksi kreikan, kääntämiseksi mahdollisimman täsmällisesti ja kirjaimellisesti selvälle, nykyaikaiselle kielelle nähtiin paljon vaivaa
[Lähdemerkintä]
The Director and University Librarian, The John Rylands University of Manchester
Helppolukuinen tekstilaji tekee lukemisesta miellyttävää
Sivuotsikoiden avulla on helppo paikantaa tuttuja raamatunjakeita nopeammin
Yksityiskohtaiset kartat auttavat lukijoita parantamaan Raamatun maantiedon tuntemustaan
[Kuva s. 28]
”Uuden maailman käännöksen” selvyys on suureksi eduksi kristillisessä sananpalveluksessa