Tehden kaikkemme hyvän uutisen julistamiseksi
”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi jolla ei ole mitään hävettävää.” – 2. TIMOTEUKSELLE 2:15.
1, 2. Millaista kasvua olet havainnut tapahtuneen kokoajanpalvelijoiden riveissä? Mikä on vaikuttanut siihen?
”JOKU vuosi sitten moni meistä ajatteli, että vain ne, joilla on hyvin erikoislaatuiset olosuhteet, voivat olla tienraivaajina”, kirjoitti eräs Japanissa työskentelevä tienraivaaja eli kokoaikainen evankeliuminpalvelija. ”Me olimme näköjään väärässä. Alamme nähdä, että vain ne, joilla on erikoislaatuiset olosuhteet, eivät voi olla tienraivaajina.”
2 Tällainen myönteinen asenne on saanut siellä aikaan kokoaikaisten palvelijoiden riveissä kasvun, joka kuuluu huomattavimpiin Jehovan todistajien keskuudessa viime vuosina. Nykyään Japanissa johonkin kokoajanpalveluksen muotoon osallistuu kaksi jokaisesta viidestä Valtakunnan julistajasta. Mutta tällainen innokas henki ei rajoitu vain Japaniin. Viime palvelusvuonna julistajien määrä kaikkialla maailmassa kasvoi 5 prosenttia, kun taas kokoajanpalvelijoiden määrä lisääntyi 22 prosenttia. Ilmeisesti Jehovan kansa on suhtautunut vakavasti apostoli Paavalin sanoihin: ”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi jolla ei ole mitään hävettävää.” (2. Timoteukselle 2:15) Pitääkö tämä paikkansa sinusta?
’Tätä rakkaus Jumalaan merkitsee’
3. Mikä on tämän kasvun liikkeelle paneva voima?
3 Kun tienraivaajilta kysytään, miksi he ovat ryhtyneet kokoajanpalvelukseen, he vastaavat poikkeuksetta sen johtuvan heidän rakkaudestaan Jehova Jumalaan. (Matteus 22:37, 38) Näin tietysti pitäisikin olla, sillä jos rakkaus ei olisi oikeana vaikuttimena, kaikki ponnistelut olisivat turhia. (1. Korinttolaisille 13:1–3) On todella kiitettävää, että hyvin monet kristityt toverimme – itse asiassa keskimäärin yli seitsemän julistajaa jokaisessa seurakunnassa kaikkialla maailmassa – on tehnyt elämässään tilaa osoittaakseen rakkautensa Jumalaa kohtaan tällä tavoin.
4. Miten me olemme alkaneet rakastaa Jumalaa? (Roomalaisille 5:8)
4 Tietysti me kaikki, jotka olemme vihkineet elämämme Jehovalle, olemme tehneet sen rakkaudesta häneen. Kun saimme tietää siitä rakkaudesta, jota Jehova ja hänen Poikansa, Jeesus Kristus, tuntevat meitä kohtaan, ja niistä suurenmoisista siunauksista, joita hänen Valtakuntansa tuo, se sai sydämemme tuntemaan vastarakkautta häneen. Juuri näin apostoli Johannes sanoikin: ”Me taas rakastamme, koska hän rakasti ensin meitä.” (1. Johannes 4:19) Me reagoimme luonnostamme siten, koska meidät tehtiin sellaisiksi. Mutta sisältääkö rakkaus Jumalaan muuta kuin tuon sydämessämme olevan lämpimän tunteen?
5. Mitä rakkaus Jumalaan sisältää? (1. Johannes 2:5)
5 Rakkaus Jumalaan merkitsee enemmän. Apostoli Johannes sanoo: ”Rakkaus Jumalaan merkitsee sitä, että noudatamme hänen käskyjään; eivätkä hänen käskynsä ole rasittavia.” (1. Johannes 5:3) Tosi rakkautta samoin kuin tosi uskoakin ilmaistaan toiminnalla. (Vrt. 2. Korinttolaisille 8:24.) Tosi rakkaus haluaa miellyttää ja saada rakastetun hyväksynnän. Minkä erinomaisen tavan kokoajanpalveluksessa olevat ovatkaan valinneet osoittaakseen rakkautensa Jehovaa ja Jeesusta Kristusta kohtaan!
6. a) Minkälaiset ihmiset ovat kyenneet olemaan tienraivaajina? Mikä on tehnyt sen heille mahdolliseksi? b) Tiedätkö samanlaisia esimerkkejä?
6 Yksilöiden olosuhteet vaihtelevat, ja ne täytyy ottaa huomioon. Mutta kun katselemme kokoajanpalvelijoita, havaitsemme heihin sisältyvän kaikissa mahdollisissa tilanteissa olevia – nuoria ja vanhoja, naimattomia ja naimisissa olevia, terveitä ja sairaita, niitä, joilla on perhevelvollisuuksia, ja niitä, joilla ei ole, ja niin edelleen. Erona on se, että he eivät anna näiden seikkojen tulla esteiksi, vaan ovat apostoli Paavalin tavoin oppineet selviytymään niistä tai elämään niiden kanssa. (2. Korinttolaisille 11:29, 30; 12:7) Ajattele esimerkiksi erästä tyypillistä perhettä.
Eiji on yksi seurakuntansa vanhimmista. Hän ja hänen vaimonsa ovat työskennelleet yhdessä tienraivaajina 12 vuotta kasvattaessaan kolme lastaan. Miten he ovat onnistuneet tekemään sen? ”Olemme joutuneet elämään yksinkertaisemmin”, sanoo Eiji. Lastenkin on täytynyt tottua saamaan kieltävä vastaus moniin mielitekoihinsa. ”Vaikka meillä on joskus ollut vaikeita aikoja, Jehova on aina huolehtinut tarpeistamme.”
Ovatko uhraukset olleet hintansa arvoisia? ”Joka ilta ennen kuin sammutamme valot katselen, kun vaimoni kirjoittaa raporttiaan päivän saarnaamistyöstä”, sanoo Eiji. ”Kun näen perheeni asettavan tällä tavoin hengelliset edut ensi sijalle, ajattelen, että kaikki on niin kuin pitäisikin olla, ja nautin aikaansaamisen tunteesta. En osaa kuvitellakaan sellaista mahdollisuutta, että emme työskentelisi tienraivaajina yhdessä.” Mitä hänen vaimonsa ajattelee asiasta? ”Eiji on huolehtinut meistä erittäin hyvin”, hän sanoo. ”Kun näen hänen ahkeroivan hengellisissä asioissa, tunnen syvää sisäistä tyydytystä. Toivon, että voimme jatkaa.”
Miten se, että isä ja äiti käyttävät niin paljon aikaa saarnaamistyöhön joka päivä, on vaikuttanut lapsiin? Vanhempi poika työskentelee nyt nelivuotisessa rakennushankkeessa Vartiotorni-seuran haaratoimistossa. Tytär on vakituinen tienraivaaja, ja kouluikäisen pojan tavoitteena on tulla erikoistienraivaajaksi. He kaikki ovat iloisia siitä, että heidän vanhempansa ovat tienraivaajia.
7. a) Mainitse esimerkkejä tuntemistasi henkilöistä, jotka ovat voittaneet esteitä astuakseen kokoajanpalvelukseen. b) Mihin Raamatun neuvoon he ovat suhtautuneet vakavasti?
7 Tällaisia perheitä löytyy Jehovan todistajien keskuudesta monista maista kaikkialla maailmassa. He todella ponnistelevat olosuhteissaan parhaansa mukaan voidakseen astua kokoajanpalvelukseen ja sitten pysyä siinä. He osoittavat toiminnallaan, mitä rakkaus Jumalaan todellisuudessa merkitsee heille. He noudattavat vilpittömästi Paavalin kehotusta: ”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi, työmieheksi jolla ei ole mitään hävettävää.” – 2. Timoteukselle 2:15.
”Työmies jolla ei ole mitään hävettävää”
8. Miksi Paavali kehotti Timoteusta ’tekemään kaikkensa’, ja mitä se merkitsee?
8 Kun Paavali kirjoitti nämä sanat Timoteukselle noin vuonna 65, Timoteus palveli jo hyvin vastuullisessa asemassa kristillisessä seurakunnassa. Paavali sanoi häntä ”hyväksi Kristuksen Jeesuksen sotilaaksi” ja muistutti häntä toistuvasti hänen vastuustaan opettaa ja neuvoa toisia. (2. Timoteukselle 2:3, 14, 25; 4:2) Kuitenkin hän kehotti Timoteusta: ”Tee kaikkesi osoittautuaksesi Jumalalle hyväksytyksi.” Ilmaus ”tee kaikkesi” on käännetty kreikkalaisesta sanasta, joka merkitsee ”kiiruhda”. (Ks. Kingdom Interlinear Translation.) Toisin sanoen Paavali kirjoitti Timoteukselle, että saadakseen Jumalan hyväksynnän tämän piti lisätä toimintaansa, vaikka hänellä jo oli raskas vastuutaakka. Miksi? Voidakseen olla ”työmies jolla ei ole mitään hävettävää”.
9. Mikä Jeesuksen vertaus voi auttaa meitä ymmärtämään Paavalin sanoja ”työmiehestä jolla ei ole mitään hävettävää”?
9 Viimeksi mainittu ilmaus palauttaa mieleemme Matteuksen 25:14–30:ssä olevan Jeesuksen talenttivertauksen kolme orjaa. Isännän palattua heidän oli aika esittää työnsä isännän hyväksyttäväksi. Orjia, joille oli annettu viisi ja kaksi talenttia, isäntä kiitti siitä mitä he olivat tehneet heille uskotuilla varoilla. Heitä kehotettiin ’menemään Herransa iloon’. Mutta orja, jolle oli uskottu yksi talentti, havaittiin kelvottomaksi. Häneltä otettiin pois se mitä hänellä oli, ja hänet heitettiin hänen häpeäkseen ”ulkopuolelle pimeyteen”.
10. Miksi orja, jolle oli annettu yksi talentti, saatettiin häpeämään, ja miksi häntä rangaistiin?
10 Ensimmäiset kaksi orjaa työskentelivät uutterasti ja lisäsivät isäntänsä omaisuutta. He olivat todella työmiehiä, ’joilla ei ollut mitään hävettävää’. Mutta miksi tuo kolmas orja saatettiin häpeämään ja miksi häntä rangaistiin, vaikka hän ei ollutkaan tuhlannut sitä, mitä oli annettu hänelle? Se johtui siitä, että hän ei ollut tehnyt sillä mitään hyödyllistä. Kuten isäntä osoitti, hän olisi voinut ainakin tallettaa rahan pankkiin. Hänen virheensä oli kuitenkin pohjimmiltaan siinä, että hän ei tuntenut aitoa rakkautta isäntäänsä kohtaan. ”Minä rupesin pelkäämään ja menin pois ja kätkin talenttisi maahan”, hän tunnusti isännälle. (Matteus 25:25; vrt. 1. Johannes 4:18.) Hän piti isäntäänsä ankarana, ”vaativana miehenä” ja häneltä saamaansa tehtävää taakkana. Hän teki vähimmän mahdollisen selviytyäkseen tilanteesta sen sijaan että olisi tehnyt ”kaikkensa” saadakseen isännän hyväksynnän.
11. Miten tuo vertaus koskee meitä nykyään?
11 Tuo vertaus täyttyy nykyään. Isäntä, Jeesus Kristus, on palannut ja tarkastaa ”orja”-luokkansa samoin kuin sen tovereiden, lampaankaltaisten ihmisten ”suuren joukon”, työn. (Matteus 24:45–47; Ilmestys 7:9, 15) Mitä Isäntä näkee? Jos tyydymme nimelliseen palvelukseen juuri ja juuri selviytyäksemme, meidän voitaisiin todeta olevan niiden joukossa, jotka saatetaan häpeään ja heitetään ”ulkopuolelle pimeyteen”. Toisaalta jos ’teemme kaikkemme’, toisin sanoen ’kiiruhdamme’ työssämme ymmärtäen ajan kiireellisen tärkeyden, meidät tullaan havaitsemaan hyväksytyiksi ’työmiehinä joilla ei ole mitään hävettävää’ ja jotka pääsemme ’herramme iloon’.
Tarvitaan itsekuria ja uhrautuvaisuutta
12. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että suuri osa Japanin julistajista on voinut ryhtyä kokoajanpalvelukseen?
12 Se, että tienraivaajien rivit ovat jatkuvasti kasvaneet maassa toisensa jälkeen kaikkialla maailmassa, todistaa selvästi, että Jehovan kansa kokonaisuutena ’tekee kaikkensa’ osoittautuakseen ’työmiehiksi joilla ei ole mitään hävettävää’. Mutta oletko koskaan halunnut tietää, miksi joissakin maissa niiden veljien suhteellinen määrä, jotka voivat astua tienraivauspalvelukseen, on niin paljon suurempi kuin toisissa maissa? Tämä kiinnostava kysymys esitettiin joillekuille Japanin tienraivaajille. Mietihän seuraavia vastauksia:
”En usko sen merkitsevän sitä, että japanilaisten todistajien usko tai rakkaus olisi suurempi kuin heidän muissa maissa asuvien veljiensä”, sanoi eräs Beetelin työntekijä, joka on ollut kokoajanpalveluksessa noin 30 vuotta. ”Mutta uskon, että japanilaisten persoonallisuus luultavasti liittyy asiaan. Yleensä japanilaiset ovat tottelevaisia; he osoittavat auliisti vastakaikua kannustukselle.”
Eräs vanhin huomautti: ”Koska lähes jokaisessa seurakunnassa on paljon tienraivaajia, vallitsee yleinen käsitys, että kuka tahansa voi olla tienraivaaja.” Japanilaiset toimivat mielellään ryhminä. Heillä on erinomainen yhteistyöhenki.
Nämä ovat varmasti ajatuksia herättäviä huomautuksia, ja jos haluamme vakavissamme parantaa Jehovan palvelustamme, tässä on monia ydinkohtia, joita meidän kannattaa harkita huolellisesti.
13. Miten se, että olemme tottelevaisia ja osoitamme auliisti vastakaikua kannustukselle, voi hyödyttää meitä?
13 Ensinnäkin on kysymys siitä, olemmeko tottelevaisia ja osoitammeko auliisti vastakaikua kannustukselle. Kun ohjeet ja kannustus tulevat oikeasta lähteestä, niin meidän on aivan oikein osoittaa aulista vastakaikua. Sen sijaan että pitäisimme näitä ominaisuuksia vain kansallisena piirteenä me muistamme Jeesuksen sanat: ”Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” (Johannes 10:27) Muistamme myös, että yksi ”ylhäältä tulevan viisauden” piirteistä on se, että se on ”altis tottelemaan”. (Jaakob 3:17) Nämä ovat ominaisuuksia, jotka kaikkia kristittyjä kannustetaan pukemaan ylleen. Taustansa ja kasvatuksensa vuoksi jotkut voivat olla taipuvaisempia riippumattomaan ajatteluun ja itsepäisyyteen kuin toiset. Tämä saattaa olla alue, jolla meidän tulee kurittaa itseämme ja ’uudistaa mielemme’ voidaksemme tajuta selvemmin, mikä ’Jumalan tahto on’. – Roomalaisille 12:2.
14. Minkä kutsun kaikki vihkiytyneet kristityt ovat ottaneet vastaan, ja mitä siihen sisältyy?
14 Vihkiytyneinä kristittyinä me olemme ottaneet vastaan Jeesuksen kutsun: ”Jos joku tahtoo tulla perässäni, hän kieltäytyköön omistamasta itseään ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” (Matteus 16:24) Se, että ’kieltäydymme omistamasta itseämme’, merkitsee kirjaimellisesti sitä, että ’kiellämme itsemme täysin’ ja sen jälkeen suostumme halukkaasti siihen, että Jehova Jumala ja Jeesus Kristus omistavat meidät, ja annamme heidän valvoa elämäämme ja sanoa meille, mitä meidän tulisi tehdä ja mitä ei. Mikä olisikaan parempi tapa osoittaa, että olemme kieltäytyneet omistamasta itseämme, kuin seurata Jeesuksen askeleita kokoajanpalveluksessa?
15. a) Miten tyytyminen aineellisesti vähempään liittyy Jeesuksen seuraamiseen? b) Miten varhaiset opetuslapset reagoivat Jeesuksen kutsuun seurata häntä?
15 Sitten on kysymys siitä, että tyydymme aineellisesti vähempään. Se on selvästi sen maailman yleisen suuntauksen vastakohta, joka edistää ”lihan halua ja silmien halua ja elämän varallisuuden komeilevaa näyttämistä”. (1. Johannes 2:16) Jeesus sanoi kuitenkin painokkaasti: ”Voitte olla varmat siitä, ettei kukaan teistä, joka ei jätä jäähyväisiä kaikelle sille, mitä hän omistaa, voi olla minun opetuslapseni.” (Luukas 14:33) Miksi on näin? Koska Jeesuksen opetuslapsena oleminen merkitsee enemmän kuin vain sitä, että uskoo. Kun Jeesus kutsui Andreaan, Pietarin, Jaakobin, Johanneksen ja muita opetuslapsikseen palveluksensa toisena vuonna, hän ei tyytynyt vain pyytämään, että he uskoisivat häneen Messiaana. Hän kehotti myöhemmin heitä seuraamaan häntä ja tekemään samaa työtä kuin hän teki, toisin sanoen kokoaikaista saarnaamistyötä. Miten he reagoivat? ”Heti he jättivät verkkonsa ja seurasivat häntä.” Jaakob ja Johannes jopa ”jättivät isänsä Sebedeuksen palkkalaisineen veneeseen ja lähtivät hänen peräänsä”. (Markus 1:16–20) He jättivät taakseen liikeyrityksensä ja entiset toverinsa ja ryhtyivät saarnaamaan koko ajallaan.
16. Mihin meidän tulisi vihkiytyneinä kristittyinä sijoittaa aikamme ja voimamme? (Sananlaskut 3:9)
16 On siksi helppoa nähdä, miksi meidän on niin tärkeää tyytyä vähään voidaksemme tehdä kaikkemme Jehovan palveluksessa. Jos olemme monien aineellisten tavaroiden tai velvoitteiden kuormittamia, meistä voi tulla sen rikkaan nuoren hallitusmiehen kaltaisia, joka hylkäsi Jeesuksen kutsun tulla hänen seuraajakseen, ei siksi, ettei olisi voinut tulla, vaan koska hän ei halunnut jättää taakseen ”paljoa omaisuuttaan”. (Matteus 19:16–22; Luukas 18:18–23) Sen sijaan että tuhlaisimme siis aikamme ja voimamme tavoittelemalla sellaista, mikä pian ’häviää’, me haluamme sijoittaa nämä arvokkaat varat pysyväksi hyvinvoinniksemme. – 1. Johannes 2:16, 17.
17. Missä määrin yhteistyöhengellä voi olla myönteinen vaikutus?
17 Lopuksi tarkastelemme yhteistyöhenkeä. Andreas, Pietari, Jaakob ja Johannes epäilemättä vaikuttivat toisiinsa päätöksessään ottaa vastaan Jeesuksen kutsu seurata häntä. (Johannes 1:40, 41) Samoin sen seikan, että monet veljemme pystyvät kiireisessä elämässään tekemään tilaa tienraivauspalvelukseen astumiselle, tulisi saada meidät harkitsemaan omaa tilannettamme vakavasti. Toisaalta ne joukossamme olevat, jotka nauttivat jo tästä edusta, voivat kertoa onnellisia kokemuksiaan toisille ja kannustaa siten heitäkin liittymään riveihinsä. Ja tietysti kokoajanpalvelijat voivat auttaa toisiaan kaikkien keskinäiseksi hyödyksi. – Roomalaisille 1:12.
18. Miten me kaikki voimme edistää tienraivaushenkeä?
18 Nekin, joiden nykyiset olosuhteet eivät salli heidän ryhtyä kokoajanpalvelukseen, voivat tehdä paljon tienraivaushengen lisäämiseksi. Miten? Tukemalla ja kannustamalla tienraivaajia, osoittamalla toimeliasta kiinnostusta niitä kohtaan, joilla on mahdollisuus tienraivaukseen, järjestämällä niin, että ainakin yksi heidän perheensä jäsen on tienraivaajana, osallistumalla osa-aikaiseen tienraivaustyöhön aina kun se on heille mahdollista ja työskentelemällä kohti kokoajanpalvelukseen astumista mahdollisimman pian. Menettelemällä näin me kaikki voimme osoittaa, että ’teemme kaikkemme’ palvellaksemme Jehovaa, olemmepa tällä hetkellä kokoajanpalvelijoiden luettelossa tai emme.
Olkaamme hellittämättömiä kaikkemme tekemisessä
19. Mitä meidän tulisi päättää tehdä ajan huomioon ottaen?
19 Jehovan jouduttaessa työtä meidän on tosiaan nyt aika ’tehdä kaikkemme’ ollaksemme ’työmiehiä joilla ei ole mitään hävettävää’. Hyvinä Jeesuksen Kristuksen sotilaina meidän täytyy myös panna pois kaikki tarpeettomat taakat voidaksemme palvella tehokkaasti ja saada hänen hyväksyntänsä. (2. Timoteukselle 2:3–5) Kun työskentelemme uutterasti laajentaaksemme osuuttamme Valtakunnan palveluksessa, voimme olla vakuuttuneita siitä, että ponnistelumme palkitaan runsain määrin. (Heprealaisille 6:10; 2. Korinttolaisille 9:6) Sen sijaan että seisoisimme ikään kuin sivustakatsojina, olkaamme siis hellittämättömiä ja tehkäämme kaikkemme hyvän uutisen saarnaamiseksi noudattaen psalmistan kehotusta: ”Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.” – Psalmi 100:2.
Kertauskysymyksiä
◻ Mitä rakkaus Jumalaan sisältää?
◻ Mikä oli Jeesuksen talenttikuvauksen kolmannen orjan todellinen ongelma?
◻ Mitä se, että kieltäydymme omistamasta itseämme, merkitsee?
◻ Miksi Jeesuksen seuraajien täytyy ’sanoa jäähyväiset aineelliselle omaisuudelleen’?
◻ Miten me kaikki voimme edistää tienraivaushenkeä?
[Kuva s. 20]
’Heittäkää tuo kelvoton orja ulos’